UM: Photo: Milma Kettunen, Addis Abeba, Etiopia 2008

Tehtävät tavoitteittain

Tästä osiosta löydät kaikki verkko-oppaan tehtävät tavoitteittain luokiteltuna. Kun klikkaat auki yhden seitsemästätoista tavoitteesta, aukeaa kuvakkeen alle valikko tehtävistä, jotka liittyvät kyseisen kestävän kehityksen tavoitteeseen.

Vieraile sivustolla www.maailma2030.fi/agenda-2030, jolta saat lisää tietoa tavoitteista.

18. Yhteistyö ja kumppanuus

Tavoite: Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.

Harjoituksessa opetellaan kirjoittamaan ja pitämään kantaaottava puheenvuoro.

Harjoituksen voi tehdä yksin, pareittain tai pienryhmissä.  

Pyydä oppilaita pohtimaan ja kirjaamaan asioita ja epäkohtia, joihin he haluaisivat vaikuttaa. Vaikuttamisen kohde voi olla läheinen, omaan arkeen liittyvä tai jokin suurempi, maailmanlaajuinen asia. Se voi myös olla jokin Juurisyyt-harjoituksesta nousseista epäkohdista.  

Apukysymyksiä pohdintaan: Mikä asia tai epäkohta on mietityttänyt, puhututtanut tai tuntunut ärsyttävältä tai epäreilulta viime aikoina? Jos saisit vallan muuttaa yhteiskunnassa yhden asian, mitä muuttaisit? 

Suunnitelkaa aiheesta lyhyt puheenvuoro. Esitelkää ja perustelkaa oma mielipiteenne aiheesta puheenvuorossa. Apukysymyksiä puheenvuoron laadintaan:  

  1. Mihin asiaan haluan muutoksen?
  2. Miksi asia on tärkeä?  
  3. Keille asia on tärkeä?  
  4. Minkälainen muutos tarvittaisiin, jotta asia toteutuisi?  
  5. Ketkä ovat muutoksesta vastuussa – kuka voi saada aikaan muutoksen?  

Jokainen oppilas tai ryhmä pitää vuorollaan oman puheenvuoronsa. Opettaja tai joku oppilaista kirjaa näkyville puheenvuoroissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot. Lopuksi käydään läpi kaikki kannanotot ja pohditaan, miten kullekin niistä saataisiin parhaiten huomiota. Syntyisikö siitä uutinen tai mielipidekirjoitus? Kannattaisiko järjestää jokin tapahtuma tai tempaus, jotta epäkohta saisi huomiota ja sitä voitaisiin muuttaa? Pohditaan yhdessä tai pienryhmissä, mitä asioita ryhdytään ajamaan ja miten. Kirjatkaa myös erilaisia keinoja vaikuttaa tai saada vaikuttamiskohteelle huomiota.   

Lähde: Pidä silmät auki – jutuntekijän opas, s. 9 (2017). 

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoitteen tarkoituksena on tutustua eri yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja tunnistaa demokraattisen yhteiskunnan piirteitä. Samalla harjoitellaan demokratiataitoja: argumentaatiota, kuuntelemista, kriittistä ajattelua ja äänestämistä.

Jaa luokka seitsemään pienryhmään. Jokainen pienryhmä saa infokortin, jossa kerrotaan yhdenlaisesta yhteiskunnallisesta aatteesta, valtiojärjestyksestä tai demokraattisesta ihanteesta. Oppilaiden tehtävä on

  1. tutustua aiheeseensa
  2. löytää jokin olemassa oleva valtio (historiasta tai nykyajasta), jossa järjestelmä tai aate on toteutunut
  3. luoda suunnitelma sille, miten oman järjestelmän paremmuuden voisi perustella muille
  4. onnistua vakuuttamaan muut oppilaat siitä, että tämä järjestelmä on paras ja tulisi ottaa käyttöön Suomessa.
  5. Lopuksi oppilaat äänestävät parhaasta järjestelmästä (tai parhaista perusteluista).

Vaihe 1.

Ryhmät lukevat infokortin ja tekevät sen sisällöstä käsitekartan, täydentämällä tietoja netistä tai opetusmateriaaleista. Hakusanoina voi käyttää infokortin keskeisiä käsitteitä sekä sanoja, joiden avulla demokraattiset oikeudet tai niiden puute tulevat näkyviksi, kuten ”demokraattiset oikeudet”, ”demokraattiset valtiot”, ”autoritarismi”, ”diktatuuri”, ”mielenosoitus”, ”vapaa lehdistö” ja niin edelleen.

Vaihe 2.

Ryhmät etsivät jonkin olemassa olevan valtion (historiasta tai nykyajasta), jossa järjestelmä tai aate on toteutunut ja yhden, jossa se ei ole toteutunut ja johon he tutustuvat tarkemmin.

Käyttäkää valitsemianne valtioita esimerkkeinä, kun vertailette:

  • Mistä tunnistaa demokraattisen valtion?
  • Mistä tunnistaa valtion, jossa demokratia ei toteudu?
  • Onko vertailumaissanne toisinajattelijoita, mielenosoituksia, kansalaistoimintaa, vapaata lehdistöä? Jos ei, miksi? Miten valtio kohtelee toisinajattelijoita?
  • Mitä ongelmia demokratian puute aiheuttaa kansalaiselle?

Vaihe 3.

Ryhmien tehtävänä on seuraavaksi saada muut vakuuttumaan siitä, että heidän kortissaan kuvattu aate on paras – riippumatta siitä, olisiko se todellisuudessa toimiva tai edes ihmisoikeuksia kunnioittava.

Ryhmä suunnittelee yhteisen puheenvuoron, jolla vakuuttaa muut. Millä perusteilla oma järjestelmä on paras? Käyttäkää valitsemianne valtioita esimerkkinä siitä, miten hyvin järjestelmänne toimii. Apukysymyksiä puheen kirjoittamiseen:

  • Millaista aatetta/ihannetta/järjestelmää edustatte?
  • Mitä hyvää seuraisi, jos järjestelmä olisi vallalla?

Vaihe 4. Lobbaus

Ryhmät hajaantuvat uusiksi pienryhmiksi siten, että jokaisessa uudessa ryhmässä on yksi oppilas edellisistä pienryhmistä. Uusissa ryhmissä jokaisella oppilaalla on minuutti aikaa kertoa, miksi oma järjestelmä on loistava. Muut voivat esittää tarkentavia kysymyksiä ja haastaa puhujaa. Opettaja voi kellottaa puheenvuoron vaihtoja, jotta jokainen pääsee pienryhmässä ääneen.

Vaihe 5. Äänestys

Äänestystä varten jokaisella on yksi ääni. Oman ryhmän esitystä ei saa äänestää.

Ryhmä kerrallaan esittelee järjestelmänsä kokoukselle ja pyrkii vielä kerran vakuuttamaan muut sen erinomaisuudesta. Muut oppilaat saavat esittää tarkentavia kysymyksiä ja kommentoida esitystä.

Jokaisen esityksen jälkeen suoritetaan äänestys. Jos ehdotus saa enemmän KYLLÄ-ääniä, ehdotus menee läpi, eli luokka on kuvitteellisesti valinnut kyseisen aatteen/ihanteen/järjestelmän Suomen uudeksi järjestelmäksi. Mikäli ehdotus saa enemmän EI-ääniä, ehdotus hylätään.

Purkukeskustelu:

  • Oletteko tyytyväisiä äänestyksen lopputulokseen? Miksi?
  • Miltä tuntui ajaa jotakin asiaa mihin ei uskonut / mihin uskoi?
  • Minkälaiset perustelut olivat vaikuttavimpia? Minkälaiset heikoimpia?
  • Mihin vetositte vaikuttaessanne toisiinne (tunteet, äly, faktat, talous, solidaarisuus…)
  • Mikä aatteista oli tutuin? Miksi?
  • Millainen poliittinen järjestelmä Suomessa on?
  • Mikä olisi mielestänne täydellinen yhteiskuntajärjestelmä? Mitä eri piirteitä siinä yhdistyisi?
  • Mihin demokratian muotoon lasten ja nuorten olisi helpointa osallistua?

Infokorttien lähteet: Hima – Historiaa maahanmuuttajille -verkkosivusto
Alhanen, Kai & Perhoniemi, Tuukka: Demokraattinen perintömme (2017, Vastapaino)

Harjoitteen lähde:
Allianssi ry (2011) Gaia – Kansojen kokous -roolipeli

1. Eriarvoisuuden vähentäminen
2. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
3. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoituksessa ideoidaan ratkaisuja ongelmiin ja harjoitellaan kansalaisvaikuttamisen taitoja.

Oppilaat jatkavat Juurisyyt-harjoitusta ryhmissä.  

Vaihe 1: Unelmakartta 

Pyydä oppilaita luomaan unelmakartta, johon he visioivat miltä maailma näyttäisi, jos Juurisyyt-harjoitteen epäkohta ratkeaisi. Apukysymyksiä: Mitä hyvää epäkohdan ratkeamisesta seuraisi? Miten ihmiset, luonto ja talous voisivat? Listaa hyvistä asioista seuraavia hyviä asioita.  

Tarkastelkaa sitten Juurisyyt-harjoituksessa tehtyä puuta. Minkä puussa pitää muuttua, jotta positiivinen unelma olisi mahdollinen? Listatkaa muutosvaatimukset. 

Vaihe 2: Aivomyrsky 

Seuraavaksi oppilaat ideoivat, millaisilla erilaisilla ja moninaisilla keinoilla muutoksen voisi saada aikaan ja positiiviseen lopputulokseen voisi päästä. Kannusta oppilaita ajattelemaan rohkeasti ja luovasti, sekä listaamaan niin paljon ideoita, kuin he keksivät, sensuroimatta niitä vielä tässä vaiheessa. 

Vaihe 3: Siivilöinti 

Kun ideat on listattu, pyydä oppilaita tarkastelemaan ideoita kriittisesti: 

  • Ratkooko idea ongelman juurisyitä?  
  • Aiheuttaisiko idea ongelmia jossakin toisaalla? 
  • Ottaako idea huomioon ne ihmiset, joita ongelma ja sen ratkaisu koskettaa? 
  • Voisiko idea saada aikaan haluamanne kaltaisen muutoksen? 
  • Voisiko onnistumista arvioida? Miten? 
  • Olisiko idea toteuttamiskelpoinen? Miksi? Miksi ei? 

Pyydä ryhmiä sitten valitsemaan ratkaisuideoistaan yksi, joka vaikuttaa vahvalta. 

Vaihe 4: Ideasta toiminnaksi 

Seuraavaksi pienryhmissä tehdään suunnitelma sille, miten idean voisi toteuttaa. 

Tukikysymykset suunnitelman teolle: 

  • RAAMIT: Millä laajuudella haluatte toteuttaa suunnitelmanne: yksilötaso, oma lähiympäristö, Suomi, Eurooppa, maailma…? 
  • IHMISET: Kenet täytyy saada mukaan: asiantuntijaksi, toteuttamaan, tukemaan, kuulemaan suunnitelmasta? 
  • MITEN: Millä keinoilla suunnitelmaa toteutetaan? 

Lopuksi pyydä oppilaita vielä pohtimaan, onko suunnitelma realistinen ja vaikuttava. 

  • HAASTEET: Mitä haasteita suunnitelman toteuttamisessa voi olla? Miten haasteet voisi ratkaista?  
  • ARVIOINTI: Millä tavalla toteutumista voi arvioida? 

Vaihe 4: Kaikki mukaan! 

Valmistakaa esitys toimintasuunnitelmastanne muulle luokalle. Esityksen tavoitteena on saada kaikki innostumaan suunnitelmastanne.  

Esityksessä kertokaa haluamallanne tavalla seuraavat asiat:  

  • Millainen on maailma, josta unelmoitte: ”Olisipa meillä maailma, jossa…” 
  • Mihin ongelmaan olette ideoineet ratkaisua: ”Mutta valitettavasti ongelmana on…” 
  • Millaista toimintaa olette suunnitelleet: ”Voimme kuitenkin muuttaa maailmaa näin…” 
  • Miten muut voivat osallistua kampanjaan ja miksi heidän kannattaa osallistua: ”Ja Sinäkin voit tulla mukaan…” 

Esitys voi olla missä tahansa muodossa: videoitu esitys (esim. vlogi), puhuttu selostus, mininäytelmä, tarina, yhteiskunnallinen mainos, kuunnelma tai seinäsarjakuva, ja se voi sisältää esimerkiksi osallistavan minitietovisan, haaste- tai arvauspelin, adressin tai vaikkapa kansalaisaloitteen. 

Keskustelkaa lopuksi yhdessä koko luokan kanssa:  

Millä keinoilla saitte muut innostumaan toimintasuunnitelmaanne? Millaiset esitykset innostivat sinua mukaan? Miten tieto ja ymmärrys asiasta sekä empatian lisääntyminen voi muuttaa maailmaa? Mikä lisäsi toimintasuunnitelman uskottavuutta?  

Lähde: Harjoitus pohjautuu Rauhankoulun harjoitteisiin. 

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoituksessa syvennytään tutkimaan, mitkä syyt aiheuttavat ja ylläpitävät jotakin epäkohtaa. Kun ilmiön taustoja ymmärtää syvällisesti, voi valistuneemmin miettiä ratkaisuja sen muuttamiseksi.

Aloittakaa katsomalla Maailman suurin oppitunti -video YK:n kestävän kehityksen tavoitteistaPyydä oppilaita kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen toteutumiseen liittyviin haasteisiin.

Listatkaa yhdessä taululle, millaisista haasteista videossa kerrottiin. 

Jaa oppilaat pienryhmiin. Pyydä jokaista ryhmää valitsemaan yksi haaste taululta, tai miettimään jokin muu haaste tai epäkohta, jonka jokainen ryhmässä tunnistaa ja johon haluaisi vaikuttaa.  

Vaihe 1: Puu. Jokainen pienryhmä saa yhden A3- tai A2-kokoisen paperin, tusseja sekä tarralappuja. Paperille piirretään iso puunrunko, jolla on juuret, runko ja oksisto. Puun runkoon ryhmä kirjoittaa valitsemansa vaikuttamiskohteen eli epäkohdan, johon yritetään vaikuttaa. Harjoituksen voi tehdä myös esimerkiksi PadletillaFlingalla tai Prezillä. 

Vaihe 2: Puun juuret ja oksat. Ryhmä keskustelee ja kirjaa tarralapuille ongelmaan liittyviä syitä ja seurauksia, syyt yhden värisille lapuille ja seuraukset toisen värisille. Epäkohdan aiheuttavat syyt kiinnitetään puun juurakkoon. Epäkohdasta johtuvat seuraukset kiinnitetään puun oksiin.  

Pyydä oppilaita pohtimaan syitä ongelmien taustalla. Esimerkiksi puhtaan veden puutteen syynä voi olla kuivuus, jonka syynä on ilmastonmuutos, jonka syynä on ihmisen toimet, ja niin edelleen. Näitä syvemmälle meneviä syitä voi lisätä syvemmälle juurakkoon, jolloin päästään käsiksi ongelmien juurisyihin. Palaako jokin seuraus syihin luoden negatiivisen kierteen? 

Vaihe 3: Puun esittely. Pienryhmät esittelevät valmiin puunsa muille pienryhmille. Muut ryhmät kommentoivat sekä esittävät kysymyksiä ja täydennyksiä. Ryhmät täydentävät omaa puutaan muiden kommenttien perusteella. 

Vaihe 4: Tiedonhankinta. Ryhmät etsivät lisätietoa eri lähteistä, jotta pystyvät paremmin ymmärtämään ilmiötä ja sen taustalla vaikuttavia syitä. Ryhmä kirjaa puuhun uusia ajatuksia, joita he saavat lisätietoa etsimällä. 

Asiantuntijoiden haastatteleminen. Tiedonhankintaa on mahdollista tässä vaiheessa täydentää asiantuntijoiden haastattelemisella puhelimitse, sähköpostilla tai kasvotusten. Oppilaat pohtivat yhdessä muun ryhmän ja opettajien kanssa, keitä asiantuntijoita he voivat haastatella saadakseen lisätietoa valitsemastaan ilmiöstä. Tarkentakaa ensin, kuka tai ketkä voisivat olla ilmiön asiantuntijoita ja miten heihin saisi yhteyden.  

Kun ilmiöstä alkaa olla paljon tietoa, ryhmä esittää ideoita siitä, mitkä olisivat parhaita tapoja muuttaa tilannetta ja ratkoa ongelmaa. Asiantuntijalta voi kysyä myös neuvoja siitä, kuinka epäkohtaan voi vaikuttaa. Tekeekö joku taho jo asialle jotakin? Miten nuoret voisivat vaikuttaa valitsemaansa ilmiöön tai kerätä sille huomiota? Millaisia vaikuttamisen keinoja voisi hyödyntää?  

Työskentelyä voi jatkaa VAIKUTA: Unelmista totta tai VAIKUTA: Jos minä saisin päättää… harjoituksilla. 

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Keskustelkaa ja äänestäkää koulun arjessa olevista asioista, joita oppilaat haluaisivat kehittää.

Harjoitelkaa oman mielipiteen kertomista, perustelua, äänestämistä ja uusien ideoiden keksimistä lasten kokouksessa.

Pyydä oppilaita kertomaan koulun arjesta kysymyksiä tai epäkohtia, joita he haluaisivat kehittää.

  1. Epäkohdan esiintuominen: Kun oppilas keksii jonkin epäkohdan tai kehittämiskohteen, pyydä häntä kertomaan
  • miksi epäkohta on epäkohta – miten se vaikuttaa oppilaisiin?
  • mitä hyvää sen muuttamisesta voisi seurata?
  1. Muiden kuuleminen: Pyydetään muilta mielipiteitä mainittuun epäkohtaan. Oman mielipiteen tai näkemyksen voi kertoa paitsi sanoin, myös esimerkiksi piirtämällä, valokuvaamalla tai osoittamalla kuvasta.
  2. Äänestäminen: Kun kaikki epäkohdat on esitelty, oppilaat voivat äänestää, mihin kaikkiin epäkohtiin tartutaan. Äänestys voi tapahtua esim. näin: ”Oppilas, joka on samaa mieltä voi nousta seisomaan / nostaa peukun ylös / nostaa hymynaamakortin esille”
  3. Ratkaisun etsiminen: Kun riittävän moni on sitä mieltä, että epäkohtaan tulisi puuttua, keskustellaan yhdessä
  • kuka siihen voisi puuttua?
  • voivatko oppilaat itse tehdä asialle jotain?
  • kenelle asiasta pitäisi kertoa (esim. muille oppilaille, vanhemmille, opettajille…)

Lopuksi voidaan taas äänestää, mikä toimenpide valitaan, ja sopia sen toteuttamisesta.

Keskustelussa on tärkeä tuoda esille, että jokaisen mielipide on tärkeä ja että kysymyksiin ei ole oikeaa tai väärää vastausta. On tärkeää tehdä tilanteesta turvallinen: jokaisella on oikeus muodostaa ihan oma mielipide (vaikka vieruskaveri olisikin eri mieltä) ja kertoa siitä. Toisten mielipiteitä ei saa arvostella.

1. Eriarvoisuuden vähentäminen
2. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
3. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
4. Yhteistyö ja kumppanuus

Tarkastelkaa opetusmateriaaleja yhdenvertaisuuden silmälasien läpi. Millaisia havaintoja teette?

Tutkikaa opetusmateriaaleja, kuten oppikirjoja ja muuta luokassa käyttämäänne materiaalia, yhdenvertaisuuden silmälasien läpi.  

  • Onko eri sukupuolia kuvissa yhtä paljon? Laskekaa ja verratkaa.
  • Tekevätkö eri sukupuoliin kuuluvat ihmiset samoja vai eri asioita?
  • Millaisissa ammateissa eri sukupuoliin kuuluvat ihmiset on kuvattu?
  • Esiintyykö kuvissa etnisesti monenlaisia ihmisiä?
  • Onko kuvissa fyysisesti vammaisia ihmisiä?
  • Onko kuvissa eri ikäisiä ihmisiä?
  • Millainen on kirjan mukaan suomalainen ihminen?
  • Millaisia perheitä kuvissa on? Onko muita vaihtoehtoja kuin äiti, isä, tyttö ja poika?
  • Millaisia ihmisiä kuvista puuttuu?
  • Miksi on tärkeää, että kuvissa olisi monenlaisia ihmisiä tekemässä monenlaisia asioita?
1. Hyvä koulutus
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
5. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
6. Yhteistyö ja kumppanuus

Perehtykää vallankäyttäjiin sekä vallankäytön tapoihin tekemällä yhteiskunnallisen vallan käyttäjistä ajatuskartta. Jatkakaa haastattelemalla vallankäyttäjiä.

Vaihe 1: Ketkä käyttävät valtaa?  

Pyydä oppilaita kirjaamaan lapuille vallankäyttäjiä, jotka päättävät oppilaiden elämään vaikuttavista asioista koulussa ja sen ulkopuolella. Oppilaat kirjoittavat yhden tahon nimen kullekin lapulle ja käyvät kiinnittämässä lappuja luokan seinälle omaan tahtiin. Sanoja voi koota myös digitaalisesti.  

Esitä oppilaille apukysymyksiä: Kuka/ketkä säätävät lait? Kuka valvoo, että lakeja noudatetaan? Kuka päättää terveydenhuollosta? Kuka/ketkä päättävät, mitä koulussa opetetaan? Mikä/mitkä/ketkä viestivät tehdyistä päätöksistä kansalaisille?   

Oppilaiden tekemää listaa voidaan täydentää ajankohtaisilla uutisilla ja yhteiskunnallisista keskusteluista heräävillä kysymyksillä. Ohjaa oppilaita kiinnittämään huomiota siihen, kuinka paljon heidän elämäänsä keskeisesti liittyvistä asioista tehdään koko ajan päätöksiä ja mitä valtaa käyttäviä tahoja seinältä vielä puuttuu. 

Kun oppilaat ovat tuoneet kaikki lappunsa seinälle, kysy, olisiko sinne tarpeen lisätä esimerkiksi seuraavia tahoja: puolueet, media, armeija, eduskunta, valtioneuvosto, kunnanvaltuusto, kansalaisjärjestöt, oikeuslaitos, poliisi, oppilaitokset, uskonnolliset yhdyskunnat, huoltajat, opettajat, valmentajat, yritykset, yms. Varmista samalla, että oppilailla on käsitys kaikista seinällä olevista vallankäyttäjistä. 

Vaihe 2: Miten valtaa käytetään?  

Jaa oppilaat pienryhmiin ja jaa kullekin ryhmälle yksi yhteiskunnallinen vallankäyttäjä, johon he tutustuvat tarkemmin. Kukin pienryhmä tekee ajatuskartan, jonka keskelle merkitään kyseisen tahon nimi (esim. kunnanvaltuusto, puolue, ym.) ja ympärille kirjataan kaikki ne asiat, joihin se käyttää valtaa yhteiskunnassa. Etsikää tietoa internetistä ja muista tietolähteistä. Kun ajatuskartat ovat valmiita, kootkaa ne näyttelyksi seinälle tai käytävälle.  

Keskustelkaa yhdessä: Onko kaikki vallankäyttö yhteiskunnassa näkyvää? Mitkä valtaa käyttävistä toimijoista ja tahoista olivat etukäteen tuttuja? Mistä kuulitte nyt ensimmäisen kerran? Onko vallankäytöstä vaikeaa/helppoa löytää tietoa?   

Vaihe 3: Miten minä voin vaikuttaa vallankäyttäjiin?  

Pyydä oppilaita keksimään ja kirjaamaan omat tapansa ja mahdollisuutensa vaikuttaa eri valtaa käyttäviin tahoihin ja kiinnittämään laput ajatuskarttojen viereen seinälle.  

Tämän jälkeen keskustelkaa, mitkä tavat vaikuttaa ovat helppoja ja mitkä taas vaikeita toteuttaa, mitkä hyödyllisiä tai haitallisia. Voit myös jatkaa henkilöimällä valtaa ja pyytää oppilaita kirjaamaan yksittäisten ihmisten nimiä, joita he tietävät toimivan kussakin valtaa käyttävässä tahossa.  

Keskustelkaa, mitä piirteitä oppilaiden tunnistamissa vallankäyttäjissä on (ikä, sukupuoli, etnisyys, toimintakyky, ulkonäkö, puhetapa, ammatti, koulutus). Mitä tämä kertoo vallan jakautumisesta? 

Vaihe 4: Paneelikeskustelu  

Järjestäkää koululla paneelikeskustelu, johon kutsutte yhteiskunnallista valtaa käyttävien tahojen edustajia. Osa keskustelijoista voi olla myös koulun omasta oppilaskunnasta. Näkökulma voi olla esim. Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu päätöksenteossa?  

Jokainen luokassa miettii kysymyksiä panelisteille. Äänestäkää jatkoon 10 kysymystä, jotka haluatte esittää paneelille. Valitkaa ainakin kaksi vetäjää keskustelulle – voitte järjestää vetäjien valinnastakin vaalit, jossa jokainen halukas saa ilmoittautua ehdokkaaksi ja kertoa miksi olisi hyvä vetäjä. Osan kysymyksistä voi jakaa yleisössä oleville oppilaille. Kaikki kysymykset voi myös jakaa siten, että parit tulevat vuorollaan esittämään yhden kysymyksen panelisteille.  

1. Hyvä koulutus
2. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
5. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
6. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoituksessa etsitään ymmärrystä siihen, mikä motivoi ja innostaa vaikuttamaan.

Katsokaa videot Palestiinassa toimivasta lasten ja nuorten sirkuskoulusta ja gazalaisesta sairaalaklovnista. Pyydä oppilaita etsimään vastauksia seuraavaan kysymykseen videoilta: Mikä motivoi sirkuskoulun ohjaajaa ja sairaalaklovnia toimintaan?  

Kerätkää yhdessä taululle vastauksia.  

Pohtikaa, minkälaista toimintaa oppilaiden omassa elämässä on, jossa ihmiset toimivat vaikuttaakseen jonkin asian eteen (esimerkiksi oppilaskunta, vanhempainyhdistys, kansalaisjärjestöt, harrastustoiminta). Ovatko omat vanhemmat, isovanhemmat tai muut tutut mukana jossakin toiminnassa, jossa pyritään vaikuttamaan johonkin asiaan? Ovatko oppilaat itse mukana jossakin sellaisessa toiminnassa? 

Haastatelkaa lähialueen vaikuttajia pienryhmissä – harrastuskerhojen ohjaajia, vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia ihmisiä, kansalaisjärjestöjen toimijoita, kunnanvaltuuston jäseniä. Esimerkkikysymyksiä:   

  • Kuka olet ja missä toiminnassa olet mukana?
  • Mitä tavoitteita toiminnallanne on?
  • Miksi olet toiminnassa mukana?
  • Mitä se antaa sinulle?
  • Millaisia haasteita toiminnassa on?
  • Millaisia onnistumisen kokemuksia sinulla on toiminnasta?
  • Voiko kuka tahansa osallistua toimintaanne?

Haastattelut voi videoida, äänittää tai kirjata ylös. Tehkää haastatteluista sarjakuvia, videoita, lehtijuttuja tai pieniä esityksiä. Tuotokset voi jakaa sopivassa mediassa, esimerkiksi luokassa, aamunavauksessa tai vaikka koulun sivuilla. 

1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Eriarvoisuuden vähentäminen
3. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
5. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoitteessa tutustutaan vaikuttamistoiminnan rakenteeseen pähkinänkuoressa ja harjoitellaan kansalaisvaikuttamisen taitoja.

Katsotaan video Unicefin video Maailman suurin oppitunti, osa 2, jossa nuoret eri puolilla maailmaa ovat ryhtyneet vaikuttamaan. 

Pyydä oppilaita painamaan mieleensä mitä pulmia nuoret videolla kohtasivat ja miten he niitä ratkoivat. 

Kirjaa oppilaiden huomiot taululle yksinkertaisen rakenteen sisään: 

BALI  

ONGELMA: Muoviroskat maailman merissä 

RATKAISU: Kampanja, rantojen siivouspäivät, vetoomukset poliitikoille 

TAVOITE: Meret ja rannat pysyvät puhtaana. Poliitikot kieltävät kertakäyttömuovipussit. 

Tehkää jokaisesta videon pulmasta vastaava taulukko. Näin saatte erityisesti ratkaisuja taululle paljon. Ne ovat keinoja, joilla maailma voi muuttaa.   

Pyydä oppilaita sitten miettimään, mihin maailman pulmiin he haluaisivat itse puuttua. Kirjatkaa ideoita taululle. Valitkaa pulmista muutamia, ja ideoikaa niille pienryhmissä ratkaisuja videolla nähtyjen esimerkkien innostamana, keinovalikoimaa avuksi käyttäen. 

Ovatko jotkut ideat sellaisia, joita oppilaat voisivat toteuttaa omassa luokassa? Voisiko niistä kertoa koko koululle, vaikkapa aamunavauksessa?  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoitteessa opitaan vaikuttamisen keinoista myanmarilaisilta nuorilta, ja harjoitellaan ryhmässä työskentelyä ja esiintymistä.

Jaa luokka kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä katsoo videokirjastosta videon, joka kertoo myanmarilaisesta nuoresta, joka toimii aktiivisesti jonkin tavoitteen parissa. Pyydä oppilaita vastaamaan videon katsomisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin kirjaamalla vastauksensa ylös: 

  • Kuka on videon päähenkilö?
  • Millaisessa toiminnassa hän on mukana?
  • Mitä tavoitteita toiminnalla on?
  • Mistä toiminta sai alkunsa?
  • Mitä keinoja hän käyttää tavoitteen saavuttamiseksi?
  • Minkälaisista haasteista hän kertoo?
  • Minkälaisista onnistumisista hän kertoo?

Seuraavaksi ryhmät tekevät videolla esiin tulleista vaikuttamisen keinoista kertovan esityksen muulle luokalle. Jos keinoja on esimerkiksi kolme, oppilaat tekevät kolmen kohtauksen mininäytelmän. Mininäytelmän sijaan voi tehdä myös sarjan liikkumattomia patsaskuvia, jossa tilanne on jähmettynyt paikoilleen. Silloin yksi oppilas toimii vuorollaan kertojana, joka auttaa tulkitsemaan patsaskuvaa. Kertojan roolia on hyvä vaihdella, jotta useampi oppilas pääsee ääneen. Esityksessä jokaisella oppilaalla tulee olla jokin rooli, ja esityksestä tulee käydä ilmi, mistä vaikuttamisen keinoista on kyse.  

Purkukeskustelu: Olivatko vaikuttamisen keinot tuttuja? Ovatko oppilaat itse hyödyntäneet samoja keinoja jonkin tavoitteen saavuttamiseksi? Onko joku kohdistanut näitä keinoja heihin itseensä? Ovatko he nähneet keinoja käytettävän jossakin, esimerkiksi mediassa? Listatkaa vielä yhteisesti muita vaikuttamisen keinoja, joita oppilaat tietävät. Esimerkiksi 

  • eettinen kuluttaminen, kierrättäminen ja boikotointi
  • influensserit: asenteiden muuttaminen ihmisiin vetoavien esikuvien avulla
  • tiedon, empatian ja muutospaineen lisääminen, jotta ihmiset muuttaisivat käyttäytymistään (tiedottaminen, tempaukset, kampanjat – myös visuaaliset keinot, esimerkiksi meemit, giffit ja taide).
  • poliittinen vaikuttaminen: lisätä tietoa, empatiaa ja muutospainetta vallassa olevia kohtaan, jotta he muuttaisivat lakeja – vetoomukset, kansalaisaloitteet, adressit (esim. Avaaz ja SumOfUs), mielenosoitukset, lobbaus – tutustukaa myös Nuortenideat.fi-sivustoon, joka on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu, jossa nuoret voivat tehdä ehdotuksia, osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin
  • yleisen tietoisuuden lisääminen: mediakampanjat, mainokset, sosiaalisen median hyödyntäminen, mielipidekirjoitukset
  • järjestössä, yhdistyksessä tai kansalaisliikkeessä mukana oleminen
  • jonkin toiminnan tukeminen, esimerkiksi osallistumalla varainkeruuseen
  • ehdolle asettuminen, ehdokkaan tukeminen, äänestäminen oppilaskunnassa ja nuorisovaltuustossa
1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
5. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
6. Yhteistyö ja kumppanuus

Argumentaatioharjoitteessa opetellaan mielipiteen perustelua ja toisen kuuntelua.

Jaa luokka pareiksi. Toinen perustelee minuutin ajan, miksi ruisleipä on parempaa kuin vaalea leipä. Toinen kuuntelee keskeyttämättä. Minuutin jälkeen tehdään vaihto – äsken hiljaa ollut perustelee, miksi vaalea leipä on parempaa kuin ruisleipä.  

Argumentaatioharjoitusta voi jatkaa useilla eri kysymyksillä ja teemoilla: 

  • perustele, miksi ksylitolipastilli on parempi vaihtoehto kuin ksylitolipurukumi – ja toisin päin 
  • perustele, miksi kestovesipullo on parempi kuin kertakäyttövesipullo – ja toisin päin 
  • perustele, miksi lapsilla on oikeus koulutukseen 
  • perustele, miksi kestävän kehityksen tutkiminen on tärkeää 
  • perustele, miksi ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeää 
  • perustele, miksi kierrätetyn vaatteen ostaminen on ekologisempaa kuin uuden 

 Vanhempien oppilaiden kanssa voi syventää aiheita, esim.  

  • perustele, miksi on tärkeää, että valtioilla on oikeuslaitos  
  • perustele, miten monipuoluejärjestelmä on tehokkaampi demokratian puolustaja kuin yksipuoluejärjestelmä 

Keskustelkaa yhteisesti: Mitä perusteluita käytitte? Mihin vetositte toisessa? Minkälaiset perustelut olivat vaikuttavia? Oliko vaikeaa perustella asiaa, josta on itse eri mieltä? 

Opettaja voi keksiä lisää asioita, joita oppilaat perustelevat toisilleen. Joissakin niin sanotusti yhdentekevimmissä kysymyksissä (kuten vaalean ja ruisleivän tapauksessa) tarkoituksena on keksiä perusteluja asioille, joista itsellä ei välttämättä ole edes mielipidettä ja siten asettua toisella tavalla ajattelevan ihmisen asemaan.  

Lähde: Allianssi ry. (2011). Gaia – Kansojen kokous -roolipeli

1. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
2. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoitteessa tutustutaan omaan itseen vaikuttajana, keskustelemalla lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.

Alussa kaikki oppilaat seisovat rivissä samalla lähtöviivalla. Opettaja lukee väitteen ja jos oppilas on samaa mieltä väitteestä, hän ottaa askeleen eteenpäin. Keskustelkaa etukäteen, koskevatko väitteet koulua vai yhteiskuntaa laajemmin.

Väittämät:

  • Olen kiinnostunut vaikuttamaan yhteisiin asioihin
  • Minulla on uusia ideoita asioiden kehittämiseksi
  • Aikuiset ovat kiinnostuneita mielipiteistäni
  • Osallistun päätösten tekoon
    • kotona
    • koulussa
    • harrastuksissa
    • oppilaskunnassa
    • nuorisovaltuustossa
    • kunnassa
  • Saan tarpeeksi tietoa kouluni oppilaskunnan tekemistä päätöksistä
  • Saan palautetta ja kiitosta toiminnastani
  • Tunnen, että voin vaikuttaa

Kuinka pitkälle pääsit? Mitkä olivat helppoja askelia? Mitä askelia et pystynyt ottamaan? Mitä pitäisi tapahtua, että voisit ottaa puuttuvat askeleet? Miltä näyttää ryhmän tilanne? Onko se tasa-arvoinen vai onko siinä selkeitä eroja? 

Lähde: Koordinaatti: Citisense method.

1. Eriarvoisuuden vähentäminen
2. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
3. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
4. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoitelkaa antamaan tilaa kaikille ja kuuntelemaan toista numeroharjoituksen avulla pareittain.

Harjoituksessa oppilaat kokeilevat läsnäolevaa kuuntelemista ja tilan antamista. Tehtävän tarkoitus on havainnollistaa, miten eri ihmiset ottavat tai antavat tilaa. Tehtävää voi käyttää havainnollistamaan esimerkiksi ryhmän sisäistä dynamiikkaa tai yhteiskunnan valtarakenteita: Kaikki saavat äänensä kuuluviin vasta, kun eniten tilaa ottavat kuuntelevat ja jakavat tilaa kaikille.    

Asetu parin kanssa vastakkain seisomaan tai istumaan. Luetelkaa vuorotellen numeroita yksi, kaksi ja kolme. Kun lukujen luetteleminen onnistuu vaivattomasti, vaihtakaa luvun kaksi tilalle taputus: yksi, taputus, kolme. Kun tämä vaihe onnistuu vaivattomasti, vaihtakaa kolmosen tilalle jalalla polkaisu: yksi, taputus, polkaisu.    

Kun kaikki eri vaiheet onnistuvat helposti, vaihtakaa paria. Kokeilkaa, onnistuvatko kaikki vaiheet esimerkiksi kolmen tai neljän ryhmässä. Onnistuvatko kaikki vaiheet koko ryhmän kanssa? 

Tehtävän jälkeen keskustelkaa: Mikä oli helpointa? Mikä vaikeinta? Miten päätitte, milloin on aika edetä seuraavaan vaiheeseen? Miten neuvoisit itseäsi tai pariasi tehtävän alussa nyt, kun olet tehnyt tehtävän?   

1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
4. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutkikaa karttojen vaikutusta maailmankuvaamme ja siihen, millaisia ennakkoluuloja meillä voi olla eri maista.

Kartta on laivamatkustusta varten kehitetty piirros maailmasta. Yleisimmin käytössä oleva, kouluissa käytetty Mercatorin projektioon perustuva maailmankartta ei näytä maapallon mantereiden ja maiden mittasuhteita oikein vaan vääristää pohjoisen pallospuoliskon näyttämään todellista suuremmalta. Lisäksi se asettaa pohjoisen maat eteläisen pallospuoliskon maiden “yläpuolelle”. Suurempi koko sekä sijainti ylempänä heijastuvat globaalisti ihmisten ajatteluun tärkeydestä.

Jaa oppilaat noin kolmen henkilön pienryhmiin. Anna oppilaille suuret, A2- tai A3-kokoiset paperit. Pyydä oppilaita piirtämään paperille maailmankartta. Aikaa piirtämiseen on noin 3–5 minuuttia.

Pyydä ryhmiä näyttämään piirroksensa muille ja kysy ryhmiltä:

  • Mistä kohdasta aloititte piirtämisen?
  • Mitä on piirroksessanne keskellä/laitamilla?
  • Mitkä alueet oli helpoin/vaikein piirtää?
  • Vastaavatko kokosuhteet todellisuutta?

Keskustelkaa karttojen maailmankuvasta ja sen vaikutuksista:

  • Voisiko kartta olla esitetty toisinpäin eli etelä ylhäällä ja pohjoinen alhaalla?
  • Miksi Eurooppa on kartassa keskellä?
  • Millainen maailmankartta olisi, jos esimerkiksi Australia olisi keskellä?
  • Vaikuttaako maailmankartta ihmisten mielikuviin maailmasta? Miten?
  • Vaikuttaako maailmankartta siihen, miten näemme pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon maat?

Tutkikaa hakutuloksia hakusanalla: 40 maps that will help you make sense of the world. Löydätte samat kartat usealta eri verkkosivustolta. Kartoissa on kuvattu maailmaa eri näkökulmista ja eri asioita korostaen. Tutustukaa karttojen välittämään maailmankuvaan. Keskustelkaa, mitkä kartoista saivat oppilaat oivaltamaan jotain uutta. Tutkikaa yhdessä karttoja ja keskustelkaa siitä, mitä ne kertovat maailmasta.

1. Eriarvoisuuden vähentäminen
2. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
3. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
4. Yhteistyö ja kumppanuus

Laatikaa innostavia ja vaikuttamiseen kannustavia voimalauseita tasa-arvosta. Tehkää niistä julisteita.

Katsokaa videokirjastosta video Myanmarissa asuvasta Rose Kyawista ja hänen tekemästään työstä Women for Women -säätiössä.  

Hakekaa yhdessä tietoa ja pohtikaa, millaisia tasa-arvo-ongelmia Suomessa onMiten ne eroavat videolla näkyviin tulevista Myanmarin tasa-arvo-ongelmista? 

Tehkää yhdessä juliste, johon kirjaatte voimalauseita ja kuvia liittyen tasa-arvoon. Miksi tasa-arvo on tärkeää? Miten kaikki voivat vaikuttaa tasa-arvon paranemiseen? Mitä tasa-arvo mielestänne tarkoittaa? Miltä se näyttää? Toteuttakaa juliste piirtämällä, maalaamalla, valokuvaamalla tai jollakin kuvallisen suunnittelun tietokoneohjelmalla. Kun julisteet ovat valmiit, tehkää niistä julistenäyttely luokan seinille. 

1. Sukupuolten tasa-arvo
2. Eriarvoisuuden vähentäminen
3. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
5. Yhteistyö ja kumppanuus

Ottakaa selvää, miten erilaiset järjestöt edistävät naisten oikeuksien toteutumista.

Katsokaa videokirjastosta video myanmarilaisesta Rose Kyawista kertomassa työstään Women for Women -säätiössä.

Katsokaa video ja keskustelkaa, millaista työtä Rose Kyaw tekee kotimaassaan edistääkseen naisten oikeuksia ja tasa-arvon toteutumista.

Tutustukaa tämän jälkeen kolmen suomalaisen, naisten oikeuksia edistävän järjestön verkkosivuihin. Järjestöjä ovat esimerkiksi Naisasialiitto Unioni, Ruskeat Tytöt sekä Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 60 jäsenjärjestöä.

Selvittäkää kolmen suomalaisen järjesn osalta mitä nämä järjestöt tekevät edistääkseen naisten oikeuksien toteutumista? Millaisia työmenetelmiä järjestöt käyttävät ja mitä järjestöt pyrkivät saamaan aikaan? 

Vertailkaa myanmarilaisen ja suomalaisten järjestöjen toimintaa ja tavoitteita. Mitä yhteistä löydätte, entä millä tavalla järjestöt eroavat toisistaan? Mihin naisten oikeuksia edistäviä järjestöjä tarvitaan Suomessa? Entä Myanmarissa? Voitte myös etsiä naisten oikeuksia edistäviä järjestöjä muista maista ja etsiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niiden toiminnasta.  

Verratkaa näitä järjestöjä vielä lopuksi YK:n naisjärjestöön UN Womeniin. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä tällä kertaa löydätte?  

Jos perustaisitte oman naisten oikeuksia edistävän järjestön, mitä se järjestö tekisi ja mihin se erityisesti pyrkisi toiminnallaan vaikuttamaan? 

Lisätehtävä: Etsikää aiempien järjestöjen tapaan tietoa järjestöistä, jotka yrittävät puuttua miesten ja sukupuolivähemmistöjen kokemiin tasa-arvo-ongelmiin. Tutustukaa esimerkiksi Suomen kontekstissa toimiviin Trasekiin, Setaan ja Miehet ry:hyn. Kansainvälisinä toimijoina voitte tutustua esimerkiksi TGEU:hun, ILGA Worldiin ja YK:n Free & Equal -kampanjaan. 

1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
5. Yhteistyö ja kumppanuus

Etsikää tietoa ja inspiroitukaa ihmisoikeusaktivisteista! Katsokaa verkko-oppaan videoita nuorista vaikuttajista ja ottakaa selvää, millä tavalla heidän tekemänsä työ liittyy ihmisoikeuksiin.

Tutustukaa Gazassa asuvan Deena Nassarin, Länsirannalla asuvan Mohammad Dwikatin sekä Myanmarissa asuvan Hein Min Oon tekemään työhön. Katsokaa videokirjastosta Deenan, Mohammadin sekä Hein Minin videot ja miettikää yhdessä, mitä yhteistä kolmen nuoren tekemällä työllä on? Kirjatkaa ylös, millaista lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä videoissa näkyy. Miten näiden kolmen nuoren tekemässä työssä näkyy tasa-arvon ja lapsen oikeuksien toteutumisen tavoittelu?

Lapsen oikeuksien sopimus pähkinänkuoressa: Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus.

Lapsen oikeus esimerkiksi terveydenhuoltoon tai koulutukseen ei ole mielipidekysymys, vaan lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus. Suomi on sitoutunut noudattamaan lapsen oikeuksien sopimusta.

Sopimuksessa on neljä yleistä periaatetta: syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen.

Lapsen oikeuksien sopimuksesta löytyy lisätietoa verkosta suomeksi hakusanalla lapsen oikeudet ja ruotsiksi hakusanoilla barnets rättigheter tai barnkonventionen.

Lisätehtävä: Tutustukaa myös muihin ihmisoikeusaktivisteihin: Mohandas Gandhi, Nelson Mandela, Kalle Könkkölä, Anna Politkovskaja, Ngawang Sangdrol, Koko Hubara, Harvey Milk, Denis Mukwege. Kootkaa kuvagalleria, jossa kuvien lisäksi esittelette valitsemanne aktivistit ja heidän työnsä. Näistä aktivisteista löytyy kuvia sekä tietoa internetistä. Listatkaa, mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin tämän tehtävän ihmisoikeusaktivistit erityisesti työllään ovat halunneet vaikuttaa.

1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
5. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutustukaa kuvasarjojen ja tekstiartikkelien avulla marginalisoituihin ryhmiin sekä median tapoihin kuvata vähemmistöjä.

Tämä harjoitus pyrkii tuomaan näkyville rakenteellisen syrjinnän seurauksia ja erityisesti sitä, miten vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä kuvataan tarinoissa ja mediassa. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan kuvia ja tarinoita kriittisesti. Lukijan ja katsojan on tärkeää oppia kysymään, keitä kuvataan, keiden tarinoita kerrotaan sekä ketkä jätetään useammin syrjään tai näkymättömäksi? 

Valitse kuvamateriaaleista yksi tai mahdollisuuksien mukaan useampi ja tutustukaa siihen yhdessä tai pienryhmissä:  

Pohdittavaksi: Näiden kuvien ja tarinoiden yksi tärkeä tarkoitus on nostaa esiin ihmisiä, joita ei usein kirjoissa, lehdissä ja mainoksissa nähdä. Eri vähemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset jäävät usein näkymättömiin tai heitä kuvataan ongelmakeskeisesti tai ennakkoluuloja vahvistaen. Keskustelkaa siitä, mitä havaitsitte näissä kuvissa ja tarinoissa. Löytyykö samanlaisia kuvia teidän oppikirjoistanne? Entä mainoksista, joita näette? Minkä näköisiä ihmisiä oppikirjoissa tavallisimmin on näkyvillä? Entä mainoksissa? 

Lisätehtävä: Kirjoita tulevaisuuden itsellesi kirjejossa kerrot, mikä yhdenvertaisuusasia on juuri nyt sinulle tärkeä. Kerro tulevaisuuden itsellesi kirjeessä, minkä yhdenvertaisuuskysymyksen kanssa olevalmis työskentelemään itsesi sekä muiden hyväksi. Kenen asia yhdenvertaisuus sinun mielestäsi on? Mikä voisi motivoida sinua puhumaan tai toimimaan yhdenvertaisuuden puolesta? Opettaja kerää kirjeet, mutta ei lue niitä. Opettaja jakaa kirjeet kirjoittajille takaisin sovitun ajanjakson jälkeen

1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
5. Yhteistyö ja kumppanuus

Pohtikaa ihmisiä yhdistäviä ja erottavia ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä. Kirjatkaa ne yhdenvertaisuuden kukan terälehtiin. Tarkastelkaa kukkia ja niiden hienoja ominaisuuksia.

Tehtävä auttaa tutkimaan moninaisuutta lähiympäristössä: mitä eroja ja toisaalta myös yhtäläisyyksiä meissä ihmisissä on? 

Jaa oppilaat neljän hengen ryhmiin. Jaa oppilaille valmiiksi tulostetut kukat tai ohjeista heidät piirtämään mallin mukainen kukka.  

Ohjaa oppilaita pohtimaan ja nimeämään jokin tärkeä ominaisuus itsessä, jota muilla ryhmän jäsenillä ei todennäköisesti ole. Oppilaat kirjaavat tämän ominaisuuden kukan suuriin, pyöreisiin terälehtiin. Kukan pieniin terälehtiin oppilaat kirjoittavat ominaisuuden, joka yhdistää kahta ryhmän jäsenistä toisiinsa. Lopuksi oppilaat pohtivat ja kirjoittavat kukan keskellä olevaan ympyrään ominaisuuksia, jotka ovat heille kaikille yhteisiä. Ohjaa oppilaita kirjoittamaan ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä ja pysyviä, ei esimerkiksi vaatteiden värejä tai tavaroita, joita oppilaat omistavat.  

Kootkaa kukat yhdessä tutkittavaksi esimerkiksi seinälle tai pöydälle. Millaisia yhdistäviä tekijöitä teillä ryhmässänne on? Entä millaisia erityisiä ominaisuuksia löytyy ryhmästä? Todetkaa, että kaikki kirjatut ominaisuudet ovat hienoja ja tärkeitä. Keskustelkaa, millaista oli löytää erilaisia ja samanlaisia ominaisuuksia toisten kanssa.  

1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta

Tehdään yhdessä turvallisemman tilan säännöt.

Tutustu turvallisemman tilan ohjeisiin

Pohdi oma ryhmäsi tuntien, mikä olisi hyvä tapa sopia turvallisemman tilan säännöistä luokassa. Toimivatko nämä ohjeet ryhmässänne vai teettekö yhdessä teille sopivat? Ohjeissa voi olla sanoja tai aihepiirejä, jotka eivät ole kaikille tuttuja, joten tässä kohtaa on tärkeä käydä ne läpi ja varmistaa että kaikki ymmärtävät, mitä niillä tarkoitetaan.  

Käykää läpi turvallisen tilan ohjeet yhdessä tai tehkää teidän ryhmänne omat säännöt näiden pohjalta. Työskentelyn voi aloittaa esimerkiksi listaamalla yksilöinä tai pareittain paperille, mistä kullekin tulee turvallinen olo. Tehtävää voi jatkaa miettimällä ja kirjoittamalla, miten kirjatut asiat näkyvät fyysisessä tilassa sekä tilassa olevien ihmisten käyttäytymisessä. Sitten opettaja kerää paperit ja ryhmittelee ne sekä antaa kullekin ryhmälle kokoavan otsikon. Tällainen taustatyöskentely auttaa näkemään, mikä ryhmässä oleville on turvallisessa tilassa tärkeää.  

Kun olette laatineet oman ryhmänne turvallisen tilan ohjeet, sopikaa ohjeiden noudattamisesta. Varmistakaa, että kaikille oppilaille on selvää, miten toimia, jos tulee loukattu tai turvaton olo.  

Turvallisemman tilan tarkoitus on taata, että kaikki saavat olla omia itsejään eikä heitä sen vuoksi syrjitä tai kiusata. Turvallisemman tilan ohjeet tekevät sen huomaamisesta helpompaa, milloin pitää pyytää anteeksi tai muuttaa käytöstä. Turvallisemman tilan ohjeiden tarkoitus on tehdä yhteisistä tiloista yhdenvertaisempia ja turvallisempia vähemmistöihin ja syrjintää kohtaaviin ryhmiin kuuluville.  

1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta

Keskustelkaa väitteiden perusteella monimuotoisista perheistä sekä ihmisoikeudesta perheeseen.

Tehtävä sopii jatkoksi monimuotoisten perheiden tarkastelulle. Kerro oppilaille, että tässä harjoituksessa ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia. Tässäkin huomataan, että perheitä on todella monenlaisia ja jotkut asiat voivat olla monelle meistä yhteisiä, joissakin asioissa kaikki perheet ovat omanlaisiaan.  

Peukutus: Ohjeista oppilaita äänestämään peukullaan, pitääkö kertomasi väittämä paikkaansa hänen perheensä kohdalla. Peukku pystyssä tarkoittaa: “Pitää paikkaansa”, peukku alaspäin puolestaan: “Ei pidä paikkaansa”. Peukku vaakatasossa tarkoittaa: “En tiedä”.    

  • Minun perheessäni kaikki tykkäävät jäätelöstä. 
  • Minun perheessäni onlemmikki. 
  • Minun perheessäni puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä. 
  • Minun perheessäni tykätään laulaa yhdessä. 
  • Minun perheessäni vietetään joskus siivouspäivää. 
  • Minun perheessäni kaikki tykkäävät nukkua viikonloppuisin aamulla pitkään. 
  • Minun perheessäni on akvaario. 
  • Minun perheeni asuu lähellä koulua. 
  • Minun perheessäni syödään usein aamupalaksi puuroa. 
  • Minun perheessäni asuu myös yksi tai useampi isovanhempi.  
  • Minun perheessäni kerrotaan joskus vitsejä. 
1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta

Pohtikaa ihmisoikeuksien merkitystä pienryhmissä. Keskustelkaa ihmisoikeuksien jakamattomuudesta ja luovuttamattomuudesta.

Tulosta ja leikkaa Ihmisoikeuskortit. Jaa luokka 4–6 oppilaan pienryhmiin. Jaa yksi korttisarja jokaiselle ryhmälle.

Pyydä oppilaita levittämään kortit pöydälle tekstipuoli ylöspäin. Tutkikaa kortteja ja koettakaa järjestää ne tärkeysjärjestykseen seuraavasti: kootkaa korteista pyramidi niin, että ylimmäksi tulee ryhmän mielestä tärkein oikeus, sen alle kaksi seuraavaksi tärkeintä, niiden alle kolme seuraavaksi tärkeintä ja niin edelleen. 

Mitä havaitsette? Liittyvätkö eri oikeudet toisiinsa? Onko oikeuksia mahdollista ryhmitellä? 

Pohtikaa, mitä tapahtuisi, jos pyramidin keskeltä poistaisi yhden oikeuden. Mitä vaikutuksia sen poistamisella olisi muihin oikeuksiin? 

Lähde: Ihmisoikeudet.net: Oikeuspyramidi -tehtävä

1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
5. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutkikaa ihmisoikeutta perheeseen, sekä moninaisia tapoja muodostaa perhe. Muodostakaa hahmoista erilaisia perheitä.

Oikeus perheeseen on ihmisoikeus. Perheet voivat ja saavat olla monen näköisiä ja muotoisia.  

Tehtävän tavoitteena on huomioida perheiden monimuotoisuus ja avartaa perheisiin usein liitettäviä stereotypioita ja normeja. Tehtävän avulla havainnollistetaan se, että perheitä on hyvin monenlaisia.  

Kokoa pussillinen pieniä leikkihahmoja, esimerkiksi nukkekodin asukkaita tai pieniä nukkeja. Vaihtoehtoisesti voitte tehdä harjoituksen myös esimerkiksi erivärisistä pahveista leikatuilla kuvioilla.  

Anna oppilaille pussi, jossa on mahdollisimman paljon erilaisia leikkihahmoja. Ohjaa keskustelua esimerkiksi seuraavilla apukysymyksillä: Onko kaikissa tekemissänne perheissä lapsia? Miten perheet ovat muodostuneet? Minkä kokoisia perheet ovat – montako lasta ja aikuista niissä on? Mitä sukupuolia eri perheenjäsenet ovat? Millaisessa kodissa perheet voisivat asua?” 

Keskustelkaa eri perhemuodoista Monimuotoiset perheet -julisteen pohjalta ja tehkää oppilaiden muodostamista perheistä ryhmän oma ”Monimuotoiset perheet” -juliste 

Monimuotoiset perheet julisteen sekä lisätietoja perheiden moninaisuudesta löydät esimerkiksi Monimuotoiset perheet -verkoston verkkosivuilta

1. Terveyttä ja hyvinvointia
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Eriarvoisuuden vähentäminen
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta

Tutkikaa suomalaisuutta sekä siihen liittyviä oletuksia. Kuvittakaa itse moninaista suomalaisuutta omilla emojeilla.

Tämän harjoituksen tavoitteena on pohtia, mikä on meidän mielestämme suomalaista ja purkaa suomalaisuuteen liitettäviä stereotypioita.  Tehkää kuvahaku hakusanalla “suomalaisuus”. Mitkä ovat yleisimmät kuvien aiheet? Mitä muuta yhteistä havaitsette kuvissa? Mitä yleistyksiä tai stereotypioita suomalaisuudesta tuli esiin kuvissa?Pohtikaa oppilaiden kanssa hetki, minkälaisena suomalaisuus kuvissa kuvataan. Tuliko esiin jotain yllättävää?  

Tutkikaa yhdessä suomalaisuutta kuvaavia hymiöitä. Emojit löytyvät internetistä hakusanoilla “Finland emojis”. Tutkikaa hymiöitä alla olevien kysymysten avulla. Pohtikaa, millaisen käsityksen suomalaisuudesta saa hymiöiden perusteella?  

Mitä yhteistä on siinä, miten suomalaisia on kuvattu hymiöissä? Esimerkiksi ulkonäkö, ihonväri, vaatteet? Miltä suomalaisuus näyttää näiden hymiöiden ja kuvanhakukuvien valossa? Minkälaiset suomalaiset puuttuvat hymiöistä? 

Suunnitelkaa ja kuvittakaa lopuksi omat moninaista suomalaisuutta kuvaavat hymiöt. Hymiöt voi toteuttaa piirtämällä, maalaamalla tai valokuvaamalla.   

1. Eriarvoisuuden vähentäminen
2. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
3. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
4. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutustukaa ihmisoikeuksiin lapsen oikeuksiin perustuvien väitteiden kautta.

Tavoitteena on tutustua YK:n lapsen oikeuksiin ja ymmärtää, että oikeudet kuuluvat kaikille lapsille.  

Keskustelkaa ensin ryhmässä, mitä ”oikeus” tarkoittaa. Mitä tarkoittaa, että jollakulla on oikeus johonkin? Kenellä voi olla oikeuksia? 

Esitä ryhmälle väittämiä, joista oppilaat äänestävät kyllä tai ei. Äänestäminen tapahtuu menemällä kyykkyyn = ei tai 
kurkottelemalla kohti kattoa = kyllä.  

Harjoituksen purku: Keskustelkaa jokaisen väittämän jälkeen lyhyesti siitä, onko kyseessä kaikkia lapsia Suomessa ja maailmassa koskeva yhteinen oikeus. Käykää läpi jokaisen väitteen kohdalla, liittyykö se johonkin lapsen oikeuteen. Tehtävän toteuttamista helpottaa, jos lapsen oikeudet ovat harjoitteen ajan näkyvillä kaikille osallistujille. Ne löytyvät esimerkiksi Unicefin verkkosivuilta. 

Väittämät:  

  • Minulla on oikeus omaan nimeen.
  • Minulla on oikeus leikkiä kavereiden kanssa.
  • Minulla on oikeus lyödä kaveria, jos suutun hänelle.
  • Minulla on oikeus syödä jäätelöä aamupalaksi.
  • Minulla on oikeus asua turvallisessa kodissa.
  • Minulla on oikeus valvoa niin myöhään kuin haluan.
  • Minulla on oikeus liittyä yhdistykseen, esimerkiksi Luonto-Liittoon tai partiolippukuntaan.
  • Minulla on oikeus valita itse, miten pukeudun.
  • Minulla on oikeus syödä päivittäin terveellistä ruokaa.
  • Minulla on oikeus pelata tietokonepelejä joka päivä.
  • Minulla on oikeus päästä lääkäriin, jos tulen kipeäksi.
  • Minulla on oikeus ajatella asioita itse ja muodostaa omat mielipiteeni.
  • Minulla on oikeus jäädä pois koulusta, jos minua ei huvita mennä kouluun.
  • Minulla on oikeus käydä koulua ja oppia uusia asioita.

Oikeus on lupa johonkin tai lupaus jostakin. Esimerkiksi oikeus koulutukseen tarkoittaa, että jokainen lapsi saa käydä koulua ja oikeus turvallisuuteen tarkoittaa, että ketään lasta ei saa satuttaa. Esimerkkejä on monia: esimerkiksi oikeus mielipiteeseen tarkoittaa, että jokainen saa muodostaa oman mielipiteensä asioista. Oikeuksien vastinparina tulee aina velvollisuuksia. Kun on oikeus mielipiteeseen, vastinpariksi tulee velvollisuus kertoa mielipiteensä niin, että ei vahingoita toisia. Kun on oikeus koulutukseen, vastinpariksi tulee velvollisuus käydä koulussa ja antaa kaikkien opiskella rauhassa.

Oikeuksia on monenlaisia ja monen tasoisia. Osa oikeuksista on kirjoitettu myös lakeihin. Jotkut oikeuksista ovat sellaisia, että ne voidaan ottaa lapselta väliaikaisesti pois yleisen edun tai lapsen oman edun takia. Lapselle saatetaan esimerkiksi antaa oikeus valita itse, milloin hän tekee kotitehtävät. Mutta jos huomataan, että lapsi ei tee ollenkaan kotitehtäviään eikä hän siten myöskään opi tarpeeksi, oikeus valita itse kotitehtävien tekoaika voidaan ottaa pois ja ne tehdään aikuisen ilmoittamana ajankohtana tai yhdessä aikuisen kanssa. Toiset oikeuksista taas ovat sellaisia, että niitä ei kukaan voi koskaan ottaa keneltäkään pois. Tällaisia ovat ihmisoikeudet, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle maailmaan syntyneelle ihmiselle. Myös sellaisille, jotka eivät vielä edes ole kuulleet niistä mitään! 

1. Eriarvoisuuden vähentäminen
2. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
3. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoitelkaa erilaisten ryhmien muodostamista. Keskustelkaa ryhmässä olevien erojen ja yhtäläisyyksien arvokkuudesta.

Harjoituksen avulla pyritään tekemään näkyväksi sitä, miten moninainen ryhmä on, sekä tuomaan esille oppilaiden yksilöllisiä eroja positiivisessa ja arvostavassa hengessä.Pyydä oppilaita kulkemaan tilassa ensin aivan hiljaa. Kävellään rauhallisesti ja katsellaan vastaantulijoita ystävällisesti. Jatketaan kulkemista, mutta oppilaille kerrotaan jokin tervehtimistapa, esimerkiksi kättely, nyökkääminen, kumartaminen, moikkaaminen tai jokin muu tervehdys, jolla tervehditään vastaantulijoita kävellessä.  

Ohjaa oppilaita jatkamaan kävelyä eri tervehtimistapojen jälkeen. Anna oppilaille tehtäväksi haastatella vastaantulijoita ja muodostaa ryhmä sellaisten oppilaiden kanssa, joilla on sama ominaisuus kuin itsellä. Ehdota aina yhtä ominaisuutta kerrallaan ja sen mukaan oppilaat etsivät ryhmänsä aina uudelleen. Ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi saman väriset sukat, silmien väri, syntymäkuukausi, sisarusten lukumäärä, lemmikkieläimet/ei lemmikkieläintä, lempiruoka, äidinkieli ja niin edelleen.  

Harjoituksen purku: Keskustelkaa, millaisia ajatuksia ja tunteita harjoitus synnytti. Miksi välillä muodostuneet ryhmät olivat isoja ja välillä pieniä? Löysivätkö kaikki joka kerralla ryhmän helposti? Kerro oppilaille, että jokaisella voi olla myös monia ominaisuuksia, joita ei ole kenelläkään toisella. Ketään täsmälleen samanlaista ei ole toista, vaan olemme kaikki ihan ainutlaatuisia ja omanlaisinamme kaikki yhtä arvokkaita. 

1. Sukupuolten tasa-arvo
2. Eriarvoisuuden vähentäminen
3. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
4. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
5. Yhteistyö ja kumppanuus

Kirjatkaa oppilaiden kysymyksiä ja ajatuksia ilmastonmuutoksesta. Katsokaa video ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta. Listatkaa tapoja vaikuttaa.  

Kootkaa yhteen isoon ajatuskarttaan tai esimeriksi Padlettiin oppilaiden kysymyksiä ilmastonmuutokseen liittyen. Selvittäkää, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. Käyttäkää apuna Open ilmasto-oppaan sanastoja keskeisten asioiden selvittämiseen:

Katsokaa video ”Sanoista tekoihin. 

Voitte katsoa myös muita sarjan videoita, joista voi hakea tietoa ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

Kirjatkaa ylös niin monta ihmisen vaikutusta luontoon ja ympäristöön kuin löydätte videoista ja Open ilmasto-oppaan aineistoista. Koittakaa sen jälkeen keksiä videon esimerkin mukaisesti jokaiselle ihmisen aiheuttamalle huonolle vaikutukselle ratkaisu tai keino vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, esimerkiksi: ilmansaasteet – pyöräily ja kävely.  

Tehkää ryhmän yhteinen video, jossa kerrotte keksimänne vastaukset ja vaikuttamistavat. Katsokaa lopuksi videot yhdessä ja innostukaa ilmastoteoista. Muuttakaa koulun käytäntöjä kestävän kehityksen mukaisiksi.   

1. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
2. Ilmastotekoja
3. Vedenalainen elämä
4. Maanpäällinen elämä
5. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
6. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoitelkaa vaikuttamista ja kantaa ottamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.  

Ympäri Suomea ja maailmaa järjestetään ilmastolakkoja, joihin myös osa kouluista osallistuu. Jos ette pääse osallistumaan ilmastolakkoon paikan päälle, toteuttakaa se pienimuotoisesti koululla. Vaikuttaa voi myös koulussa luokkatasolle sopivalla tavalla, esimerkiksi järjestämällä ja kuvaamalla lelujen ilmastolakko, ottamalla kantaa kylteillä ja kuvilla ja kokoamalla kuvat galleriaan, julisteilla ja meemeillä, ilmastovaikuttamisen levy- ja videoraadilla, ilmastotekoja käsittelevällä aamunavauksella tai omalla ilmastokampanjalla.  

Vinkit ja tarkemmat ohjeet ilmastonmuutoksen käsittelyyn sekä oppilaiden vaikuttamistoimintaan koululla löytyvät Pinja Siparin toteuttamasta Open ilmasto-oppaasta.

1. Ilmastotekoja
2. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
3. Yhteistyö ja kumppanuus

Laatikaa tulevaisuuden ilmastouutisia vuodelta 2030.  

Kuvitelkaa, millainen maailma on vuonna 2030, kun Agenda 2030 -tavoitteet on saavutettu. Laatikaa vuodelta 2030 hyviä uutisia ilmastosta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Miten ilmastonmuutosta on torjuttu vuoteen 2030 mennessä? Miten kaikki 17 tavoitetta on saavutettu? Kenen teot ja valinnat ovat vaikuttaneet ilmastonmuutoksen hidastumiseen? Kertooko uutisenne yhdestä ihmisestä vai ihmisjoukosta? Laatikaa uutiseen uutisteksti, otsikko, kuvitus valokuvaamalla tai piirtämällä, sekä kuvatekstit. Uutinen voi sisältää myös tietonurkkauksen ilmastonmuutoksen historiasta, ilmastoaktivismista, nuorista vaikuttajista tai vinkkejä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Uutisen voi toteuttaa kynällä ja paperilla tai esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmalla, Prezillä tai ryhmän omassa blogissa. Tehkää uutisista omanlaisia tai käyttäkää valmista Ilmastosanomat-pohjaa.  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Keksikää ja listatkaa hyvään elämään ja kestävään tulevaisuuteen tarvittavia asioita. Kootkaa asioista seinälle hyvän elämän puu. Pohtikaa, miten puun saa kasvamaan. 

Piirtäkää tai leikatkaa paperista puun runko, jossa on oksia ja juuret. Leikatkaa tai repikää lehdenmuotoisia paperipaloja. Oppilaat kirjoittavat tai piirtävät hyvän elämän edellytyksistä lehtiin (1/lehti). Pyydä jokaista oppilasta valitsemaan kirjoittamistaan lehdistä 35 tärkeintä. Oppilaat kiinnittävät valitsemansa lehdet puun runkoon ja oksiin. Yli jääneet lehdet kiinnitetään puun juurelle “maahan”. Tarkastelkaa lopuksi, mitä asioita oppilaat pitävät tärkeimpinä. Mitkä oppilaiden kirjoittamista asioista löytyvät Agenda 2030 -tavoitteista? Mitä ehkä pitäisi vielä lisätä lehtiin? Anna oppilaiden poimia lisää ideoita tavoitteista. Miettikää lopuksi, mitä puu tarvitsee, jotta lehdet voivat kasvaa. Kenen vastuulla puun kasvaminen on? Miten jokainen meistä voi auttaa lehtiä kasvamaan?  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutustukaa nuoriin ilmastovaikuttajiin. Laatikaa heidän vaikuttamistoiminnastaan kertovia sarjakuvia.  

Katsokaa suomeksi tekstitetty video ilmastovaikuttaja Greta Thunbergin puheesta YK:n huippukokouksessa syyskuussa 2019.

Selvittäkää, ketkä osallistuvat yleensä YK:n huippukokoukseen. Hakekaa hakutoiminnolla ja selatkaa Ylen sivuilta  Gretasta kertovia uutisia. Tutustukaa myös seuraaviin nuoriin ilmastovaikuttajiin: Autumn Peltier, (14 v.) Isra Hirsi (16 v.), Xiuhtezcatl Martinez (18 v.). Löydätte heistä tietoa etsimällä internetistä, vaikuttajien omista sosiaalisen median kanavista sekä YouTubesta. 

Valitse yksi neljästä nuoresta vaikuttajasta. Piirrä nuoren ilmastovaikuttajan elämästä lyhyt sarjakuva, jossa kuvaat, miten hän päätti ryhtyä vaikuttamaan itselleen tärkeään asiaan edistääkseen ilmastonmuutoksen torjumista ja millä tavalla hän vaikuttaa siihen.

1. Ilmastotekoja
2. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
3. Yhteistyö ja kumppanuus

Suunnitelkaa ja toteuttakaa valitsemastanne aiheesta vaikuttamiskampanja tai -tapahtuma, joka voi olla pienimuotoinen ja lyhytkestoinen tai jota voitte laajentaa laajemmaksi projektiksi.

Kartoittakaa ensin epäkohtia, joihin oppilaat tahtovat muutosta, esimerkiksi tekemällä Nuoret vaikuttajat -tehtävä.

Suunnitelkaa valitsemastanne aiheesta vaikuttamiskampanja tai -tapahtuma. Tapahtuman tai kampanjan voi suunnitella ja toteuttaa pienryhmissä tai koko ryhmän kanssa. Keksikää tapahtumalle tai kampanjalle nimi ja mainoslause, jotka kuvaavat tapahtuman tai kampanjan aihetta ja tarkoitusta. Laatikaa eettiset periaatteet, joihin tapahtumassa tai kampanjassa sitoudutaan. Suunnitelkaa tapahtuma tai kampanja, jonka pystytte toteuttamaan.

Jos valitsitte suunnitella tapahtuman, suunnitelkaa tapahtumalle ohjelma:

  • Millainen tapahtuma on kyseessä?
  • Mikä on tapahtuman tarkoitus? Miksi aihe on tärkeä?
  • Keitä tapahtumassa voisi olla esiintymässä tai puhumassa?
  • Mitä osallistujat tekevät tapahtumassa?
  • Kenelle tapahtuma on tarkoitettu ja kenelle sitä mainostetaan?
  • Miten varmistatte, että tapahtuma on kaikille osallistujille avoin ja esteetön?
  • Miten arvioitte tapahtuman onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista? 

Jos valitsitte kampanjan, suunnitelkaa, miten ja missä medioissa kampanja toteutetaan:

  • Miten kampanja saisi mahdollisimman paljon näkyvyyttä?
  • Mikä on kampanjan tarkoitus? Miksi aihe on tärkeä?
  • Kenelle kampanja on suunnattu?
  • Miten kampanjan kohderyhmän tavoittaa parhaiten?
  • Miten kampanjan tavoittamat henkilöt voivat osallistua?
  • Miten varmistatte, että kampanjan sanoma jää mieleen?
  • Miten arvioitte kampanjan onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista?

Vaikuttamistavaksi tai osaksi tapahtumaa tai kampanjaa voi valita myös muita kokonaisuuksia, kuten televisio- tai lehtiuutinen, muu mediassa julkaistava kannanotto tai oma blogi, lehti tai kotisivu, vastamainos, animaatio, sarjakuva, valokuvanäyttely, seinämaalaus, musikaali, taidenäyttely, musiikkivideo, novelli- tai runokokoelma, epäkohtaan liittyvien ihmisten tapaaminen, kirjeiden lähettäminen tai nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen.

Suunnittelun jälkeen oppilaat jakavat tehtävät opettajan avulla. Tavoitteena on toteuttaa valittu vaikuttamistoiminta koko ryhmän voimin tai pienryhmissä. Vaikuttamistoiminta voi olla ryhmän tilanteen mukaan pienimuotoista, ryhmän tai koulun sisäistä, tai laajalle ulottuvaa ja koulun ulkopuolella näkyvää.

Tapahtuman tai kampanjan toteuttamisessa luokkaan voi kutsua vierailijaksi jonkin valittuun ilmiöön liittyvän kansalaisjärjestön edustajan tai häntä voi haastatella sähköpostilla. Järjestöjen työntekijöiltä voi esimerkiksi kysyä neuvoja, miten nuoret voivat vaikuttaa valitsemaansa ilmiöön tai kysyä lisätietoa aiheesta, tapahtumien järjestämisestä, kampanjoinnista ja vaikuttamisesta.

Sopikaa tapahtuman tai kampanjan dokumentoinnista ja suunnitelkaa, miten saatte tapahtumalle tai kampanjalle julkisuutta. Kouluun voidaan kutsua esimerkiksi kunnan päättäjiä, kansalaisyhteiskunnan edustajia, kansanedustajia tai viranomaisia. Oppilaat voivat itse järjestää tapaamisen esimerkiksi ministeriöön tai yleisötilaisuuden sopivaan ympäristöön.

Tapahtuman tai kampanjan arviointi: Vaikuttamistoiminnon toteuttamisen jälkeen oppilaat arvioivat toiminnan onnistumista. Kysymyksistä voi keskustella pienryhmissä, yhteisesti tai niihin voi vastata kirjallisesti.

  • Mikä valitussa toimintatavassa onnistui, mikä ei mennyt odotusten mukaan?
  • Mikä onnistui hyvin ja mitä vastaavassa toiminnassa kannattaisi tehdä toisin?
  • Oliko valittu vaikuttamistapa merkittävä valitun epäkohdan ratkaisemiseksi? Miksi/miksi ei?
  • Voisiko saman vaikuttamistavan kehittäminen tuoda tulosta? Mitä tarvittaisiin, jotta vaikuttamistapa onnistuisi paremmin ja laajemmin?

Pyytäkää palautetta myös asiantuntijoilta esimerkiksi kansalaisjärjestöistä.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa nuorten vaikuttajien videoita. Listatkaa vaikuttamisen keinoja ja kohteita. Kootkaa yhteen epäkohtia, joihin oppilaat haluaisivat muutosta. Tämä harjoitus sopii itsenäiseksi tehtäväksi tai johdannoksi Meidän juttu! -tehtävään.

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista Myanmarissa, Palestiinassa, Sambiassa ja Nepalissa. Videot löytyvät videokirjastosta. Keskustelkaa videoista yhdessä tai pienryhmissä:

  • Mihin asioihin nuoret vaikuttajat haluavat muutosta?
  • Mitä keinoja nuoret vaikuttajat käyttävät ja mainitsevat muutoksen saavuttamiseksi?
  • Mitä haasteita tai esteitä nuoret vaikuttajat kohtaavat?
  • Onko nuorilla Suomessa mielestänne samanlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia?

Kirjatkaa kahden minuutin ajan ylös mahdollisimman monta asiaa, joihin haluaisitte vaikuttaa tai jotka mielestänne pitäisi muuttaa. Jokainen oppilas kirjoittaa oman listan. Verratkaa lopuksi listoja ja valitkaa kaikista listoista 3–5 aihetta, jotka listoissa mainitaan useimmin. Jatkakaa Meidän juttu! -tehtävällä.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa video nepalilaisista nuorista vaikuttajista. Ottakaa kantaa väitteisiin.

Katsokaa Taksvärkin Mielen vapaus -kampanjan traileri.

Äänestäkää ryhmässä väitteistä. Oletteko samaa mieltä, eri mieltä vai jotain siltä väliltä. Äänestyksen voi toteuttaa mielipidejanalla, jossa oppilaat kävelevät janaa pitkin siihen kohtaan, joka ilmaisee heidän mielipiteensä väitteestä. Janan toinen pää tarkoittaa ”täysin samaa mieltä”, toinen ”täysin eri mieltä”. Oppilas asettuu janalle siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa hänen näkemystään väitteeseen. Keskustelkaa väitteistä sekä nuorten näkemyksistä niihin.

Väitteet:

  • Nuorilla on oikeus voida hyvin.
  • Nuorilla on oikeus kyseenalaistaa ja vaikuttaa.
  • Nuorten ongelmat ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa.
  • Nuoret voivat muuttaa asioita.
  • Pitää tunnistaa nuoria koskevat ongelmat, jotta ne voidaan ratkaista yhdessä.

Katsokaa Taksvärkin video ”Mielen vapaus – 5 nuorta

Äänestäkää ja keskustelkaa videoon liittyvistä väitteistä. Pitävätkö nuorten väitteet paikkansa Suomessa? Miten oppilaat haluaisivat muuttaa väitteitä Suomessa ja omassa koulussa? Miten väitteisiin voisi vaikuttaa?

Väitteet:

  • Nuorten työllistymismahdollisuudet ovat huonot.
  • Nuorille pitää luoda uusia työllistymismahdollisuuksia.
  • Nuorten ongelmia ovat tappelut ja alkoholin käyttö.
  • Oppilaskunnan kautta voi vaikuttaa nuorten asioihin.
  • Oppilaskunta kehittää yhteisiä toimintatapoja yhdessä koulun, päättäjien ja järjestöjen kanssa.
  • Nuoret voivat vaikuttaa tiedotuskampanjoilla ja katuteatterilla.
  • Nuoret voivat olla mukana säätämässä uusia toimivia lakeja.
  • Joitain oppilaita syrjitään tai kiusataan kuukautisten takia.
  • Syrjiminen tai kiusaaminen liittyy sukupuoleen usein/joskus.
  • Syrjintää voi vastustaa kertomalla ihmisille tietoa, jotta he ymmärtävät paremmin.
  • Nuorilla on suuri rooli heille tärkeisiin asioihin vaikuttamisessa.
1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista. Kirjoittakaa videoiden nuorille vaikuttajille tai päättäjille viestejä asioista, joihin haluatte vaikuttaa.

Katsokaa videokirjastosta videoita, jossa nuoret vaikuttajat kertovat elämästään sekä siitä, miten he haluavat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Videoiden katsomisen jälkeen listatkaa pienryhmissä tai pareittain epäkohtia, joihin oppilaat haluaisivat vaikuttaa. Miten voisimme vaikuttaa omilla teoillamme tukeaksemme videoiden nuoria? Listatkaa itsellenne tärkeitä asioita, joita tahtoisitte kehittää. Yrittäkää keksiä, miten listaamiinne asioihin voisi vaikuttaa Suomessa. Verratkaa listoja ja ideoita muiden parien ja pienryhmien kanssa. Onko Suomessa samanlaisia haasteita kuin videoiden nuorilla vaikuttajilla ja jos on, niin miten niihin voisi vaikuttaa?

Jatkakaa kirjoittamalla postikortti päättäjälle tai vaikuttajalle: kansanedustajalle, ministerille, kunnanvaltuutetulle, yrittäjälle, aktivistille tai muulle valta-asemassa olevalle tai vaikuttamistyötä tekevälle henkilölle. Ottakaa selvää, kuka teitä kiinnostavasta, tärkeästä asiasta päättää paikkakunnallanne tai Suomessa. Kertokaa korteissa lyhyesti ja tiiviisti, mihin mielestänne pitäisi vaikuttaa ja miten. Lähettäkää kortit.

Vaihtoehtoisesti kirjoittakaa nuorille vaikuttajille. Jokainen oppilas valitsee yhden nuoren vaikuttajan, jolle hän kirjoittaa kirjeen, postikortin, sähköpostin tai muunlaisen viestin. Kertokaa kirjeessä omasta päivästänne ja itsestänne ja kysykää henkilön elämästä, tulevaisuudesta ja unelmista. Kirjoittakaa kirjeeseen, mitä haluaisitte sanoa henkilölle kuultuanne hänen elämästään ja hänelle tärkeistä asioista, joihin hän haluaa vaikuttaa. Kertokaa viestissä myös, mihin asioihin itse tahdotte vaikuttaa omassa elämässänne ja millä keinoilla sen voi tehdä. Millaista itselle tärkeisiin asioihin vaikuttaminen on Suomessa? Kirjeen, kortin, viestin tai videon voi tehdä myös osana vieraan kielen opiskelua tai oppilaan kotikielellä. Viestin voi toteuttaa myös piirtämällä, jolloin tehtävää voi soveltaa myös kaikkein pienimmille oppilaille.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Oppilaat laativat itsestään sankarikuvan ja esittelyn, joissa näkyy, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen hän itse tahtoisi vaikuttaa.

Ohjeista oppilaat piirtämään ja kirjoittamaan itsestään sankarikuvan ja esittelyn. Kuvan voi toteuttaa myös valokuvaamalla tai kuvanmuokkauksella. Kuva sekä esittely kertovat, mihin ja miten oppilas tahtoo vaikuttaa. Kuvat voivat olla myös humoristisia ja irrottelevia. Tehtävässä tärkeintä on, että oppilas näkee itsensä toimijana, joka voi vaikuttaa maailman epäkohtiin. Oppilas kirjoittaa itsestään lyhyen esittelyn, jossa hän kertoo, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen hän erityisesti tahtoo vaikuttaa ja millä keinoilla, millaisen maailman puolesta hän tahtoo toimia. Kuvista ja teksteistä kootaan sankarigalleria koulun seinälle tai virtuaalisesti esimerkiksi ryhmän omaan blogiin.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutustukaa alla listattuihin nuoriin vaikuttajiin. Laatikaa nuorista vaikuttajista esittelyt tai henkilökuvat ja kootkaa ne yhteiseksi galleriaksi tai julkaisuksi.

Tutustukaa nuoriin, jotka ovat rohkeita maailmanmuuttajia! On kannustavaa ja inspiroivaa kuulla ihmisistä, jotka uskaltavat nostaa epäkohtia esiin ja puuttua niihin. Ottakaa selvää siitä, keitä he ovat? Millä keinoin he ovat toimineet? Mitä he ovat saavuttaneet? Miksi heidän esiin nostamansa kysymys on tärkeä? Mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin kukin listan nuori vaikuttaja toiminnallaan erityisesti vaikuttaa? Löydätte tietoa nuorista kirjojen ja artikkelien ohella internetistä, nuorten aktivistien omista sosiaalisen median kanavista sekä YouTubesta.

  1. Greta ThunbergRuotsalainen Greta Thunbergryhtyi 15-vuotiaana koululakkoon istuakseen joka perjantai parlamenttitalon edessä ja protestoidakseen Ruotsin vähäisiä toimia ilmastokriisiin puuttumiseksi. Greta on saanut paljon kansainvälistäkin huomiota koululakollaan ja hän on kannustanut ihmisiä mukaan ilmastokampanjointiin eri puolilla Ruotsia sekä muissa maissa. Esimerkiksi Suomessa on myös järjestetty paikallisia mielenosoituksia sekä valtakunnallinen tapahtuma: Koko Suomi on ilmastolakossa Gretan kanssa!
  2. Malala Yousafzai: Malala kampanjoi, kirjoittaa ja puhuu tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta. Hän haluaa nostaa esiin kaikkien lasten oikeuden käydä koulua. Malala on kaikkien aikojen nuorin Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Hän oli palkinnon myöntämisen hetkellä 17-vuotias. Lukekaa Malalan tarina esimerkiksi kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 104) tai katsokaa hänestä kertova Malala-elokuva.
  3. Coy Mathis: Coyn tarina liittyy sukupuolen moninaisuuteen ja oikeuteen olla oma itsensä. Coy ja hänen vanhempansa ovat puolustaneet yhdessä Coyn oikeuksia elää ja toimia omana itsenään ja yhdenvertaisin mahdollisuuksin koulussaan. Tarinan voitte lukea kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 42).
  4. Pazilaiti Simayijiang: Pazilaiti on nuori poliitikko, joka on toiminut aktiivisesti esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitossa sekä Helsingin nuorisoneuvostossa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Ruudin ydinryhmä. Nyt hän on feministisen puolueen varapuheenjohtaja. Pazilaitin tarinan voitte lukea kirjasta Anttonen & Karppinen (2018): Sankaritarinoita tytöille ja kaikille muille (s. 179).
  5. Boyan Slat: Boyan huolestui 16-vuotiaana meriä saastuttavasta muoviroskasta ja alkoi pohtia erilaisia keinoja merten puhdistukseen. Boyan tutki ja selvitti asiaa ja käytti useita vuosia kehittääkseen merten puhdistukseen sopivaa teknologiaa. Hän onnistui luomaan roskapuomin, jota pidetään erittäin tehokkaana ja merkittävänä maailman merten puhdistustyötä edistävänä keksintönä. Boyanin tarina on luettavissa myös kirjasta Brooks (2018): Rohkeiden poikien kirja (s. 28). Voitte katsoa videon ja lukea Boyan Slatin työstä tältä Ylen uutissivulta.
  6. Sakris Kupila: Sakris Kupila on transaktivisti ja lääketieteen (tohtori)opiskelija, joka toimii Setan puheenjohtajana vuosina 2019–2020. Hän on vaikuttanut monin tavoin sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sakris on toiminut muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kansainvälisen kampanjan keulakuvana Suomen translain uudistamiseksi sekä kouluttanut lääketieteen ammattilaisia transkysymyksistä.

Tehkää yksilötyönä, pareina tai pienryhmissä jokaisesta nuoresta vaikuttajasta henkilökuva ja lyhyt esittely, jotka kootaan lopuksi yhteiseen lehteen, blogiin tai galleriaan. Jatkakaa Sankarien tuhannet kasvot -tehtävällä ja kootkaa oppilaiden omakuvat ja omat esittelyt samaan galleriaan tunnettujen nuorten vaikuttajien kanssa. Kootkaa esittelyt galleriaan ryhmiteltynä sen mukaan, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen esitellyt henkilöt eniten liittyvät.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Oppilaat kirjoittavat pienryhmissä tai pareittain ohjeet valitsemansa Agenda 2030 -tavoitteen toteutumiseen ja vaikuttamiseen omassa koulussa. Kootkaa ohjeet yhteiseen kestävän tulevaisuuden ja vaikuttamisen galleriaan.

Valitkaa yksi Agenda 2030 -tavoitteista. Suunnitelkaa ja kirjoittakaa ryhmässä tai pareittain omat ohjeenne siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa valitsemansa tavoitteen saavuttamiseen omassa elämässäänYrittäkää keksiä erityisesti sellaisia ohjeita, joita teidän koulussanne olisi mahdollista toteuttaa. 

Mallia ja ideoita voi katsoa näistä nuorten kirjoittamista ohjeista, joissa listataan, miten jokainen voi vaikuttaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen omalla toiminnalla.

Lähde: Ennakkoluuloja – minullako? Rasismin ja antisemitismin vastainen oppimateriaali yläkouluun ja toiselle asteelle (Anne Frank House, Rauhankasvatusinstituutti ja Helsingin yliopisto) 

Kootkaa kaikkien ryhmien tai parien tekemät ohjeet yhteen niin, että samaan Agenda 2030 -tavoitteeseen liittyvät ohjeet ovat yhdessä. Lukekaa ja vertailkaa ohjeita. Mitä samaa kaikissa ohjeissa on? Ovatko kaikki ohjeet sellaisia, että niitä pystyy toteuttamaan kuka tahansa? Onko vaikuttamisessa esteitä? Mitä ne ovat? Miten eri tavoitteet ja niistä kirjoitetut ohjeet liittyvät toisiinsa? Voisivatko jotkin ohjeet kuulua myös johonkin toiseen tai kaikkiin tavoitteisiin? 

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista. Oppilaat tekevät oman lyhyen videon, jossa vastaavat oppilaan ohjeen kysymyksiin suomeksi, omalla äidinkielellä tai vieraalla kielellä.

Katsokaa videokirjastosta nuorten vaikuttajien videoita yhdessä tai omilta laitteilta. Keskustelkaa videoista. Listatkaa, mitä vaikuttamisen keinoja videoiden nuoret vaikuttajat käyttivät tai mainitsivat. Kuunnelkaa, mikä videoissa näkyviä nuoria motivoi toimimaan omassa yhteisössään. Löydättekö nuorten vaikuttajien valitsemat vaikuttamisen kohteet Agenda 2030 -tavoitteiden joukosta? Saitteko selville, mikä heitä motivoi? Mihin eri tavoitteisiin nuorten valitsemat vaikuttamisen kohteet liittyvät? Miten? 

Tehkää oppilaan omalla äidinkielellä tehtävät minuuttivideot. Videoilla voi tarkastella myös sitä, millaisia mahdollisuuksia oppilaalla on vaikuttaa itselle tärkeään Agenda 2030 –tavoitteeseen. Puhuttua tai kirjoitettua kieltä ei välttämättä tarvitse olla paljonkaan, sillä kuva ja ääni puhuvat hyvällä videolla puolestaan.  

Oppilaan ohje: 

  • Valitse yksi paikka, jossa kuvaat koko videon.   
  • Vastaa videolla kysymyksiin: Mitä näen? Mitä kuulen? Miltä minusta tuntuu? Mikä aika ja mikä paikka?   
  • Mitä tapahtui? Mihin asiaan pystyin/en pystynyt vaikuttamaan? Miten haluaisin vaikuttaa?  
  • Tee videoon suomenkielinen tekstitys tai kirjoita videon puhe muualle suomeksi.  

Kootkaa videopäiväkirjat yhteiseen videogalleriaan, josta oppilaat katsovat videot omalla laitteellaan tai katsokaa oppilaiden tekemiä videoita yhdessä. Keskustelkaa ja kirjatkaa ylös, millaisia tilanteita videoissa tulee esiin. Millaisissa tilanteissa huomasitte pystyvänne vaikuttamaan? Millaisissa tilanteissa huomasitte, että ette voi vaikuttaa? Kuka näissä tilanteissa on tehnyt päätöksen ja vaikuttanut puolestanne? Voisiko näissäkin tilanteissa löytyä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen? Missä tilanteissa se on järkevää tai tarpeellista?  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista. Listatkaa vaikuttamisen keinoja ja kohteita. Oppilaat valitsevat Agenda 2030 -tavoitteista yhden ja kuvaavat tavoitteeseen liittyvän My Day -videon.

Katsokaa yhdessä tai anna oppilaiden katsoa omilla laitteilla videokirjaston videoita, joissa nuoret eri puolilta maailmaa kertovat elämästään ja heille tärkeistä asioista, joihin he tahtovat vaikuttaa elämässään. Listatkaa, mitä vaikuttamisen keinoja videoiden nuoret vaikuttajat käyttivät tai mainitsivat videoissa. Löydättekö nuorten vaikuttajien valitsemat vaikuttamisen kohteet Agenda 2030 -tavoitteiden joukosta? Mihin eri tavoitteisiin nuorten valitsemat vaikuttamisen kohteet liittyvät? Miten?  

Tutustukaa Agenda 2030 tavoitteisiin. Jokainen oppilas valitsee niistä yhden, jonka kokee itselleen läheiseksi tai tärkeäksi ja johon hän tahtoo vaikuttaa. Oppilas dokumentoi elämäänsä ja toimintaympäristöjään muutaman tunnin tai yhden päivän ajan. Video kertoo, miten oppilas on päivän aikana pystynyt tai ei ole pystynyt vaikuttamaan valitsemansa tavoitteen toteutumiseen. On tärkeää huomata myös ne tilanteet, joissa jokin esti vaikuttamisen, ja pohtia, voiko estettä poistaa ja lieventää jatkossa. Tehtävän voi tehdä myös valokuvaamalla tai kirjoittamalla, jos videon kuvaaminen on oppilaalle vierasta tai teknisesti mahdotonta. 

Ohjeita vaikuttavan videon kuvaamiseen.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Keskustelkaa pienryhmissä hyvästä elämästä nyt, aikuisena ja vanhana. Oppilaat piirtävät kuvan tai kuvasarjan hyvästä elämästä. Kuvat kootaan hyvän elämän ja kestävän tulevaisuuden näyttelyyn.

Jaa oppilaat pienryhmiin. Jokainen ryhmä keskustelee siitä, millaista on hyvä elämä nyt, aikuisena ja vanhana. Mitä asioita hyvään elämään tarvitaan? Mitkä asiat ovat aivan välttämättömiä? Mitkä taas eivät niin tärkeitä? Mitä elämässä pitää tapahtua ja mitä asioita saavuttaa, jotta elämä on tulevaisuudessa hyvää? Kenen apua siihen tarvitaan? 

Jokainen oppilas tai ryhmä piirtää oman kuvan tai kuvasarjan hyvästä elämästä nyt, aikuisena ja vanhana. Lopuksi kuvat esitellään muille. Keskustelkaa, oliko oppilaiden helppoa kuvitella, millaista on hyvä elämä tulevaisuudessa. Mitä voisimme tehdä, jotta kaikilla olisi hyvä elämä nyt ja tulevaisuudessa, aikuisena ja vanhana? Miten Agenda 2030 -tavoitteet vaikuttavat hyvän elämän rakentamiseen kaikille? 

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutkikaa Agenda 2030 -tavoitteita kuvaavia ikoneita ja tutustukaa kaikkia maailman ihmisiä koskeviin yhteisiin tavoitteisiin. Toteuttakaa kuva tai kuvasarja, joka kuvaa Agenda 2030 -tavoitteisiin vaikuttamista yhdessä.

Laskekaa, kuinka monta vuotta on vuoteen 2030. Laskekaa, kuinka vanhoja oppilaat silloin ovat. Pyydä oppilaita kuvittelemaan ja kuvailemaan, millaista elämä silloin on. Miten elämä on erilaista kuin nyt? Entä mikä on samanlaista? Minkä oppilaat toivovat kestävän tulevaisuuteen? Entä minkä asioiden pitäisi vielä muuttua? 

Tutkikaa Agenda 2030 -tavoitteiden ikoneja. Mitä kuvia tunnistatte? Mitä luulette kuvien tarkoittavan? Miksi kullekin tavoitteelle on valittu juuri tämä kuva? Selitä oppilaille symbolien merkitys ja tausta, esim. rauhan kyyhky ja sukupuolten tasa-arvon symboli. Kerro, että Agenda 2030 -tavoitteet ovat yhdessä sovittuja tärkeitä asioita, joiden toteutumiseen tarvitaan kaikkia maapallon ihmisiä.  

Suunnitelkaa yhdessä kuva tai kuvasarja, joka kuvaa yhteistä työtä hyvän elämän ja maapallon puolesta. Yhteistä osallistumista tavoitteiden saavuttamiseksi esittävän kuvan voi toteuttaa valokuvaamalla, piirtämällä tai jollakin muulla menetelmällä ryhmän yhteisenä tehtävänä tai pienryhmissä. Keksikää kuville iskulauseet. Kootkaa lopuksi kuvat yhteiseen hyvän elämän galleriaan.  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Jonokeskustelu sopii johdattelevaksi tehtäväksi ajatusten herättämiseen sekä alkutilanteen tietotason kartoittamiseen.

  1. Jaa oppilaat kahteen vastakkaiseen riviin. Kerro oppilaille keskustelun aihe. Aiheen voit valita seuraavista: vaikuttaminen, kestävä kehitys, YK:n Agenda 2030 -tavoitteet tai yksittäinen tavoite, esimerkiksi tavoite 5. Sukupuolten tasa-arvo.   
  2. Oppilaat sanovat vastapäätä olevalle oppilaalle vuorotellen yhden asian, joka liittyy keskusteltavaan aiheeseen.  
  3. Toisen jonon ensimmäisenä oleva siirtyy viimeiseksi ja muut rivissä siirtyvät yhden pykälän eteenpäin. Vastakkaisessa rivissä seisovat oppilaat pysyvät paikallaan. Ideana on, että parit vaihtuvat, kun rivin kaikki oppilaat ovat sanoneet jotain.  
  4. Rohkaise oppilaita keksimään mahdollisimman paljon erilaisia aiheeseen liittyviä asioita. Kerro, että oman sanomisen ja mielipiteen vaihtaminen sekä joltakulta toiselta kuullun asian sanominen on sallittua. 
  5. Jonokeskustelun jälkeen jaa oppilaat pienryhmiin, joissa oppilaat kokoavat yhteen kuulemiaan asioita sekä kertovat, mitä keskustelun aihe tuo heille mieleen.  
  6. Pienryhmäkeskustelun jälkeen aloitetaan koko ryhmän yhteinen keskustelu aiheesta tai siirrytään seuraavaan aihetta käsittelevään tehtävään. 
1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Kootkaa lista tai sanapilvi elämän tärkeimmistä asioista. Tehkää tärkeisiin asioihin liittyviä tietoiskuja tai julisteita.

Pyydä oppilaita valitsemaan ja nimeämään 23 itselleen kaikkein tärkeintä asiaa, joiden oppilaat toivovat olevan omassa elämässään kaikkein kestävimpiä. Kootkaa vastaukset yhteen esim. PadletillaMentimeterilläSlidolla tai kirjoittamalla sanat lapuille ja keräämällä laput lopuksi yhteen. Ryhmitelkää laput niin, että samankaltaiset asiat ovat lähekkäin. Mitkä asiat toistuvat eniten?   

Kootkaa seuraavaksi sanapilvi asioista, joita oppilaiden mielestä pitää vielä kehittää omassa elämässä ja koko maailmassa. 

Verratkaa ryhmän sanapilviä Agenda 2030 -tavoitteisiin. Mitä samaa vastauksissanne ja Agenda 2030 -tavoitteissa on? Mitä erilaista? Mistä arvelette sen johtuvan, että juuri nämä 17 asiaa on valittu tärkeimmiksi yhteisiksi tavoitteiksi, jotka koskevat kaikkia maapallon ihmisiä? Miten tavoitteet koskettavat sinua? Mitkä tavoitteet tuntuvat läheisiltä? Mitkä kaukaisilta? Mistä arvelette sen johtuvan? 

Tehkää pienryhmissä tai pareittain lyhyitä tietoiskuja tai innostavia mainosjulisteita jokaisesta Agenda 2030 -tavoitteesta. Tavoitteet koskevat kaikkia maailman ihmisiä, mutta niitä ei saavuteta, jos ihmiset eivät tiedä mitä ne ovat tai miten ne voidaan saavuttaaKootkaa tietoiskut tai mainokset yhteen ja kutsukaa muita ryhmiä tutustumaan Agenda 2030 -näyttelyynne.  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutkikaa Agenda 2030 -tavoitteita lyhyiden avainsanojen kautta. Listatkaa tapoja vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Tehtävän voi tehdä koko ryhmän kanssa yhteisesti, pienryhmissä tai pareissa.

Tulosta Agenda 2030 -tavoitteiden taulukko tai tee sanoista esimerkiksi Padlet. Ohjeista oppilaita kirjoittamaan jokaisen avainsanan kohdalle omaan tai yhteiseen paperiin tai Padletiin:

  • Mitä haluaisit tietää tavoitteesta?
  • Voitko mielestäsi vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen?
  • Mitä lisätietoa tarvitset tavoitteesta, jotta voit itse vaikuttaa sen toteutumiseen?
  • Miksi tavoitteeseen vaikuttaminen on tärkeää?

Tarkastelkaa Agenda 2030 -tavoitteita (taulukko / listaus / linkki). Anna oppilaiden esittää kysymyksiä. Etsikää tietoa ja varmistakaa, että kaikki ymmärtävät tavoitteiden sisällön ja niissä käytetyn sanaston. Lisätietoa tavoitteista muun muassa ulkoministeriön sivuilta.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus