Photo: Kirsi Pere/UM, Addis Abeba Etiopia 2015

Vastuullista kuluttamista

Ostopäätökset ja hyödykkeiden kuluttaminen vaikuttavat ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vastuullisen kuluttamisen teemakokonaisuus antaa välineitä itsensä näkemiseen osana kuluttamisen globaaleja ketjuja. Jotta osaamme tehdä vastuullisia valintoja, on tärkeää ymmärtää, miten meidän kulutustottumuksemme vaikuttavat globaaleihin tuotanto- ja kuljetusketjuihin ja niissä mukana oleviin ihmisiin.

Yksi tämän teemakokonaisuuden tavoitteista on ekososiaalisen sivistyksen tukeminen.  Ekososiaalisesti sivistyneellä ihmisellä on ymmärrys toimintansa muihin ihmisiin ja luontoon kohdistuvista seuraamuksista. Tämä teemakokonaisuus tarjoaa välineitä tiedon hankkimiseen ja vaikuttamisen harjoittelemiseen. Niitä tarvitaan, jotta osaamme tehdä vastuullisia kulutusvalintoja.

Voit hyödyntää valmiiksi koottuja tehtäväkokonaisuuksia: Suositusteemapäivä 1.–3. lk. tai Suositusteemapäivä 4.–9. lk. Vaihtoehtoisesti voit toteuttaa juuri sinun ryhmällesi parhaiten soveltuvan oppimiskokonaisuuden hyödyntämällä teemaan koottuja tehtäviä.

Valitse suositusteemapäivä:

Kaikki teeman tehtävät:

Pohtikaa kuvia hyödyntäen, mitkä asiat ovat ihmiselle välttämättömiä ja mitkä eivät.

Harjoituksen tavoitteena on tarkastella millaisia esineitä ja asioita me tarvitsemme sekä millaisia tavaramääriä meidän on tarpeellista omistaa. Tarvitsemmeko kaikkea ja onko kaikki meille välttämätöntä? Harjoituksen tarkoituksena ei ole löytää oikeita vastauksia” vaan herätellä tarkastelemaan tavaroita ympärillämme.  

Tulosta ja leikkaa kuvat (PDF) ja tarkastele niitä ryhmän kanssa. 

Mitkä kuvissa olevista asioista ovat oppilaille tärkeimpiä? Mitkä ovat välttämättömiä? Mitä ilman voi elää? Voiko ihminen elää ilman jäätelöä? Entä ilman tavaroita? Voisimmeko esimerkiksi elää ilman puhelimia? Mikä on ero lauseilla ”Minä tarvitsen…” ja ”Minä haluan…”? Miten kaikkia kuvissa olevia asioita voi kuluttaa vastuullisesti? 

Äänestäkää, ovatko kuvissa olevat asiat meille tarpeellisia vai haluammeko niitä vain, koska ne ovat mukava lisä elämäämme. Muodosta tilaan mielipidejana niin, että toinen seinä tarkoittaa tarvetta ja vastakkainen seinä asioita, joita haluamme, mutta joita ilman voimme tarvittaessa olla. Jos tilaa on käytettävissä vain vähän tai ryhmä on suuri, tämän voi toteuttaa myös liikkumalla kyykkyyn ja kurkottelemalla kohti kattoa. 

Nosta vuorotellen esiin eri kuvia ja anna oppilaiden kävellä tilassa joko halun tai tarpeen seinustalle. Jana on liukuva eli harjoituksessa voi jäädä myös johonkin kohtaan seinien välille tai vaikka keskelle, jos päätöksen tekeminen on vaikeaa. Käykää lyhyt keskustelu jokaisen kuvan kohdalla siitä, miksi tämä asia on meille tarpeellinen tai miksi voisimme elää ilman sitä. Jotkut asiat voivat olla meille myös todella tärkeitä, vaikka voisimmekin elää ilman niitä.

Esimerkkikysymyksiä keskusteluun: 

  • Tarvitsemmeko televisiota vai tekeekö se elämästämme mukavampaa?  
  • Kuinka monta peliä tarvitsen? 
  • Kuinka monta lelua tarvitsen? Kuinka monella lelulla leikin päivittäin/viikoittain? 

Pohtikaa, miksi haluamme aina uusia tavaroita ja asioita? Tekeekö tavara onnelliseksi? Tai onko tärkeää omistaa, koska “Kaikilla muillakin on…”? Riippuuko ystävyys siitä, mitä tavaroita tai vaatteita sinulla on?  

Jaotelkaa kuvissa olevat kuvat kahteen ryhmään: asiat, joita tarvitsemme ja asiat, joita haluamme. Jaotelkaa sen jälkeen kuvat kahteen uuteen ryhmään: asiat, joita voi ostaa ja asiat, joita ei voi ostaa. Kummassa ryhmässä on enemmän sellaisia asioita, joita haluamme? Kummassa ryhmässä on enemmän niitä asioita, joita tarvitsemme?

Terveyttä ja hyvinvointia
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja

Pohtikaa kuvakorttien avulla eri esineiden kestävyyttä. Mistä tunnistaa kestävän valinnan?

Tavoitteena on pohtia eri esineiden vaikutuksia ympäristöön. Mitkä valinnat ovat hyviä ja mitkä valinnat ovat ympäristön kannalta huonoja? Tulosta Kestävä valinta -kuvakortit (PDF). Halutessasi voit ottaa lisäksi mukaan muitakin materiaaleja esimerkiksi kotitaloustavaroita.  

Tarkastelkaa yhdessä kuviaKoettakaa ryhmitellä ja löytää kuville pareja. Parit on lueteltu alla listassa. Miettikää, mitkä ovat parempia vaihtoehtoja ja mitkä huonompia ympäristön kannaltaPohtikaa esimerkiksi näiden kysymysten avulla, mistä tunnistaa kestävän valinnan:

  • Miltä tavara näyttää kymmenen vuoden päästä?  
  • Voiko tavaraa käyttää monta kertaa vai vain yhden kerran?  
  • Tuleeko tavarasta paljon/vähän roskaa, kun sen heittää pois? 

Lopuksi käykää yhdessä läpi valintaperusteitanne ja pohtikaa niitäMiettikää samalla, millaisia valintoja teette päivittäin ja mitä mahdollisuuksia teillä olisi tehdä ympäristöystävällisempi valinta. Valinnat voivat olla esimerkiksi seuraavien asioiden välillä:  

  • kertakäyttömuki – posliinimuki 
  • lyhytikäinen lelu – kestävä lelu 
  • muovikassi – kangaskassi
  • pillimehupakkaus – retkipullo
  • pieniä jogurttipurkkeja – 1 litran purkki
  • runsaasti pakattu hedelmä – pakkaamaton hedelmä
  • runsaasti pakattu lelu – vähän pakattu/pakkaamaton lelu 
  • uusi vaate – vanhan vaatteen korjaaminen/tuunaaminen jne.
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja

Listatkaa, mitä tiedätte tavallisista arjen elektronisista välineistä. Katsokaa video läppärin tuotannosta. Onko eettisesti tuotettua elektroniikkaa olemassa?

Pohdi omaa tai koulun läppäriä tai vastaavaa laitetta. Mistä raaka-aineista se on tehty? Listatkaa kaikki asiat, mitä tiedätte tai arvaatte laitteesta. Kuinka monesta eri raaka-aineesta arvelette läppärin koostuvan? Mistä puolelta maailmaa raaka-aineet ovat peräisin? Minkä arvelette olevan laitteen valmistuspaikka?  

Katsokaa pohdinnan ja listaamisen jälkeen video Eettinen läppäri, jakso 1.

Vastatkaa videon perusteella: Mistä eri raaka-aineista läppäri on tehty? Mistä raaka-aineet ovat peräisin?  

Pohtikaa seuraavaksi: Kuinka monta ihmistä tarvitaan yhden läppärin tekemiseen eri puolilla maailmaa?  

Selvittäkää: 

  • Mitä on koboltti? 
  • Mistä sitä löytyy? 
  • Miten sitä saadaan elektroniikkateollisuuden käyttöön? 
  • Miksi se on arvokasta? 
  • Mitä haasteita koboltin louhimiseen liittyy? 
  • Missä muissa laitteissa on käytetty kobolttia? 
  • Mitä kobolttia sisältäviä laitteita omistatte? 
  • Millainen maailma olisi ilman kobolttia? 

Tehkää löytämistänne vastauksista ajatuskartta tai esimerkiksi Prezi-esitys.  

Videon lähde: Eettisen kaupan puolesta ry, Eettisen läppärin jäljillä -verkkosivusto.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista

Katsokaa video elektroniikan kierrättämisestä ja kiertotaloudesta. Vastatkaa sen jälkeen kysymyksiin ryhmissä tai pareittain.

Katsokaa video Eettinen läppäri, jakso 4.

Vastatkaa videon perusteella kysymyksiin:  

  • Mitä hyötyjä olisi siinä, että omistaisimme vähemmän? 
  • Millä muilla tavoilla voisimme käyttää laitteita kuin hankkimalla ne omaksi? 
  • Olisitko valmis käyttämään yhteistä läppäriä, jonka saisit lainaksi määräajaksi, jos saisit samalla läppärin, jonka pystyisi aina korjaamaan? 
  • Millä ehdoilla olisit valmis luopumaan kännykästä? 

Lähde: Eettisen kaupan puolesta ry, Eettisen läppärin jäljillä -verkkosivusto.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista

Tutkikaa lehtien mainoksia. Valitkaa turhimmat esineet ja miettikää niille pitkäkestoisempia vaihtoehtoja.

Tässä tehtävässä tarkastellaan kulutukseemme vaikuttavia mainoksia. Näemme, kuulemme ja luemme päivittäin satoja, jopa tuhansia mainosviestejä. Mainokset suorastaan ympäröivät meitä ja aivomme vastaanottavat päivittäin lukemattomia mainosviestejä, jotka kehottavat ostamaan ja kuluttamaan. Mainosten tarkoituksena on myydä tuotteita ja saada ihmiset ostamaan niitä, vaikka ne eivät olisikaan tarpeellisia. Tämän tehtävän tavoitteena on selvittää, millaisia tuotteita mainoksilla myydään ja mikä saa meidät ostamaan niitä, sekä oppia tarkastelemaan omia kulutustottumuksia ja alttiuttamme mainosten viesteille. 

Anna oppilaille sanoma- tai aikakauslehtiä tai ohjaa heidät selaamaan verkkolehteä. Valitkaa lehdistä mielestänne kaikkein tarpeettomimpia esineitä esittävät mainokset.  

  • Mitä tuotetta mainoksessa myydään?
  • Onko esine hyödyllinen tai tarpeeton, miksi?
  • Onko esine pitkäikäinen, voiko sen helposti korjata tai huoltaa?
  • Syntyykö tuotteesta paljon jätettä?
  • Mitä mainos lupaa esineestä?
  • Voisiko esineen korvata jollakin monikäyttöisemmällä tai pitkäkestoisemmalla asialla?
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja

Selvittäkää vastuullisen kuluttamisen käsitteiden kautta, mitä asioita kuluttamisessa kannattaa ottaa huomioon, jotta osataan tehdä vastuullisia valintoja. Laatikaa pienryhmissä tai pareittain käsitekarttoja ja kootkaa ne lopuksi yhteen.

Jaa alla olevat käsitteet pareille. Voit myös jakaa mukana olevat johdantotekstit. Oppilaat selvittävät tiedonhaulla koulun opetusmateriaaleista ja internetistä, mitä eri käsitteet tarkoittavat. Valmistakaa jokaisesta käsitteestä käsitekartta. Kootkaa käsitekartat lopuksi yhdeksi suureksi käsitekartaksi, jonka aiheena on ”Vastuullinen kuluttaminen”. 

Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus: Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten ja muiden elollisten olentojen tasavertaista kohtelua liittyen mahdollisuuksiin elää itselle sopivaa elämää. Kun esimerkiksi päätetään louhia vuoren rinteeseen uusi kaivos, mietitään usein sitä, että se tuo lisää työpaikkoja ja hyvinvointia lähialueen ihmisille. Samalla se voi kuitenkin tuhota esimerkiksi jonkin eläinlajin elinpiiriä tai sen tieltä voidaan joutua hakkaamaan metsää. Vaikka kyseinen vuori olisi jonkun mielestä vain kivikasa, se voi olla jonkun toisen maailmankuvassa elävä olento, pyhä paikka tai vaikkapa jumala (katso esim. de la Cadena, 2015, Earth Beings). Perustettu kaivos satuttaisi siis sekä luontoa että joidenkin ihmisten pyhää paikkaa, mutta toisi joillekin myös tavoiteltavaa taloudellista voittoa ja toimeentuloa. Ekososiaalista oikeudenmukaisuuta tarvitaan silloin, kun pohditaan, halutaanko tällaisia projekteja toteuttaa ja kenelle ne tuottavat hyviä ja kenelle huonoja seurauksia 

Hiilijalanjälki: Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin tuotteen tai palvelun tai joskus jopa ihmisen aiheuttamaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan toisin sanoen sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan koko elinkaaren aikana syntyy. Myös esimerkiksi videoiden katselemisella YouTubesta on hiilijalanjälki. Videon mukana taustalla pyörivät esimerkiksi palvelimet, tietoverkon eri osat, reitittimet, modeemi, toistolaite sekä laitteen näyttö. Nämä kaikki kuluttavat sähköä ja sähkön tuotannosta aiheutuu yleensä kasvihuonekaasupäästöjä. Myös kaikkien näiden laitteiden rakentamisella ja itse videon kuvaamisella on oma hiilijalanjälkensä. Toisin sanoen kaikella toiminnalla on hiilijalanjälki, vaatiihan ihmisen elossa pysyminenkin energiaa. Energian saamme ruuasta, jonka kasvatus ja valmistaminen taas aiheuttaa päästöjä.  

Lähde: Yle. (26.6.2019). Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot.

Kestävä kehitys: Kehityksen voidaan ajatella olevan yhteiskunnallista muutosta kohti parempaa. Esimerkiksi silloin, kun aiempaa useampi lapsi pääsee kouluun, vähemmän ihmisiä elää köyhyydessä tai ihmisten elinikä pitenee, ajatellaan tapahtuneen kehitystä. Jotta kehitys olisi kestävää, täytyy sen olla ympäristöystävällistä ja tasa-arvoista ja se ei saa perustua velkaantumiseen tai resurssien, kuten luonnonvarojen, kokonaisvaltaiseen hävittämiseen. Kehitystä ei tapahdu ainoastaan niin kutsutuissa kehitysmaissa, vaan myös maat, kuten Suomi, voivat kehittyä parempaan suuntaan.  

Kiertotalous: Kiertotalouden tarkoitus on pitää materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä ja vähentää näin jätteen syntymistä. Parhaimmassa tilanteessa jätettä ei syntyisi ollenkaan, vaan kaikki materiaalit voitaisiin käyttää uudelleen. Esimerkiksi rikki menneestä vaatteesta valmistettaisiin uudelleen kangasta, josta voitaisiin tehdä uusia vaatteita. Kiertotaloudessa myös tavaroiden ostaminen vähenee ja ihmiset lainaavan ja jakavan tavaroitaan enemmän. Jos esimerkiksi useampi perhe voisi käyttää yhteistä ruohonleikkuria, ei jokaisen tarvitsisi ostaa omaa ja leikkureiden ei tarvitsisi seisoa suurinta osaa ajasta tyhjänpantteina.  

Lapsityövoima: YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa todetaan, että ”lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.” Yleensä, kun puhutaan lapsityövoimasta, puhutaankin juuri sellaisesta tilanteesta, jossa alaikäinen joutuu tekemään vaarallista tai terveydelle haitallista työtä koulunkäynnin sijasta. Valitettavasti miljoonat, useimmiten köyhien perheiden lapset joutuvat tekemään tällaista työtä. Työ vaarantaa heidän terveytensä ja kehityksensä ja samalla se usein estää heitä käymästä koulua. Ilman koulutusta lasten on vaikea päästä pois köyhyydestä aikuisinakaan ja heidän lapsensa voivat myöhemmin joutua samaan tilanteeseen.  

Kaikki lasten tekemä työ ei kuitenkaan ole haitallista lapsityövoimaa esimerkiksi Suomessa. Jos esimerkiksi 16-vuotias työskentelee kesällä jäätelökioskilla, sitä ei pidetä lapsityövoimana. Joissakin maissa lapsi tai nuori voi esimerkiksi auttaa vanhempiaan maatilan töissä koulun ohella. Jos hän ei auttaisi, perheellä ei olisi välttämättä varaa lähettää häntä kouluun, eli työ voi olla hänen elämässään todella tärkeää. Liian vaarallisiin tai raskaisiin töihin lapsia ei kuitenkaan saa laittaa. Lapsen päivästä pitäisi löytyä koulunkäynnin ja työn lisäksi aikaa myös leikille.  

Reilu kauppa: Reilu kauppa on kehittyvissä maissa viljeltävien ja valmistettavien tuotteiden sertifiointijärjestelmä. Sen tarkoitus on varmistaa, että viljelijät saavat työstään elämiseen riittävän korvauksen. Reilun kaupan viljelijöiden on noudatettava monenlaisia sääntöjä, esimerkiksi ympäristölle haitalliset torjunta-aineet ja lapsityövoiman käyttö on kiellettyä, ja työntekijöille on taattava järjestäytymisoikeus ja turvalliset työolot.  

Reilun kaupan tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja sertifikaatin piiriin pääsevillä viljelijöillä onkin usein paremmat oltavat, kuin muilla. Sertifikaatin saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, eivätkä kaikkein köyhimmät kehittyvien maiden viljelijät välttämättä pääse sen hyödyistä osalliseksi.  

Vastuullinen yritys: Vastuullinen toiminta on sellaista, joka ei vahingoita toista eikä itseä nyt tai tulevaisuudessa. Vastuullinen yritys toimii vastuullisesti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti. Tällainen yritys on taloudellisesti kannattava, sen työntekijöiden työolot ovat hyvät ja turvalliset, työstä saatava palkka riittää elämiseen, eikä yritys aiheuta ympäristölle kohtuutonta haittaa esimerkiksi saastuttamalla.  

Viherpesu: Viherpesusta puhutaan silloin, kun yritys pyrkii viestinnässään vaikuttamaan vastuulliselta ja erityisesti ympäristöystävälliseltä, mutta ei todellisuudessa kuitenkaan toimi kovinkaan vastuullisesti. Koska monet kuluttajat kuitenkin haluavat ostaa vain vastuullisia tuotteita, yritys pyrkii näyttämään vastuulliselta näyttääkseen hyvältä. Vastaavasti monesti puhutaan pinkkipesusta, kun yritys pyrkii näyttämään siltä, että se tukee vähemmistöjen oikeuksia, vaikka ei todellisuudessa tee mitään vähemmistöjen eteen.  

Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja

Tutkikaa arkisia kulutustavaroita, joiden raaka-aineena on käytetty puuvillaa. Tehkää esineistä ja puuvillasta tutkimus ja lyhyet esitykset ja kootkaa ne yhteen.

Listatkaa yhdessä pienryhmissä, millaisia esineitä ja tavaroita olette käyttäneet tänään heräämisen jälkeen.  

Pohtikaa, mitä tarkoittaa raaka-aine. Listatkaa kaikki raaka-aineet, joita tiedätte.  

Yksi maailman yleisimmistä kulutustavaroiden raaka-aineista on puuvilla. Ympyröikää ensimmäisestä listasta ne tavarat, joiden raaka-aineena on käytetty puuvillaa. Jos ette ole varmoja, tarkistakaa tämä tavarasta tai esineestä (esimerkiksi vaatteen lapusta) tai tuotteen kotisivuilta.  

Laatikaa juliste tai muu esitys, esimerkiksi video tai Prezi, aiheesta ”Minä ja puuvilla”. Piirtäkää tai kuvatkaa kaikki puuvillaa sisältävät tavarat ja esineet, joita olette tänään käyttäneet. Kootkaa julisteet, videot tai Prezit yhteiseen ”Me ja puuvilla” -galleriaan. Tarkastelkaa esityksiä yhdessä ja pohtikaa, millaista arki olisi ilman puuvillaa.  

Tehtävän voi toteuttaa myös ottamalla 13 valokuvaa, jotka kuvaavat puuvillan merkitystä oppilaan elämässä. Kuvat kootaan yhteiseen galleriaan. Keksikää gallerialle kuvia yhdistävä nimi.  

Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja

Tutkikaa, missä eri puolilla maapalloa ihmiset ovat tehneet töitä vaatteidemme valmistumiseksi. Merkitkää paikat kartalle. Tutkikaa puuvillasta valmistettujen vaatteiden tuotantoketjun vaiheita.

Käyttäkää puuvillan tutustumiseen Connected by Cotton -dioja (PDF), joihin voitte tutustua yhdessä tai pienryhmissä.

Valitkaa omista vaatteistanne tai asusteistanne yksi, jonka valmistuksessa on käytetty puuvillaa. Voitte tarkistaa raaka-aineet vaatteen lapusta tai esimerkiksi verkkosivuilta.

  • Merkitkää seuraavaksi maailmankarttaan:
  • Mistä olet ostanut tai saanut vaatteen?
  • Missä vaate on ommeltu? Jos vaatteen valmistuspaikka ei selviä vaatteen hoito-ohjeesta eikä internetistä, selvittäkää, mitkä ovat yleisimmät maat, missä kyseisen merkin vaatteita valmistetaan.
  • Missä kangas on todennäköisesti kudottu?
  • Missä kangas on todennäköisesti värjätty?
  • Missä puuvilla on todennäköisimmin viljelty ja poimittu?
  • Mitkä maat ovat maailman suurimmat puuvillan tuottajat?
  • Mitä reittiä pitkin vaate tai asuste lienee kuljetettu sinulle?

Selvittäkää lisämateriaaleista, mitä eri vaiheita puuvillasta tehdyn vaatteen tuotantoketjuun kuuluu. Kirjoittakaa tai kuvittakaa oman vaatteen tuotantoketju näkyväksi esimerkiksi sarjakuvana tai valokuvina.

Keskustelkaa lopuksi yhdessä:

  • Oliko vaatteen tuotantoketjun jäljittäminen helppoa vai vaikeaa? Miksi?
  • Pitäisikö tuotantoketjun olla helposti nähtävillä?
  • Mitä uutta tietoa vaatteen tuotantoketjusta sait?
  • Tiesitkö, kuinka monta työvaihetta vaatteen tuotantoketjuun kuuluu?
  • Miten voisin tehdä vastuullisempia valintoja tehdessäni vaatehankintoja?

Lisätietoa puuvillan tuotantoketjuista löytyy Eettisen kaupan puolesta ry:n materiaalista Puuvillan polut globaalissa kaupassa.

Voitte tutkia puuvillasta valmistettujen vaatteiden tuotantoketjun vaiheita Eettisen kaupan puolesta ry:n tuottamasta vaatekartasta.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Eriarvoisuuden vähentäminen
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja

Harjoitelkaa kannan ottamista ja perustelemista arvojanalla. Väitteet koskevat mainoksia ja kuluttamista. Jatkakaa tekemällä omia vastamainoksia.

Arvojanalla voi ilmaista kantansa esitettyihin väitteisiin asettumalla kuvitellulle janalle, jonka toinen pää tarkoittaa ”Kyllä” ja toinen ”Ei”. Paikan valinnan jälkeen vapaaehtoiset oppilaat voivat kertoa mielipiteensä. Korosta oppilaille, että tehtävässä ei ole tarkoitus mollata kenenkään vastauksia eikä etsiä syyllisiä. Tarkoitus on huomata elämäntyylillemme yhteisiä piirteitä, joista osa on ympäristölle haitallisia, ja herätä pohtimaan, onko yleisille toimintatavoillemme vaihtoehtoja.

Väitteet:

  • Saan mainoksista tarpeellista tietoa.
  • Saan usein niitä vaatteita ja tavaroita, joita toivon.
  • Mainokset saavat minut haluamaan uusia tavaroita.
  • Minuun mainokset eivät vaikuta.
  • Tiedän, missä päin maailmaa paitani on valmistettu.
  • Tiedän, mihin vanhat kännykkäni ovat käytön jälkeen menneet.
  • Meillä lojuu kotona vanhoja vaatteita tai puhelimia.
  • Tiedän, mikä on vastamainos.

Jatkakaa toteuttamalla omia vastamainoksia tai yhteiskunnallisia mainoksia, jotka innostavat vastuulliseen kuluttamiseen ja ilmastotekoihin. Keksikää mainokseen oma mainoslause sekä kuvitus. Mainos voi sisältää myös vinkkejä, ohjeita tai tietoa vastuullisesta kuluttamisesta. Kun suunnittelette mainosta, pohtikaa yhdessä, onko oma mainoksenne teidän mielestänne eettisesti kestävä.

Vastamainoksen tekemiseen tarkemmat ohjeet löytää Medialukutaitoa vastamainoksista -oppaasta (2018). Oppaan sivua 5 on myös käytetty lähteenä tässä harjoituksessa.

Vastuullista kuluttamista

Tunnistakaa ja listatkaa kuluttamiseen liittyviä epäkohtia, joihin oppilaat tahtovat vaikuttaa. Suunnitelkaa ja toteuttakaa vaikuttamiskampanja kestävään kuluttamiseen liittyen.

Tutustukaa ensin Agenda 2030 -tavoitteisiin pienryhmissä tai pareittain. Tutustukaa yhdessä Kestävän kuluttamisen tavoitteeseen 12. Jaa pareille Agenda 2030 -tavoitteet 1, 7, 8, 9, 10, 13. Tässä harjoituksessa oppilaat määrittelevät kuluttamiseen liittyvän ongelman, joka analysoidaan ja valitaan sen perusteella, miten oppilaat voivat vaikuttaa ongelmaan omassa elämässään ja koulussa. Lopuksi arvioidaan, mitä on saatu aikaiseksi. Jaa tavoitteisiin tutustumisen jälkeen oppilaat pienryhmiin.

Vaihe 1: Mihin kuluttamiseen liittyvään asiaan haluamme vaikuttaa? Mikä asia sinua häiritsee kotona tai koulussa tai ystävien kesken? Minkä pitäisi muuttua? Kirjatkaa kaikki listaamanne asiat ylös. Kun aivoriihen tuotokset käydään yhdessä läpi, nähdään, millaisia teemoja ryhmästä nousee esille. Keskustelkaa niistä ja valitkaa yksi tai useampi aihe, joita lähdette tutkimaan.

Vaihe 2: Millainen on valitsemanne kuluttamiseen liittyvä ongelma? Mistä se mielestänne johtuu? Tiedättekö siitä jo tarpeeksi vai tarvitsetteko lisää taustatietoa? Jotta ongelmalle voisi tehdä jotain, pitää se ensin tuntea. On hyödynnettävä kaikki se tieto, mikä ryhmän jäsenillä jo on ja tuotava kaikkien ajatukset esille. Kerätkää keskustellen valitsemaanne ongelmaan liittyviä ajatuksia ja mielipiteitä: Miten ongelmaan voisi vaikuttaa? Pystyttekö ratkaisemaan koko ongelmaa? Voitteko vaikuttaa siihen jotenkin? Mitä ratkaisuehdotuksia tai vaikuttamisen tapoja keksitte?

Vaihe 3: Miten muutatte maailmaa teoillamme? Nyt on aika tehdä jotain konkreettista! Voitte suunnitella pienryhmissä vaikkapa kantaaottavan julisteen, aamunavauksen, kampanjan, tapahtuman, tietoiskun tai vaikkapa tarkistuslistan vastuullisesta kuluttamisesta koulussa. Ottakaa kantaa ja vaikuttakaa toiminnallanne valitsemaanne kuluttamiseen liittyvään ongelmaan tai epäkohtaan.

Vaihe 4: Mitä saimme aikaiseksi? Mitä seuraavaksi? Suunnitelkaa, miten voisitte jatkaa tästä eteenpäin. Ryhtykää toimeen heti tai suunnitelkaa yhdessä aikataulu, jolla ryhdytte toteuttamaan suunnitelmaa. Sopikaa opettajien ja koulun henkilökunnan tai muiden, koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa jatkon aikataulusta.

Lähde: Taksvärkin Vaikuta! -menetelmäoppaassa (2017) on tarkemmat ohjeet pitempään kriittisen pedagogiikan mukaiseen vaikuttamisprosessiin. Make a Difference! -menetelmäopas löytyy myös englanniksi.

Ei köyhyyttä
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Yhteistyö ja kumppanuus

Toteuttakaa vastuullisempaan kuluttamiseen kannustavia julisteita tai videoita.

Suunnitelkaa ja laatikaa kantaa ottavia ja vastuullisiin valintoihin kannustavia julisteita tai lyhyitä videoita. Valitkaa aihepiiri tai kulutustottumus, jossa haluatte kannustaa muita kestävämpiin valintoihin. Käyttäkää aiemmissa tehtävissä hankkimaanne tietoa. Kootkaa julisteet tai videot yhteiseen näyttelyyn tai videogalleriaan. Lukekaa julisteiden viestejä tai katsokaa videoita päivän päätteeksi ja listatkaa kaikki ohjeet ja viestit, jotka pystytte ottamaan käyttöön heti. Toteuttakaa koulussa oppilaiden ideat vastuullisemmasta kuluttamisesta.

Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja

Istutaan tai seistään piirissä tai omilla paikoilla. Näytä kädellä, kuinka voimakkaasti olet samaa mieltä väitteiden kanssa.

Lähellä lattiaa oleva käsi tarkoittaa, että et ole ollenkaan samaa mieltä ja lähellä kattoa oleva käsi tarkoittaa, että olet täysin samaa mieltä väitteen kanssa.

Väitteet:

  • Minun mielestäni on kiinnostavaa oppia lisää vastuullisesta kuluttamisesta.
  • Minä opin tänään paljon uusia asioita globaaleista tuotanto- ja kuljetusketjuista.
  • Pystyisin tämän oppimiskokonaisuuden jälkeen kertomaan kavereilleni vastuullisesta kuluttamisesta.
  • Minun mielestäni nuoret voivat vaikuttaa siihen, millaisia kulutusvalintoja omassa ympäristössä tehdään.
  • Minun mielestäni on tärkeää, että nuoret voivat vaikuttaa muiden ihmisten, koulujen tai kaupunkien kulutusvalintoihin.

Sinulla on 0 tehtävää auki