Photo: Korpipaja/ENO. Joensuu 2019

Ilmastotekoja

Ilmastonmuutos sekä siihen liittyvät haastavat tunteet ovat tulleet entistä voimakkaammin osaksi koulun arkea ja meidän jokaisen elämää. Miten toimia koulussa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Miten lievittää ilmastonmuutokseen liittyviä pelkoja rakentavalla tavalla?
Tämä kokonaisuus lisää lasten ja nuorten tietoa ja ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja vahvistaa heidän motivaatiotaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Teemakokonaisuuden harjoituksissa perehdytään ilmastonmuutoksen syihin ja moninaisiin seurauksiin, hankitaan tietoa ja harjoitellaan vaikuttamista. Teemakokonaisuuden tehtävät tukevat oppilaiden toimijuutta sekä uskallusta tehdä valintoja ilmaston ja kestävän tulevaisuuden puolesta.

Voit hyödyntää valmiiksi koottuja tehtäväkokonaisuuksia: Suositusteemapäivä 1.–3. lk. tai Suositusteemapäivä 4.–9. lk. Vaihtoehtoisesti voit toteuttaa juuri sinun ryhmällesi parhaiten soveltuvan oppimiskokonaisuuden hyödyntämällä teemaan koottuja tehtäviä.

Kaikki teeman tehtävät:

16. TUTKI: Mitä on luonnon monimuotoisuus?

1.–9. lk

Katsokaa videoita luonnon monimuotoisuudesta ja sen tutkimisesta. Tehkää omat minitutkimukset sekä luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä kertovat julisteet tai tietoiskut pienryhmissä tai tutkimuspareissa.  

Katsokaa peruskoulun kaikille luokka-asteille sopiva video ”Miksi monimuotoisuus on tärkeää?

Videoihin on valittavissa suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen tekstitys. 

Tutkikaa, miksi a) korallit, b) mehiläiset c) sademetsät ja d) luonnon monimuotoisuus ovat koko maapallolle tärkeitä. Laatikaa näistä kolmesta aiheesta julisteita tai lyhyitä tietoiskuja, jotka kertovat, miksi niitä pitää suojella.  

17. TUTKI: Luonnon monimuotoisuus -tutkimus

1.–9. lk

Katsokaa video luonnon monimuotoisuudesta. Laatikaa videon ohjeen mukainen tutkimus ja julkaiskaa tutkimustulokset.  

Katsokaa video ”Monimuotoisuustieteen lyhyt oppimäärä.

Videoon on valittavissa suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen tekstitys. 

Toteuttakaa videon tutkimusmallin mukainen pieni tutkimus. Tutkimuskysymykset voivat liittyä esimerkiksi koulun tai kodin ympäristöön. Voitte valita kysymykset myös ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen liittyvistä aiheista, kuten koralliriutat, mehiläiset, sademetsät ja niiden tuho, uhanalaiset lajit tai palmuöljyn käytön vaikutukset luontoon. Julkaiskaa tutkimusten tulokset esimerkiksi julisteina, tutkimusraportteina, videoina tai blogiteksteinä.  

18. TUTKI: Luonto muuttuu

4.–9. lk

Katsokaa video ympäristönmuutoksesta. Käykää videosta keskustelu. Tehkää selvitys ihmisen vaikutuksista luontoon.  

Katsokaa video ”Muuttuva luonto.

Keskustelkaa videon perusteella kysymyksestä: Miksi meidän voi olla vaikeaa huomata ympäristön ja luonnon muuttumista sekä ilmastonmuutoksen etenemistä? 

Selvittäkää pienryhmissä, miten metsätalous, kaupungistuminen ja maatalous vaikuttavat elinympäristöihin. Kootkaa vastaukset ajatuskarttaan tai lyhyeen tutkimusraporttiin.  

19. OSALLISTU: Ilmastouutisia

4.–9. lk

Katsokaa video ilmastouutisista. Laatikaa videon ohjeiden avulla omia ilmastouutisia.  

Katsokaa video “Media uutisoi ilmastoasioista puutteellisesti.

Tehkää videon perusteella lista siitä, mitkä neljä asiaa ovat usein pielessä ilmastonmuutosta koskevissa uutisissa.  

Tehkää sen jälkeen pienryhmissä oma uutinen nuoresta ilmastoaktivistista (materiaalia löytyy tehtävästä 21: Nuoret ilmastovaikuttajat), ilmastolakoista tai oman koulunne ilmastoteoista, jossa yritätte välttää nämä neljää viestinnällistä ongelmaa.   

Uutisen voi toteuttaa videona, paperisena, tiedostona tai jollain muulla keinolla. Uutisessa pitää olla ainakin otsikko, kuva, kuvateksti, lähteet ja mahdollisesti väliotsikot. Miettikää uutista tehdessänne: Kuka on uutisen päähenkilö? Kenen tai keiden teoista uutinen kertoo? Kenelle uutinen on suunnattu? Ketkä ovat uutisen kohdeyleisöä? Miten uutisessa olevan asian voisi kertoa niin, että kaikki ymmärtävät sen? Tehkää omanlainen uutinen tai käyttäkää verkko-oppaasta löytyvää Ilmastosanomat-pohjaaKootkaa uutiset yhteen yhteiseksi lehdeksi tai julkaisuksi esimerkiksi ryhmän omaan blogiin. 

7.–9.-lk lisätehtävä: Tutustukaa Journalistin ohjeisiin, jotka kertovat, millaista on laadukas, eettisesti kestävä journalismi

20. POHDI: Mitä tarvitsen ekologiseen hyvään elämään?

1.–3. lk

Kuvitelkaa ja kehitelkää yhteinen hahmo, jolle oppilaat antavat neuvoja kestävään tulevaisuuteen. 

Piirtäkää taululle tai paperille lapsihahmo. Antakaa hahmolle nimi. Hahmo on saman ikäinen kuin ryhmän oppilaat. Keksikää ja nimetkää mahdollisimman monta asiaa, joita lapsi tarvitsee elämään ja elossa pysymiseen. Valitkaa listasta viisi tärkeintä asiaa ja kirjoittakaa ne hahmon jalkojen juureen elämän perustaksi. Valitkaa viisi tärkeintä asiaa esimerkiksi äänestämällä.  

Listatkaa seuraavaksi asioita, jotka auttavat lasta saamaan hyvän tulevaisuuden (esimerkiksi koulu, koulutus, turvallinen koti jne.). Valitkaa viisi tärkeintä asiaa ja kirjatkaa ne hahmon jalkojen viereen poluksi kuljettamaan lasta eteenpäin elämässä.   

Listatkaa asioita, jotka tekevät elämästä mukavampaa, mutta eivät ole aivan välttämättömiä asioita (esimerkiksi pelit, lelut). Kirjatkaa viisi tärkeintä asiaa hahmon ympärille.  

Listatkaa tulevaisuuden haaveita ja toiveita. Mitä haluaisitte tehdä tulevaisuudessa? Millaista olisi hyvä elämä? Kirjatkaa haaveita ja toiveita hahmon pään ympärille.  

Hahmo kannattaa jättää luokkaan näkyville ja sen kautta voidaan jatkaa työskentelyä kestävän tulevaisuuden ja elämäntavan kysymysten ympärillä monin tavoin, esimerkiksi kirjoitusharjoitusten, piirtämisen tai sarjakuvan keinoin.  

Tehtävä on sovellettu materiaalista: Oikeesti! Menetelmäopas lapsen oikeuksien käsittelyyn koulussa (2009), s. 5, Taksvärkki ry. 

21. TUTUSTU: Nuoret ilmastovaikuttajat

4.–9. lk

Tutustukaa nuoriin ilmastovaikuttajiin. Laatikaa heidän vaikuttamistoiminnastaan kertovia sarjakuvia.  

Katsokaa suomeksi tekstitetty video ilmastovaikuttaja Greta Thunbergin puheesta YK:n huippukokouksessa syyskuussa 2019.

Selvittäkää, ketkä osallistuvat yleensä YK:n huippukokoukseen. Hakekaa hakutoiminnolla ja selatkaa Ylen sivuilta  Gretasta kertovia uutisia. Tutustukaa myös seuraaviin nuoriin ilmastovaikuttajiin: Autumn Peltier, (14 v.) Isra Hirsi (16 v.), Xiuhtezcatl Martinez (18 v.). Löydätte heistä tietoa etsimällä internetistä, vaikuttajien omista sosiaalisen median kanavista sekä YouTubesta. 

Valitse yksi neljästä nuoresta vaikuttajasta. Piirrä nuoren ilmastovaikuttajan elämästä lyhyt sarjakuva, jossa kuvaat, miten hän päätti ryhtyä vaikuttamaan itselleen tärkeään asiaan edistääkseen ilmastonmuutoksen torjumista ja millä tavalla hän vaikuttaa siihen.

22. POHDI: Hyvän elämän puu

1.–9. lk

Keksikää ja listatkaa hyvään elämään ja kestävään tulevaisuuteen tarvittavia asioita. Kootkaa asioista seinälle hyvän elämän puu. Pohtikaa, miten puun saa kasvamaan. 

Piirtäkää tai leikatkaa paperista puun runko, jossa on oksia ja juuret. Leikatkaa tai repikää lehdenmuotoisia paperipaloja. Oppilaat kirjoittavat tai piirtävät hyvän elämän edellytyksistä lehtiin (1/lehti). Pyydä jokaista oppilasta valitsemaan kirjoittamistaan lehdistä 35 tärkeintä. Oppilaat kiinnittävät valitsemansa lehdet puun runkoon ja oksiin. Yli jääneet lehdet kiinnitetään puun juurelle “maahan”. Tarkastelkaa lopuksi, mitä asioita oppilaat pitävät tärkeimpinä. Mitkä oppilaiden kirjoittamista asioista löytyvät Agenda 2030 -tavoitteista? Mitä ehkä pitäisi vielä lisätä lehtiin? Anna oppilaiden poimia lisää ideoita tavoitteista. Miettikää lopuksi, mitä puu tarvitsee, jotta lehdet voivat kasvaa. Kenen vastuulla puun kasvaminen on? Miten jokainen meistä voi auttaa lehtiä kasvamaan?  

23. KIRJOITA: Vuoden 2030 ilmastouutisia

1.–9. lk

Laatikaa tulevaisuuden ilmastouutisia vuodelta 2030.  

Kuvitelkaa, millainen maailma on vuonna 2030, kun Agenda 2030 -tavoitteet on saavutettu. Laatikaa vuodelta 2030 hyviä uutisia ilmastosta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Miten ilmastonmuutosta on torjuttu vuoteen 2030 mennessä? Miten kaikki 17 tavoitetta on saavutettu? Kenen teot ja valinnat ovat vaikuttaneet ilmastonmuutoksen hidastumiseen? Kertooko uutisenne yhdestä ihmisestä vai ihmisjoukosta? Laatikaa uutiseen uutisteksti, otsikko, kuvitus valokuvaamalla tai piirtämällä, sekä kuvatekstit. Uutinen voi sisältää myös tietonurkkauksen ilmastonmuutoksen historiasta, ilmastoaktivismista, nuorista vaikuttajista tai vinkkejä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Uutisen voi toteuttaa kynällä ja paperilla tai esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmalla, Prezillä tai ryhmän omassa blogissa. Tehkää uutisista omanlaisia tai käyttäkää valmista Ilmastosanomat-pohjaa.  

24. OSALLISTU: Vaikuttava kirja 

1.–9. lk

Lukekaa ilmastotekoihin kannustavia kirjoja. Tehkää kirjoista innostavia esittelyjä.

Lukekaa Maailmankoulun kirjavinkkilistalta ilmastonmuutokseen ja sen hillitsemiseen liittyviä kirjoja. Valitkaa kirja, joka innostaa vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, tutkimaan ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta tai tekemään ilmastotekoja.  

Tehkää kirjoista suositusvlogeja tai -blogeja ja julkaiskaa ne omassa kirjavinkkausgalleriassa, ryhmän yhteisessä somekanavassa tai aamunavauksessa. Mikä kirjassa innosti vaikuttamaan? Miten haluat vaikuttaa itsellesi tärkeään asiaan kirjan lukemisen jälkeen? Mitä uutta tietoa tai uusia ideoita sait kirjasta? Jatkakaa kehittelemällä kirjoihin perustuvia vaikuttavuuskampanjoita tai mainoksia, jotka innostavat ilmastotekoihin. 

25. VAIKUTA: Ilmastolakko

1.–9. lk

Harjoitelkaa vaikuttamista ja kantaa ottamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.  

Ympäri Suomea ja maailmaa järjestetään ilmastolakkoja, joihin myös osa kouluista osallistuu. Jos ette pääse osallistumaan ilmastolakkoon paikan päälle, toteuttakaa se pienimuotoisesti koululla. Vaikuttaa voi myös koulussa luokkatasolle sopivalla tavalla, esimerkiksi järjestämällä ja kuvaamalla lelujen ilmastolakko, ottamalla kantaa kylteillä ja kuvilla ja kokoamalla kuvat galleriaan, julisteilla ja meemeillä, ilmastovaikuttamisen levy- ja videoraadilla, ilmastotekoja käsittelevällä aamunavauksella tai omalla ilmastokampanjalla.  

Vinkit ja tarkemmat ohjeet ilmastonmuutoksen käsittelyyn sekä oppilaiden vaikuttamistoimintaan koululla löytyvät Pinja Siparin toteuttamasta Open ilmasto-oppaasta.

26. TUTKI: Ilmastotekoja

4.–9. lk

Tutkikaa ilmastonmuutoksen eri ilmiöitä, syitä ja seurauksia. Laatikaa aiheista pienryhmissä tai pareittain ajatuskartta tai muunlainen selvitys.  

Jaa oppilaat pareihin tai pienryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle yksi tai kaksi käsitettä listalta:

Tutustukaa myös laajempaan käsitelistaan.

Laatikaa ryhmissä isolle paperille käsitekartta ryhmän käsitteestä/käsitteistä: 

  • Syyt: Mistä ryhmänne ilmiö (käsite) johtuu? Mikä sen on aiheuttanut? Mitkä asiat pahentavat sitä? 
  • Seuraukset: Mitä ryhmänne ilmiöstä seuraa? Keihin se vaikuttaa erityisesti?  
  • Vaikuttaminen: Miten ilmiöön voi vaikuttaa ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa? Miten kuka tahansa voi vaikuttaa siihen? 
  • Vaikuttajat: Ketkä voivat vaikuttaa ongelmaan? Miten?  

Kootkaa käsitekartat yhteen ja esitelkää ne toisille.  

Tehtävä on muokattu Pinja Siparin toteuttamasta Open ilmasto-oppaan harjoituksesta.

27. VAIKUTA: Ilmastotekoja ja ilmastovaikutuksia

1.–9. lk

Kirjatkaa oppilaiden kysymyksiä ja ajatuksia ilmastonmuutoksesta. Katsokaa video ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta. Listatkaa tapoja vaikuttaa.  

Kootkaa yhteen isoon ajatuskarttaan tai esimeriksi Padlettiin oppilaiden kysymyksiä ilmastonmuutokseen liittyen. Selvittäkää, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. Käyttäkää apuna Open ilmasto-oppaan sanastoja keskeisten asioiden selvittämiseen:

Katsokaa video ”Sanoista tekoihin. 

Voitte katsoa myös muita sarjan videoita, joista voi hakea tietoa ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

Kirjatkaa ylös niin monta ihmisen vaikutusta luontoon ja ympäristöön kuin löydätte videoista ja Open ilmasto-oppaan aineistoista. Koittakaa sen jälkeen keksiä videon esimerkin mukaisesti jokaiselle ihmisen aiheuttamalle huonolle vaikutukselle ratkaisu tai keino vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, esimerkiksi: ilmansaasteet – pyöräily ja kävely.  

Tehkää ryhmän yhteinen video, jossa kerrotte keksimänne vastaukset ja vaikuttamistavat. Katsokaa lopuksi videot yhdessä ja innostukaa ilmastoteoista. Muuttakaa koulun käytäntöjä kestävän kehityksen mukaisiksi.   

28. SYVENNY: Ilmastonmuutos globaalissa etelässä

4.–9. lk

Tutustukaa aktiivisiin ilmastotoimijoihin eri puolilta globaalia etelää, jotka kertovat miten ilmastonmuutos näkyy heidän kotimaassaan ja mitä he itse tekevät ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Jaa luokka pienryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle yksi blogiteksti (tekstejä on yhteensä 8). 

Lukekaa blogiteksti yhdessä.  

Askarrelkaa tikkataulutyyppinen miellekartta, jossa on neljä rengasta. Jokaiseen renkaaseen tulee mahtua kirjoittamaan. Koko kartan voi leikata kirjoittajan kotimaan muotoiseksi, kunhan tikkataulu mahtuu siihen. Miellekarttaan voi halutessaan liittää valokuvia blogista. Miellekartan voi tehdä myös esimerkiksi Prezillä 

Otsikoksi tulee blogin kirjoittajan nimi, ammatti ja maa, josta hän kirjoittaa. 

  • Kirjatkaa keskelle miellekarttaa haasteita, joita kirjoittaja kertoo ilmastonmuutoksen aiheuttavan kotimaassaan.  
  • Toiseen väliin kirjatkaa toimia, joita kirjoittaja tekee ilmastomuutoksen hillitsemiseksi yksin tai yhdessä muiden kanssa. 
  • Kolmanteen väliin kirjatkaa asioita, jotka ovat auttaneet blogin kirjoittajaa saavuttamaan tavoitteitaan.  
  • Ulkoreunalle kirjatkaa onnistumisia tavoitteissa, mikäli kirjoittaja kertoo niistä.  

Keskustelkaa pienryhmässä: Onko Suomessa samoja haasteita? Voisiko samat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi toimia Suomessa?  

Lopuksi esitelkää teokset muille.

Katso täältä lisää blogikirjoituksiin liittyviä tehtäviä.

Lähteet: Ilmastoterveisiä Etelästä -hanke ja Open ilmasto-opas.

Blogikirjoitukset 

29. SYVENNY: Aktiiviset nuoret eri puolilla maailmaa

1.–3. lk

Eri puolilla maailmaa aktiiviset nuoret tekevät tekoja kestävämmän maailman puolesta. Mitä me voisimme oppia heiltä?

Katsokaa Unicefin video Maailman suurin oppitunti, osa 2.

Listatkaa yhdessä taululle

  • missä maissa videolla vierailtiin,
  • mistä haasteista nuoret kertoivat,
  • mitä tekoja nuoret tekivät kestävän kehityksen hyväksi ja
  • mihin kestävän kehityksen tavoitteisiin ne voisivat liittyä.

Pyydä oppilaita miettimään, miten listatut haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen. Onko samoja haasteita Suomessa? Miten näihin haasteisiin voisi Suomessa vaikuttaa esimerkiksi omassa arjessa tai koulussa? Löytyikö videolta vinkkejä toimintaan?

Tehkää samaan tyyliin videoita pienryhmissä, joissa kerrotaan katsojalle

  • missä ollaan
  • jokin haaste ilmastonmuutokseen tai kestävään kehitykseen liittyen
  • tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi tai kestävän kehityksen hyväksi

Jakakaa videot koulun sivuilla tai katsokaa ne yhdessä esimerkiksi aamunavauksessa.

30. ITSEARVIOINTI: Rohkeusmittari

1.–9. lk

Arvioikaa, miten valmiita olette vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mitkä asiat vaikuttavat rohkeuteen toimia?

Oppilas värittää lämpömittariin asteikolla 1–100: Kuinka rohkealta tuntuu toimia itselle tärkeän asian puolesta? Kysymysten avulla oppilaat voivat miettiä muun muassa millaista tukea tarvitsee aikuisilta tai kavereilta, jotta rohkeusmittarin lukema olisi suurempi. Keskustelkaa yhdessä, pienryhmissä tai pareittain seuraavista kysymyksistä:

  • Mitä tarvitsen, jotta voisin rohkeammin vaikuttaa minulle tärkeisiin asioihin?
  • Kenen apua, neuvoja tai yhteistyötä tarvitsen, jotta rohkeusmittarin luku olisi suurempi?
  • Voiko rohkeus olla eri tasolla eri päivinä?
  • Mikä saa rohkeusmittarin lukeman nousemaan?
  • Onko rohkeusmittarin lukemaollut aina sama vai muuttuiko se tehtävien myötä?
  • Pitääkö rohkeusmittarin näyttää sataa, jotta voi uskaltaa vaikuttaa?
  • Mitä mieltä olette väitteestä: Rohkeutta on se, että toimii, vaikka pelottaa?

Sinulla on 0 tehtävää auki