Tämä teemakokonaisuus tukee oppilaiden kasvua osallisuuteen ja demokraattiseen vaikuttamiseen sekä antaa ideoita ja välineitä näitä tukevaan toimintakulttuuriin koulussa. Aktiivista kansalaisuutta tukevien tietojen, taitojen sekä arvojen ja asenteiden harjoitteleminen koulussa on tärkeää, jotta demokratia ja osallisuus toteutuvat yhteiskunnassa.
Demokratia ja osallisuus ovat läpileikkaavina teemoina kaikissa tämän oppaan teemakokonaisuuksissa, niiden sisällöissä ja menetelmissä. Demokratia ja osallisuus on kuitenkin haluttu nostaa myös omaksi teemakokonaisuudekseen.Antamalla äänen ja vastuun oppilaille itselleen voimme tukea osallisuutta ja demokraattista osallistumista yhteiskunnassa. Pyrkimyksenä on varmistaa, että toimimme yhdessä oppilaiden kanssa emmekä vain heitä varten tai heidän puolestaan.
Voit hyödyntää valmiiksi koottuja tehtäväkokonaisuuksia: Suositusteemapäivä 1.–3. luokat tai Suositusteemapäivä 4.–9. luokat. Vaihtoehtoisesti voit toteuttaa juuri sinun ryhmällesi parhaiten soveltuvan oppimiskokonaisuuden hyödyntämällä teemaan koottuja tehtäviä.
Valitse suositusteemapäivä:
ParitehtäväRyhmätehtäväYksilötehtävä
Kaikki teeman tehtävät:
Harjoitelkaa antamaan tilaa kaikille ja kuuntelemaan toista numeroharjoituksen avulla pareittain.
Harjoituksessa oppilaat kokeilevat läsnäolevaa kuuntelemista ja tilan antamista. Tehtävän tarkoitus on havainnollistaa, miten eri ihmiset ottavat tai antavat tilaa. Tehtävää voi käyttää havainnollistamaan esimerkiksi ryhmän sisäistä dynamiikkaa tai yhteiskunnan valtarakenteita: Kaikki saavat äänensä kuuluviin vasta, kun eniten tilaa ottavat kuuntelevat ja jakavat tilaa kaikille.
Asetu parin kanssa vastakkain seisomaan tai istumaan. Luetelkaa vuorotellen numeroita yksi, kaksi ja kolme. Kun lukujen luetteleminen onnistuu vaivattomasti, vaihtakaa luvun kaksi tilalle taputus: yksi, taputus, kolme. Kun tämä vaihe onnistuu vaivattomasti, vaihtakaa kolmosen tilalle jalalla polkaisu: yksi, taputus, polkaisu.
Kun kaikki eri vaiheet onnistuvat helposti, vaihtakaa paria. Kokeilkaa, onnistuvatko kaikki vaiheet esimerkiksi kolmen tai neljän ryhmässä. Onnistuvatko kaikki vaiheet koko ryhmän kanssa?
Tehtävän jälkeen keskustelkaa: Mikä oli helpointa? Mikä vaikeinta? Miten päätitte, milloin on aika edetä seuraavaan vaiheeseen? Miten neuvoisit itseäsi tai pariasi tehtävän alussa nyt, kun olet tehnyt tehtävän?
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Harjoitteessa tutustutaan omaan itseen vaikuttajana, keskustelemalla lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.
Alussa kaikki oppilaat seisovat rivissä samalla lähtöviivalla. Opettaja lukee väitteen ja jos oppilas on samaa mieltä väitteestä, hän ottaa askeleen eteenpäin. Keskustelkaa etukäteen, koskevatko väitteet koulua vai yhteiskuntaa laajemmin.
Väittämät:
Olen kiinnostunut vaikuttamaan yhteisiin asioihin
Minulla on uusia ideoita asioiden kehittämiseksi
Aikuiset ovat kiinnostuneita mielipiteistäni
Osallistun päätösten tekoon
kotona
koulussa
harrastuksissa
oppilaskunnassa
nuorisovaltuustossa
kunnassa
Saan tarpeeksi tietoa kouluni oppilaskunnan tekemistä päätöksistä
Saan palautetta ja kiitosta toiminnastani
Tunnen, että voin vaikuttaa
Kuinka pitkälle pääsit? Mitkä olivat helppoja askelia? Mitä askelia et pystynyt ottamaan? Mitä pitäisi tapahtua, että voisit ottaa puuttuvat askeleet? Miltä näyttää ryhmän tilanne? Onko se tasa-arvoinen vai onko siinä selkeitä eroja?
Lähde: Koordinaatti: Citisensemethod.
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Argumentaatioharjoitteessa opetellaan mielipiteen perustelua ja toisen kuuntelua.
Jaa luokka pareiksi. Toinen perustelee minuutin ajan, miksi ruisleipä on parempaa kuin vaalea leipä. Toinen kuuntelee keskeyttämättä. Minuutin jälkeen tehdään vaihto – äsken hiljaa ollut perustelee, miksi vaalea leipä on parempaa kuin ruisleipä.
Argumentaatioharjoitusta voi jatkaa useilla eri kysymyksillä ja teemoilla:
perustele, miksi ksylitolipastilli on parempi vaihtoehto kuin ksylitolipurukumi – ja toisin päin
perustele, miksi kestovesipullo on parempi kuin kertakäyttövesipullo – ja toisin päin
perustele, miksi lapsilla on oikeus koulutukseen
perustele, miksi kestävän kehityksen tutkiminen on tärkeää
perustele, miksi ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeää
perustele, miksi kierrätetyn vaatteen ostaminen on ekologisempaa kuin uuden
Vanhempien oppilaiden kanssa voi syventää aiheita, esim.
perustele, miksi on tärkeää, että valtioilla on oikeuslaitos
perustele, miten monipuoluejärjestelmä on tehokkaampi demokratian puolustaja kuin yksipuoluejärjestelmä
Keskustelkaa yhteisesti: Mitä perusteluita käytitte? Mihin vetositte toisessa? Minkälaiset perustelut olivat vaikuttavia? Oliko vaikeaa perustella asiaa, josta on itse eri mieltä?
Opettaja voi keksiä lisää asioita, joita oppilaat perustelevat toisilleen. Joissakin niin sanotusti yhdentekevimmissä kysymyksissä (kuten vaalean ja ruisleivän tapauksessa) tarkoituksena on keksiä perusteluja asioille, joista itsellä ei välttämättä ole edes mielipidettä ja siten asettua toisella tavalla ajattelevan ihmisen asemaan.
Harjoitteessa opitaan vaikuttamisen keinoista myanmarilaisilta nuorilta, ja harjoitellaan ryhmässä työskentelyä ja esiintymistä.
Jaa luokka kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä katsoo videokirjastosta videon, joka kertoo myanmarilaisesta nuoresta, joka toimii aktiivisesti jonkin tavoitteen parissa. Pyydä oppilaita vastaamaan videon katsomisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin kirjaamalla vastauksensa ylös:
Kuka on videon päähenkilö?
Millaisessa toiminnassa hän on mukana?
Mitä tavoitteita toiminnalla on?
Mistä toiminta sai alkunsa?
Mitä keinoja hän käyttää tavoitteen saavuttamiseksi?
Minkälaisista haasteista hän kertoo?
Minkälaisista onnistumisista hän kertoo?
Seuraavaksi ryhmät tekevät videolla esiin tulleista vaikuttamisen keinoista kertovan esityksen muulle luokalle. Jos keinoja on esimerkiksi kolme, oppilaat tekevät kolmen kohtauksen mininäytelmän. Mininäytelmän sijaan voi tehdä myös sarjan liikkumattomia patsaskuvia, jossa tilanne on jähmettynyt paikoilleen. Silloin yksi oppilas toimii vuorollaan kertojana, joka auttaa tulkitsemaan patsaskuvaa. Kertojan roolia on hyvä vaihdella, jotta useampi oppilas pääsee ääneen. Esityksessä jokaisella oppilaalla tulee olla jokin rooli, ja esityksestä tulee käydä ilmi, mistä vaikuttamisen keinoista on kyse.
Purkukeskustelu: Olivatko vaikuttamisen keinot tuttuja? Ovatko oppilaat itse hyödyntäneet samoja keinoja jonkin tavoitteen saavuttamiseksi? Onko joku kohdistanut näitä keinoja heihin itseensä? Ovatko he nähneet keinoja käytettävän jossakin, esimerkiksi mediassa? Listatkaa vielä yhteisesti muita vaikuttamisen keinoja, joita oppilaat tietävät. Esimerkiksi
eettinen kuluttaminen, kierrättäminen ja boikotointi
influensserit: asenteiden muuttaminen ihmisiin vetoavien esikuvien avulla
tiedon, empatian ja muutospaineen lisääminen, jotta ihmiset muuttaisivat käyttäytymistään (tiedottaminen, tempaukset, kampanjat – myös visuaaliset keinot, esimerkiksi meemit, giffit ja taide).
poliittinen vaikuttaminen: lisätä tietoa, empatiaa ja muutospainetta vallassa olevia kohtaan, jotta he muuttaisivat lakeja – vetoomukset, kansalaisaloitteet, adressit (esim. Avaaz ja SumOfUs), mielenosoitukset ja lobbaus.
yleisen tietoisuuden lisääminen: mediakampanjat, mainokset, sosiaalisen median hyödyntäminen, mielipidekirjoitukset
järjestössä, yhdistyksessä tai kansalaisliikkeessä mukana oleminen
jonkin toiminnan tukeminen, esimerkiksi osallistumalla varainkeruuseen
ehdolle asettuminen, ehdokkaan tukeminen, äänestäminen oppilaskunnassa ja nuorisovaltuustossa.
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Harjoitteessa tutustutaan vaikuttamistoiminnan rakenteeseen pähkinänkuoressa ja harjoitellaan kansalaisvaikuttamisen taitoja.
Katsotaan video Unicefin video Maailman suurin oppitunti, osa 2, jossa nuoret eri puolilla maailmaa ovat ryhtyneet vaikuttamaan.
Pyydä oppilaita painamaan mieleensä mitä pulmia nuoret videolla kohtasivat ja miten he niitä ratkoivat.
Kirjaa oppilaiden huomiot taululle yksinkertaisen rakenteen sisään:
TAVOITE: Meret ja rannat pysyvät puhtaana. Poliitikot kieltävät kertakäyttömuovipussit.
Tehkää jokaisesta videon pulmasta vastaava taulukko. Näin saatte erityisesti ratkaisuja taululle paljon. Ne ovat keinoja, joilla maailma voi muuttaa.
Pyydä oppilaita sitten miettimään, mihin maailman pulmiin he haluaisivat itse puuttua. Kirjatkaa ideoita taululle. Valitkaa pulmista muutamia, ja ideoikaa niille pienryhmissä ratkaisuja videolla nähtyjen esimerkkien innostamana, keinovalikoimaa avuksi käyttäen.
Ovatko jotkut ideat sellaisia, joita oppilaat voisivat toteuttaa omassa luokassa? Voisiko niistä kertoa koko koululle, vaikkapa aamunavauksessa?
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Harjoituksessa etsitään ymmärrystä siihen, mikä motivoi ja innostaa vaikuttamaan.
Katsokaa videot Palestiinassa toimivasta lasten ja nuorten sirkuskoulusta ja gazalaisesta sairaalaklovnista. Pyydä oppilaita etsimään vastauksia seuraavaan kysymykseen videoilta: Mikä motivoi sirkuskoulun ohjaajaa ja sairaalaklovnia toimintaan?
Kerätkää yhdessä taululle vastauksia.
Pohtikaa, minkälaista toimintaa oppilaiden omassa elämässä on, jossa ihmiset toimivat vaikuttaakseen jonkin asian eteen (esimerkiksi oppilaskunta, vanhempainyhdistys, kansalaisjärjestöt, harrastustoiminta). Ovatko omat vanhemmat, isovanhemmat tai muut tutut mukana jossakin toiminnassa, jossa pyritään vaikuttamaan johonkin asiaan? Ovatko oppilaat itse mukana jossakin sellaisessa toiminnassa?
Haastatelkaa lähialueen vaikuttajia pienryhmissä – harrastuskerhojen ohjaajia, vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia ihmisiä, kansalaisjärjestöjen toimijoita, kunnanvaltuuston jäseniä. Esimerkkikysymyksiä:
Kuka olet ja missä toiminnassa olet mukana?
Mitä tavoitteita toiminnallanne on?
Miksi olet toiminnassa mukana?
Mitä se antaa sinulle?
Millaisia haasteita toiminnassa on?
Millaisia onnistumisen kokemuksia sinulla on toiminnasta?
Voiko kuka tahansa osallistua toimintaanne?
Haastattelut voi videoida, äänittää tai kirjata ylös. Tehkää haastatteluista sarjakuvia, videoita, lehtijuttuja tai pieniä esityksiä. Tuotokset voi jakaa sopivassa mediassa, esimerkiksi luokassa, aamunavauksessa tai vaikka koulun sivuilla.
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Perehtykää vallankäyttäjiin sekä vallankäytön tapoihin tekemällä yhteiskunnallisen vallan käyttäjistä ajatuskartta. Jatkakaa haastattelemalla vallankäyttäjiä.
Vaihe 1:Ketkä käyttävät valtaa?
Pyydä oppilaita kirjaamaan lapuille vallankäyttäjiä, jotka päättävät oppilaiden elämään vaikuttavista asioista koulussa ja sen ulkopuolella. Oppilaat kirjoittavat yhden tahon nimen kullekin lapulle ja käyvät kiinnittämässä lappuja luokan seinälle omaan tahtiin. Sanoja voi koota myös digitaalisesti.
Esitä oppilaille apukysymyksiä: Kuka/ketkä säätävät lait? Kuka valvoo, että lakeja noudatetaan? Kuka päättää terveydenhuollosta? Kuka/ketkä päättävät, mitä koulussa opetetaan? Mikä/mitkä/ketkä viestivät tehdyistä päätöksistä kansalaisille?
Oppilaiden tekemää listaa voidaan täydentää ajankohtaisilla uutisilla ja yhteiskunnallisista keskusteluista heräävillä kysymyksillä. Ohjaa oppilaita kiinnittämään huomiota siihen, kuinka paljon heidän elämäänsä keskeisesti liittyvistä asioista tehdään koko ajan päätöksiä ja mitä valtaa käyttäviä tahoja seinältä vielä puuttuu.
Kun oppilaat ovat tuoneet kaikki lappunsa seinälle, kysy, olisiko sinne tarpeen lisätä esimerkiksi seuraavia tahoja: puolueet, media, armeija, eduskunta, valtioneuvosto, kunnanvaltuusto, kansalaisjärjestöt, oikeuslaitos, poliisi, oppilaitokset, uskonnolliset yhdyskunnat, huoltajat, opettajat, valmentajat, yritykset, yms. Varmista samalla, että oppilailla on käsitys kaikista seinällä olevista vallankäyttäjistä.
Vaihe 2: Miten valtaa käytetään?
Jaa oppilaat pienryhmiin ja jaa kullekin ryhmälle yksi yhteiskunnallinen vallankäyttäjä, johon he tutustuvat tarkemmin. Kukin pienryhmä tekee ajatuskartan, jonka keskelle merkitään kyseisen tahon nimi (esim. kunnanvaltuusto, puolue, ym.) ja ympärille kirjataan kaikki ne asiat, joihin se käyttää valtaa yhteiskunnassa. Etsikää tietoa internetistä ja muista tietolähteistä. Kun ajatuskartat ovat valmiita, kootkaa ne näyttelyksi seinälle tai käytävälle.
Keskustelkaa yhdessä: Onko kaikki vallankäyttö yhteiskunnassa näkyvää? Mitkä valtaa käyttävistä toimijoista ja tahoista olivat etukäteen tuttuja? Mistä kuulitte nyt ensimmäisen kerran? Onko vallankäytöstä vaikeaa/helppoa löytää tietoa?
Vaihe 3:Miten minä voin vaikuttaa vallankäyttäjiin?
Pyydä oppilaita keksimään ja kirjaamaan omat tapansa ja mahdollisuutensa vaikuttaa eri valtaa käyttäviin tahoihin ja kiinnittämään laput ajatuskarttojen viereen seinälle.
Tämän jälkeen keskustelkaa, mitkä tavat vaikuttaa ovat helppoja ja mitkä taas vaikeita toteuttaa, mitkä hyödyllisiä tai haitallisia. Voit myös jatkaa henkilöimällä valtaa ja pyytää oppilaita kirjaamaan yksittäisten ihmisten nimiä, joita he tietävät toimivan kussakin valtaa käyttävässä tahossa.
Keskustelkaa, mitä piirteitä oppilaiden tunnistamissa vallankäyttäjissä on (ikä, sukupuoli, etnisyys, toimintakyky, ulkonäkö, puhetapa, ammatti, koulutus). Mitä tämä kertoo vallan jakautumisesta?
Vaihe 4:Paneelikeskustelu
Järjestäkää koululla paneelikeskustelu, johon kutsutte yhteiskunnallista valtaa käyttävien tahojen edustajia. Osa keskustelijoista voi olla myös koulun omasta oppilaskunnasta. Näkökulma voi olla esim. Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu päätöksenteossa?
Jokainen luokassa miettii kysymyksiä panelisteille. Äänestäkää jatkoon 10 kysymystä, jotka haluatte esittää paneelille. Valitkaa ainakin kaksi vetäjää keskustelulle – voitte järjestää vetäjien valinnastakin vaalit, jossa jokainen halukas saa ilmoittautua ehdokkaaksi ja kertoa miksi olisi hyvä vetäjä. Osan kysymyksistä voi jakaa yleisössä oleville oppilaille. Kaikki kysymykset voi myös jakaa siten, että parit tulevat vuorollaan esittämään yhden kysymyksen panelisteille.
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Tarkastelkaa opetusmateriaaleja yhdenvertaisuuden silmälasien läpi. Millaisia havaintoja teette?
Tutkikaa opetusmateriaaleja, kuten oppikirjoja ja muuta luokassa käyttämäänne materiaalia, yhdenvertaisuuden silmälasien läpi.
Onko eri sukupuolia kuvissa yhtä paljon? Laskekaa ja verratkaa.
Tekevätkö eri sukupuoliin kuuluvat ihmiset samoja vai eri asioita?
Millaisissa ammateissa eri sukupuoliin kuuluvat ihmiset on kuvattu?
Esiintyykö kuvissa etnisesti monenlaisia ihmisiä?
Onko kuvissa fyysisesti vammaisia ihmisiä?
Onko kuvissa eri ikäisiä ihmisiä?
Millainen on kirjan mukaan suomalainen ihminen?
Millaisia perheitä kuvissa on? Onko muita vaihtoehtoja kuin äiti, isä, tyttö ja poika?
Millaisia ihmisiä kuvista puuttuu?
Miksi on tärkeää, että kuvissa olisi monenlaisia ihmisiä tekemässä monenlaisia asioita?
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Harjoituksessa tarkastellaan, miten meihin vaikutetaan mainosten avulla, ja laaditaan ohjeet mainosten huomaamiseen, tunnistamiseen ja kriittiseen tarkasteluun sekä luodaan mainoksista vapaa tila.
Yksilötyö:
Pidä mainospäiväkirjaa vuorokauden ajan – kirjaa ylös kaikki mainokset, joita näet tai kuulet. Kirjaa ylös:
missä näit / kuulit mainoksen
missä muodossa se oli (esim. radiomainos, valokuva, GIF-animaatio, video, tuotemerkki jossakin esineessä)
mitä se mainosti
kenelle se oli suunnattu
millaisia ajatuksia, tunteita ja mielikuvia mainoksen näkeminen herätti sinussa
Valitse yksi mainos, joka vaikutti sinuun voimakkaasti. Etsi tietoa mainoksesta internetistä: kuka sen teki, kuinka paljon rahaa siihen käytettiin. Esittele se muulle luokalle ja kerro siitä kirjaamasi asiat. Valmistaudu jakamaan taltiointi mainoksesta. Kerro vielä, mistä tiesit, että kyseessä on mainos eikä esimerkiksi taideteos.
Keskustelkaa yhdessä koko luokan kanssa:
Mitä yhdistäviä piirteitä eri mainoksilla on?
Miten mainoksen voi tunnistaa?
Miten ja missä mainoksia esiintyy?
Mitä tai millaista käytöstä niiden avulla halutaan kuluttajalta?
Mitä muuta mainokset haluavat kuluttajalta kuin tuotteen ostamista?
Mitä keinoja mainoksissa käytetään kuluttajiin vetoamiseksi?
Ryhmätyö:
Tehkää kuvitettu ohjekirja, jossa annatte mahdollisimman tarkat mutta tiiviit ohjeet siihen, miten mainoksia voi katsella ja kuunnella kriittisesti. Kuvat voivat olla valokuvia tai itse piirrettyjä kuvia. Kertokaa ohjekirjassa:
mikä on mainos ja mistä sen tunnistaa
mihin se pyrkii
millaisilla keinoilla se pyrkii vetoamaan ihmisiin
miten mainokseen voi suhtautua kriittisesti
Ryhmätyö:
Jatkakaa mainosmanuaalien tekemisen jälkeen kuvittelemalla ja kuvaamalla tila, jossa ei ole mainoksia. Kuvaamisen voi toteuttaa kirjoittamalla, piirtämällä, valokuvaamalla tai kuvakäsittelemällä kuvia tiloista, joissa normaalisti on mainoksia.
Onko koulu mainoksista vapaa paikka? Voisiko koulu olla sellainen? Luokaa kouluun tila, jossa ei ole mainoksia. Korvatkaa mainokset lauseilla, jotka kannustavat vastuulliseen kuluttamiseen. Miten mainokseton maailma on erilainen kuin maailma, jossa on mainoksia?
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Harjoituksessa syvennytään tutkimaan, mitkä syyt aiheuttavat ja ylläpitävät jotakin epäkohtaa. Kun ilmiön taustoja ymmärtää syvällisesti, voi valistuneemmin miettiä ratkaisuja sen muuttamiseksi.
Aloittakaa katsomalla Maailman suurin oppitunti -video YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Pyydä oppilaita kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen toteutumiseen liittyviin haasteisiin.
Listatkaa yhdessä taululle, millaisista haasteista videossa kerrottiin.
Jaa oppilaat pienryhmiin. Pyydä jokaista ryhmää valitsemaan yksi haaste taululta, tai miettimään jokin muu haaste tai epäkohta, jonka jokainen ryhmässä tunnistaa ja johon haluaisi vaikuttaa.
Vaihe 1:Puu.Jokainen pienryhmä saa yhden A3- tai A2-kokoisen paperin, tusseja sekä tarralappuja. Paperille piirretään iso puunrunko, jolla on juuret, runko ja oksisto. Puun runkoon ryhmä kirjoittaa valitsemansa vaikuttamiskohteen eli epäkohdan, johon yritetään vaikuttaa. Harjoituksen voi tehdä myös esimerkiksiPadletilla, Flingalla tai Prezillä.
Vaihe 2:Puun juuret ja oksat.Ryhmä keskustelee ja kirjaa tarralapuille ongelmaan liittyviä syitä ja seurauksia, syyt yhden värisille lapuille ja seuraukset toisen värisille. Epäkohdan aiheuttavat syyt kiinnitetään puun juurakkoon. Epäkohdasta johtuvat seuraukset kiinnitetään puun oksiin.
Pyydä oppilaita pohtimaan syitä ongelmientaustalla. Esimerkiksi puhtaan veden puutteen syynä voi olla kuivuus, jonka syynä on ilmastonmuutos, jonka syynä on ihmisen toimet, ja niin edelleen. Näitä syvemmälle meneviä syitä voi lisätä syvemmälle juurakkoon, jolloin päästään käsiksi ongelmien juurisyihin. Palaako jokin seuraus syihin luoden negatiivisen kierteen?
Vaihe 3: Puun esittely. Pienryhmät esittelevät valmiin puunsa muille pienryhmille. Muut ryhmät kommentoivat sekä esittävät kysymyksiä ja täydennyksiä. Ryhmät täydentävät omaa puutaan muiden kommenttien perusteella.
Vaihe 4: Tiedonhankinta. Ryhmät etsivät lisätietoa eri lähteistä, jotta pystyvät paremmin ymmärtämään ilmiötä ja sen taustalla vaikuttavia syitä. Ryhmä kirjaa puuhun uusia ajatuksia, joita he saavat lisätietoa etsimällä.
Asiantuntijoiden haastatteleminen. Tiedonhankintaa on mahdollista tässä vaiheessa täydentää asiantuntijoiden haastattelemisella puhelimitse, sähköpostilla tai kasvotusten. Oppilaat pohtivat yhdessä muun ryhmän ja opettajien kanssa, keitä asiantuntijoita he voivat haastatella saadakseen lisätietoa valitsemastaan ilmiöstä. Tarkentakaa ensin, kuka tai ketkä voisivat olla ilmiön asiantuntijoita ja miten heihin saisi yhteyden.
Kun ilmiöstä alkaa olla paljon tietoa, ryhmä esittää ideoita siitä, mitkä olisivat parhaita tapoja muuttaa tilannetta ja ratkoa ongelmaa. Asiantuntijalta voi kysyä myös neuvoja siitä, kuinka epäkohtaan voi vaikuttaa. Tekeekö joku taho jo asialle jotakin? Miten nuoret voisivat vaikuttaa valitsemaansa ilmiöön tai kerätä sille huomiota? Millaisia vaikuttamisen keinoja voisi hyödyntää?
Työskentelyä voi jatkaa VAIKUTA: Unelmista totta tai VAIKUTA: Jos minä saisin päättää… –harjoituksilla.
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Harjoituksessa ideoidaan ratkaisuja ongelmiin ja harjoitellaan kansalaisvaikuttamisen taitoja.
Oppilaat jatkavat Juurisyyt-harjoitusta ryhmissä.
Vaihe 1: Unelmakartta
Pyydä oppilaita luomaan unelmakartta, johon he visioivat miltä maailma näyttäisi, jos Juurisyyt-harjoitteen epäkohta ratkeaisi. Apukysymyksiä: Mitä hyvää epäkohdan ratkeamisesta seuraisi? Miten ihmiset, luonto ja talous voisivat? Listaa hyvistä asioista seuraavia hyviä asioita.
Tarkastelkaa sitten Juurisyyt-harjoituksessa tehtyä puuta. Minkä puussa pitää muuttua, jotta positiivinen unelma olisi mahdollinen? Listatkaa muutosvaatimukset.
Vaihe 2: Aivomyrsky
Seuraavaksi oppilaat ideoivat, millaisilla erilaisilla ja moninaisilla keinoilla muutoksen voisi saada aikaan ja positiiviseen lopputulokseen voisi päästä. Kannusta oppilaita ajattelemaan rohkeasti ja luovasti, sekä listaamaan niin paljon ideoita, kuin he keksivät, sensuroimatta niitä vielä tässä vaiheessa.
Vaihe 3: Siivilöinti
Kun ideat on listattu, pyydä oppilaita tarkastelemaan ideoita kriittisesti:
Ratkooko idea ongelman juurisyitä?
Aiheuttaisiko idea ongelmia jossakin toisaalla?
Ottaako idea huomioon ne ihmiset, joita ongelma ja sen ratkaisu koskettaa?
Voisiko idea saada aikaan haluamanne kaltaisen muutoksen?
Voisiko onnistumista arvioida? Miten?
Olisiko idea toteuttamiskelpoinen? Miksi? Miksi ei?
Pyydä ryhmiä sitten valitsemaan ratkaisuideoistaan yksi, joka vaikuttaa vahvalta.
Vaihe 4: Ideasta toiminnaksi
Seuraavaksi pienryhmissä tehdään suunnitelma sille, miten idean voisi toteuttaa.
Tukikysymykset suunnitelman teolle:
RAAMIT: Millä laajuudella haluatte toteuttaa suunnitelmanne: yksilötaso, oma lähiympäristö, Suomi, Eurooppa, maailma…?
IHMISET: Kenet täytyy saada mukaan: asiantuntijaksi, toteuttamaan, tukemaan, kuulemaan suunnitelmasta?
MITEN: Millä keinoilla suunnitelmaa toteutetaan?
Lopuksi pyydä oppilaita vielä pohtimaan, onko suunnitelma realistinen ja vaikuttava.
HAASTEET: Mitä haasteita suunnitelman toteuttamisessa voi olla? Miten haasteet voisi ratkaista?
ARVIOINTI: Millä tavalla toteutumista voi arvioida?
Vaihe 4: Kaikki mukaan!
Valmistakaa esitys toimintasuunnitelmastanne muulle luokalle. Esityksen tavoitteena on saada kaikki innostumaan suunnitelmastanne.
Esityksessä kertokaa haluamallanne tavalla seuraavat asiat:
Millainen on maailma, josta unelmoitte: ”Olisipa meillä maailma, jossa…”
Mihin ongelmaan olette ideoineet ratkaisua: ”Mutta valitettavasti ongelmana on…”
Millaista toimintaa olette suunnitelleet: ”Voimme kuitenkin muuttaa maailmaa näin…”
Miten muut voivat osallistua kampanjaan ja miksi heidän kannattaa osallistua: ”Ja Sinäkin voit tulla mukaan…”
Esitys voi olla missä tahansa muodossa: videoitu esitys (esim. vlogi), puhuttu selostus, mininäytelmä, tarina, yhteiskunnallinen mainos, kuunnelma tai seinäsarjakuva, ja se voi sisältää esimerkiksi osallistavan minitietovisan, haaste- tai arvauspelin, adressin tai vaikkapa kansalaisaloitteen.
Keskustelkaa lopuksi yhdessä koko luokan kanssa:
Millä keinoilla saitte muut innostumaan toimintasuunnitelmaanne? Millaiset esitykset innostivat sinua mukaan? Miten tieto ja ymmärrys asiasta sekä empatian lisääntyminen voi muuttaa maailmaa? Mikä lisäsi toimintasuunnitelman uskottavuutta?
Lähde: Harjoitus pohjautuu Rauhankoulun harjoitteisiin.
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Harjoituksessa opetellaan kirjoittamaan ja pitämään kantaaottava puheenvuoro.
Harjoituksen voi tehdä yksin, pareittain tai pienryhmissä.
Pyydä oppilaita pohtimaan ja kirjaamaan asioita ja epäkohtia, joihin he haluaisivat vaikuttaa. Vaikuttamisen kohde voi olla läheinen, omaan arkeen liittyvä tai jokin suurempi, maailmanlaajuinen asia. Se voi myös olla jokin Juurisyyt-harjoituksesta nousseista epäkohdista.
Apukysymyksiä pohdintaan: Mikä asia tai epäkohta on mietityttänyt, puhututtanut tai tuntunut ärsyttävältä tai epäreilulta viime aikoina? Jos saisit vallan muuttaa yhteiskunnassa yhden asian, mitä muuttaisit?
Suunnitelkaa aiheesta lyhyt puheenvuoro. Esitelkää ja perustelkaa oma mielipiteenne aiheesta puheenvuorossa. Apukysymyksiä puheenvuoron laadintaan:
Mihin asiaan haluan muutoksen?
Miksi asia on tärkeä?
Keille asia on tärkeä?
Minkälainen muutos tarvittaisiin, jotta asia toteutuisi?
Ketkä ovat muutoksesta vastuussa – kuka voi saada aikaan muutoksen?
Jokainen oppilas tai ryhmä pitää vuorollaan oman puheenvuoronsa. Opettaja tai joku oppilaista kirjaa näkyville puheenvuoroissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot. Lopuksi käydään läpi kaikki kannanotot ja pohditaan, miten kullekin niistä saataisiin parhaiten huomiota. Syntyisikö siitä uutinen tai mielipidekirjoitus? Kannattaisiko järjestää jokin tapahtuma tai tempaus, jotta epäkohta saisi huomiota ja sitä voitaisiin muuttaa? Pohditaan yhdessä tai pienryhmissä, mitä asioita ryhdytään ajamaan ja miten. Kirjatkaa myös erilaisia keinoja vaikuttaa tai saada vaikuttamiskohteelle huomiota.
Harjoitteen tarkoituksena on tutustua eri yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja tunnistaa demokraattisen yhteiskunnan piirteitä. Samalla harjoitellaan demokratiataitoja: argumentaatiota, kuuntelemista, kriittistä ajattelua ja äänestämistä.
Jaa luokka seitsemään pienryhmään. Jokainen pienryhmä saa infokortin (PDF), jossa kerrotaan yhdenlaisesta yhteiskunnallisesta aatteesta, valtiojärjestyksestä tai demokraattisesta ihanteesta. Oppilaiden tehtävä on
tutustua aiheeseensa
löytää jokin olemassa oleva valtio (historiasta tai nykyajasta), jossa järjestelmä tai aate on toteutunut
luoda suunnitelma sille, miten oman järjestelmän paremmuuden voisi perustella muille
onnistua vakuuttamaan muut oppilaat siitä, että tämä järjestelmä on paras ja tulisi ottaa käyttöön Suomessa.
Lopuksi oppilaat äänestävät parhaasta järjestelmästä (tai parhaista perusteluista).
Vaihe 1.
Ryhmät lukevat infokortin ja tekevät sen sisällöstä käsitekartan, täydentämällä tietoja netistä tai opetusmateriaaleista. Hakusanoina voi käyttää infokortin keskeisiä käsitteitä sekä sanoja, joiden avulla demokraattiset oikeudet tai niiden puute tulevat näkyviksi, kuten ”demokraattiset oikeudet”, ”demokraattiset valtiot”, ”autoritarismi”, ”diktatuuri”, ”mielenosoitus”, ”vapaa lehdistö” ja niin edelleen.
Vaihe 2.
Ryhmät etsivät jonkin olemassa olevan valtion (historiasta tai nykyajasta), jossa järjestelmä tai aate on toteutunut ja yhden, jossa se ei ole toteutunut ja johon he tutustuvat tarkemmin.
Käyttäkää valitsemianne valtioita esimerkkeinä, kun vertailette:
Mistä tunnistaa demokraattisen valtion?
Mistä tunnistaa valtion, jossa demokratia ei toteudu?
Onko vertailumaissanne toisinajattelijoita, mielenosoituksia, kansalaistoimintaa, vapaata lehdistöä? Jos ei, miksi? Miten valtio kohtelee toisinajattelijoita?
Mitä ongelmia demokratian puute aiheuttaa kansalaiselle?
Vaihe 3.
Ryhmien tehtävänä on seuraavaksi saada muut vakuuttumaan siitä, että heidän kortissaan kuvattu aate on paras – riippumatta siitä, olisiko se todellisuudessa toimiva tai edes ihmisoikeuksia kunnioittava.
Ryhmä suunnittelee yhteisen puheenvuoron, jolla vakuuttaa muut. Millä perusteilla oma järjestelmä on paras? Käyttäkää valitsemianne valtioita esimerkkinä siitä, miten hyvin järjestelmänne toimii. Apukysymyksiä puheen kirjoittamiseen:
Mitä hyvää seuraisi, jos järjestelmä olisi vallalla?
Vaihe 4. Lobbaus
Ryhmät hajaantuvat uusiksi pienryhmiksi siten, että jokaisessa uudessa ryhmässä on yksi oppilas edellisistä pienryhmistä. Uusissa ryhmissä jokaisella oppilaalla on minuutti aikaa kertoa, miksi oma järjestelmä on loistava. Muut voivat esittää tarkentavia kysymyksiä ja haastaa puhujaa. Opettaja voi kellottaa puheenvuoron vaihtoja, jotta jokainen pääsee pienryhmässä ääneen.
Vaihe 5. Äänestys
Äänestystä varten jokaisella on yksi ääni. Oman ryhmän esitystä ei saa äänestää.
Ryhmä kerrallaan esittelee järjestelmänsä kokoukselle ja pyrkii vielä kerran vakuuttamaan muut sen erinomaisuudesta. Muut oppilaat saavat esittää tarkentavia kysymyksiä ja kommentoida esitystä.
Jokaisen esityksen jälkeen suoritetaan äänestys. Jos ehdotus saa enemmän KYLLÄ-ääniä, ehdotus menee läpi, eli luokka on kuvitteellisesti valinnut kyseisen aatteen/ihanteen/järjestelmän Suomen uudeksi järjestelmäksi. Mikäli ehdotus saa enemmän EI-ääniä, ehdotus hylätään.
Keskustelkaa ja äänestäkää koulun arjessa olevista asioista, joita oppilaat haluaisivat kehittää.
Harjoitelkaa oman mielipiteen kertomista, perustelua, äänestämistä ja uusien ideoiden keksimistä lasten kokouksessa.
Pyydä oppilaita kertomaan koulun arjesta kysymyksiä tai epäkohtia, joita he haluaisivat kehittää.
Epäkohdan esiintuominen: Kun oppilas keksii jonkin epäkohdan tai kehittämiskohteen, pyydä häntä kertomaan
miksi epäkohta on epäkohta – miten se vaikuttaa oppilaisiin?
mitä hyvää sen muuttamisesta voisi seurata?
Muiden kuuleminen: Pyydetään muilta mielipiteitä mainittuun epäkohtaan. Oman mielipiteen tai näkemyksen voi kertoa paitsi sanoin, myös esimerkiksi piirtämällä, valokuvaamalla tai osoittamalla kuvasta.
Äänestäminen: Kun kaikki epäkohdat on esitelty, oppilaat voivat äänestää, mihin kaikkiin epäkohtiin tartutaan. Äänestys voi tapahtua esim. näin: ”Oppilas, joka on samaa mieltä voi nousta seisomaan / nostaa peukun ylös / nostaa hymynaamakortin esille”
Ratkaisun etsiminen: Kun riittävän moni on sitä mieltä, että epäkohtaan tulisi puuttua, keskustellaan yhdessä
kuka siihen voisi puuttua?
voivatko oppilaat itse tehdä asialle jotain?
kenelle asiasta pitäisi kertoa (esim. muille oppilaille, vanhemmille, opettajille…)
Lopuksi voidaan taas äänestää, mikä toimenpide valitaan, ja sopia sen toteuttamisesta.
Keskustelussa on tärkeä tuoda esille, että jokaisen mielipide on tärkeä ja että kysymyksiin ei ole oikeaa tai väärää vastausta. On tärkeää tehdä tilanteesta turvallinen: jokaisella on oikeus muodostaa ihan oma mielipide (vaikka vieruskaveri olisikin eri mieltä) ja kertoa siitä. Toisten mielipiteitä ei saa arvostella.
Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:
Kuvitelkaa luokkahuoneen keskelle kulkemaan jana. Janan toisessa päässä on TÄYSIN SAMAA MIELTÄ ja toisessa TÄYSIN ERI MIELTÄ. Keskellä janaa on EN OSAA SANOA. Lue oppilaille väitteitä, ja pyydä asettumaan janalle sellaiseen kohtaan, joka vastaa parhaiten oppilaan omaa arvioita väittämästä. Voit varioida kysymyksiä ja valita listasta ikäryhmälle sopivia kysymyksiä.
Kun oppilaat ovat asettuneet janalle, pyydä muutamia ajatuksia oppilailta. Miksi he seisovat valitsemassaan kohdassa? Mitä he haluaisivat vielä oppia vaikuttamisesta?
Väittämät:
Uskallan ilmaista mielipiteeni.
Osaan perustella mielipiteeni.
Osaan kuunnella toisen mielipidettä.
Uskon, että lapset ja nuoret voivat muuttaa maailmaa teoillaan.
Haluan vaikuttaa minulle tärkeiden asioiden edistämiseen.
Tiedän keinoja, joilla monimutkaistakin ongelmaa tai ilmiötä voi tutkia ja oppia ymmärtämään.
Tiedän, miten suurenkin ongelman ratkaisua voi lähestyä.
Osaan tarkastella vaikuttamistoimintaa kriittisesti – myös silloin, kun minuun yritetään vaikuttaa.
Osaan kertoa keinoista, joilla maailmaa voi muuttaa.
Osaan käyttää keinoja, joilla maailmaa voi muuttaa.