Tehtävät tavoitteittain

Harjoituksen voi tehdä yksin, pareittain tai pienryhmissä.  

Pyydä oppilaita pohtimaan ja kirjaamaan asioita ja epäkohtia, joihin he haluaisivat vaikuttaa. Vaikuttamisen kohde voi olla läheinen, omaan arkeen liittyvä tai jokin suurempi, maailmanlaajuinen asia. Se voi myös olla jokin Juurisyyt-harjoituksesta nousseista epäkohdista.  

Apukysymyksiä pohdintaan: Mikä asia tai epäkohta on mietityttänyt, puhututtanut tai tuntunut ärsyttävältä tai epäreilulta viime aikoina? Jos saisit vallan muuttaa yhteiskunnassa yhden asian, mitä muuttaisit? 

Suunnitelkaa aiheesta lyhyt puheenvuoro. Esitelkää ja perustelkaa oma mielipiteenne aiheesta puheenvuorossa. Apukysymyksiä puheenvuoron laadintaan:  

1. Mihin asiaan haluan muutoksen?
2. Miksi asia on tärkeä?  
3. Keille asia on tärkeä?  
4. Minkälainen muutos tarvittaisiin, jotta asia toteutuisi?  
5. Ketkä ovat muutoksesta vastuussa – kuka voi saada aikaan muutoksen?  

Jokainen oppilas tai ryhmä pitää vuorollaan oman puheenvuoronsa. Opettaja tai joku oppilaista kirjaa näkyville puheenvuoroissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot. Lopuksi käydään läpi kaikki kannanotot ja pohditaan, miten kullekin niistä saataisiin parhaiten huomiota. Syntyisikö siitä uutinen tai mielipidekirjoitus? Kannattaisiko järjestää jokin tapahtuma tai tempaus, jotta epäkohta saisi huomiota ja sitä voitaisiin muuttaa? Pohditaan yhdessä tai pienryhmissä, mitä asioita ryhdytään ajamaan ja miten. Kirjatkaa myös erilaisia keinoja vaikuttaa tai saada vaikuttamiskohteelle huomiota.   

Lähde: Pidä silmät auki – jutuntekijän opas, s. 9 (2017). 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Oppilaat jatkavat Juurisyyt-harjoitusta ryhmissä.  

Vaihe 1: Unelmakartta 

Pyydä oppilaita luomaan unelmakartta, johon he visioivat miltä maailma näyttäisi, jos Juurisyyt-harjoitteen epäkohta ratkeaisi. Apukysymyksiä: Mitä hyvää epäkohdan ratkeamisesta seuraisi? Miten ihmiset, luonto ja talous voisivat? Listaa hyvistä asioista seuraavia hyviä asioita.  

Tarkastelkaa sitten Juurisyyt-harjoituksessa tehtyä puuta. Minkä puussa pitää muuttua, jotta positiivinen unelma olisi mahdollinen? Listatkaa muutosvaatimukset. 

Vaihe 2: Aivomyrsky 

Seuraavaksi oppilaat ideoivat, millaisilla erilaisilla ja moninaisilla keinoilla muutoksen voisi saada aikaan ja positiiviseen lopputulokseen voisi päästä. Kannusta oppilaita ajattelemaan rohkeasti ja luovasti, sekä listaamaan niin paljon ideoita, kuin he keksivät, sensuroimatta niitä vielä tässä vaiheessa. 

Vaihe 3: Siivilöinti 

Kun ideat on listattu, pyydä oppilaita tarkastelemaan ideoita kriittisesti: 

• Ratkooko idea ongelman juurisyitä?  
• Aiheuttaisiko idea ongelmia jossakin toisaalla? 
• Ottaako idea huomioon ne ihmiset, joita ongelma ja sen ratkaisu koskettaa? 
• Voisiko idea saada aikaan haluamanne kaltaisen muutoksen? 
• Voisiko onnistumista arvioida? Miten? 
• Olisiko idea toteuttamiskelpoinen? Miksi? Miksi ei? 

Pyydä ryhmiä sitten valitsemaan ratkaisuideoistaan yksi, joka vaikuttaa vahvalta. 

Vaihe 4: Ideasta toiminnaksi 

Seuraavaksi pienryhmissä tehdään suunnitelma sille, miten idean voisi toteuttaa. 

Tukikysymykset suunnitelman teolle: 

• RAAMIT: Millä laajuudella haluatte toteuttaa suunnitelmanne: yksilötaso, oma lähiympäristö, Suomi, Eurooppa, maailma…? 
• IHMISET: Kenet täytyy saada mukaan: asiantuntijaksi, toteuttamaan, tukemaan, kuulemaan suunnitelmasta? 
• MITEN: Millä keinoilla suunnitelmaa toteutetaan? 

Lopuksi pyydä oppilaita vielä pohtimaan, onko suunnitelma realistinen ja vaikuttava. 

• HAASTEET: Mitä haasteita suunnitelman toteuttamisessa voi olla? Miten haasteet voisi ratkaista?  
• ARVIOINTI: Millä tavalla toteutumista voi arvioida? 

Vaihe 4: Kaikki mukaan! 

Valmistakaa esitys toimintasuunnitelmastanne muulle luokalle. Esityksen tavoitteena on saada kaikki innostumaan suunnitelmastanne.  

Esityksessä kertokaa haluamallanne tavalla seuraavat asiat:  

• Millainen on maailma, josta unelmoitte: ”Olisipa meillä maailma, jossa…” 
• Mihin ongelmaan olette ideoineet ratkaisua: ”Mutta valitettavasti ongelmana on…” 
• Millaista toimintaa olette suunnitelleet: ”Voimme kuitenkin muuttaa maailmaa näin…” 
• Miten muut voivat osallistua kampanjaan ja miksi heidän kannattaa osallistua: ”Ja Sinäkin voit tulla mukaan…” 

Esitys voi olla missä tahansa muodossa: videoitu esitys (esim. vlogi), puhuttu selostus, mininäytelmä, tarina, yhteiskunnallinen mainos, kuunnelma tai seinäsarjakuva, ja se voi sisältää esimerkiksi osallistavan minitietovisan, haaste- tai arvauspelin, adressin tai vaikkapa kansalaisaloitteen. 

Keskustelkaa lopuksi yhdessä koko luokan kanssa:  

Millä keinoilla saitte muut innostumaan toimintasuunnitelmaanne? Millaiset esitykset innostivat sinua mukaan? Miten tieto ja ymmärrys asiasta sekä empatian lisääntyminen voi muuttaa maailmaa? Mikä lisäsi toimintasuunnitelman uskottavuutta?  

Lähde: Harjoitus pohjautuu Rauhankoulun harjoitteisiin. 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Aloittakaa katsomalla Maailman suurin oppitunti -video YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Pyydä oppilaita kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen toteutumiseen liittyviin haasteisiin.

Listatkaa yhdessä taululle, millaisista haasteista videossa kerrottiin. 

Jaa oppilaat pienryhmiin. Pyydä jokaista ryhmää valitsemaan yksi haaste taululta, tai miettimään jokin muu haaste tai epäkohta, jonka jokainen ryhmässä tunnistaa ja johon haluaisi vaikuttaa.  

Vaihe 1: Puu. Jokainen pienryhmä saa yhden A3- tai A2-kokoisen paperin, tusseja sekä tarralappuja. Paperille piirretään iso puunrunko, jolla on juuret, runko ja oksisto. Puun runkoon ryhmä kirjoittaa valitsemansa vaikuttamiskohteen eli epäkohdan, johon yritetään vaikuttaa. Harjoituksen voi tehdä myös esimerkiksi Padletilla, Flingalla tai Prezillä. 

Vaihe 2: Puun juuret ja oksat. Ryhmä keskustelee ja kirjaa tarralapuille ongelmaan liittyviä syitä ja seurauksia, syyt yhden värisille lapuille ja seuraukset toisen värisille. Epäkohdan aiheuttavat syyt kiinnitetään puun juurakkoon. Epäkohdasta johtuvat seuraukset kiinnitetään puun oksiin.  

Pyydä oppilaita pohtimaan syitä ongelmien taustalla. Esimerkiksi puhtaan veden puutteen syynä voi olla kuivuus, jonka syynä on ilmastonmuutos, jonka syynä on ihmisen toimet, ja niin edelleen. Näitä syvemmälle meneviä syitä voi lisätä syvemmälle juurakkoon, jolloin päästään käsiksi ongelmien juurisyihin. Palaako jokin seuraus syihin luoden negatiivisen kierteen? 

Vaihe 3: Puun esittely. Pienryhmät esittelevät valmiin puunsa muille pienryhmille. Muut ryhmät kommentoivat sekä esittävät kysymyksiä ja täydennyksiä. Ryhmät täydentävät omaa puutaan muiden kommenttien perusteella. 

Vaihe 4: Tiedonhankinta. Ryhmät etsivät lisätietoa eri lähteistä, jotta pystyvät paremmin ymmärtämään ilmiötä ja sen taustalla vaikuttavia syitä. Ryhmä kirjaa puuhun uusia ajatuksia, joita he saavat lisätietoa etsimällä. 

Asiantuntijoiden haastatteleminen. Tiedonhankintaa on mahdollista tässä vaiheessa täydentää asiantuntijoiden haastattelemisella puhelimitse, sähköpostilla tai kasvotusten. Oppilaat pohtivat yhdessä muun ryhmän ja opettajien kanssa, keitä asiantuntijoita he voivat haastatella saadakseen lisätietoa valitsemastaan ilmiöstä. Tarkentakaa ensin, kuka tai ketkä voisivat olla ilmiön asiantuntijoita ja miten heihin saisi yhteyden.  

Kun ilmiöstä alkaa olla paljon tietoa, ryhmä esittää ideoita siitä, mitkä olisivat parhaita tapoja muuttaa tilannetta ja ratkoa ongelmaa. Asiantuntijalta voi kysyä myös neuvoja siitä, kuinka epäkohtaan voi vaikuttaa. Tekeekö joku taho jo asialle jotakin? Miten nuoret voisivat vaikuttaa valitsemaansa ilmiöön tai kerätä sille huomiota? Millaisia vaikuttamisen keinoja voisi hyödyntää?  

Työskentelyä voi jatkaa VAIKUTA: Unelmista totta tai VAIKUTA: Jos minä saisin päättää… –harjoituksilla. 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsotaan video Unicefin video Maailman suurin oppitunti, osa 2, jossa nuoret eri puolilla maailmaa ovat ryhtyneet vaikuttamaan. 

Pyydä oppilaita painamaan mieleensä mitä pulmia nuoret videolla kohtasivat ja miten he niitä ratkoivat. 

Kirjaa oppilaiden huomiot taululle yksinkertaisen rakenteen sisään: 

BALI  

ONGELMA: Muoviroskat maailman merissä 

RATKAISU: Kampanja, rantojen siivouspäivät, vetoomukset poliitikoille 

TAVOITE: Meret ja rannat pysyvät puhtaana. Poliitikot kieltävät kertakäyttömuovipussit. 

Tehkää jokaisesta videon pulmasta vastaava taulukko. Näin saatte erityisesti ratkaisuja taululle paljon. Ne ovat keinoja, joilla maailma voi muuttaa.   

Pyydä oppilaita sitten miettimään, mihin maailman pulmiin he haluaisivat itse puuttua. Kirjatkaa ideoita taululle. Valitkaa pulmista muutamia, ja ideoikaa niille pienryhmissä ratkaisuja videolla nähtyjen esimerkkien innostamana, keinovalikoimaa avuksi käyttäen. 

Ovatko jotkut ideat sellaisia, joita oppilaat voisivat toteuttaa omassa luokassa? Voisiko niistä kertoa koko koululle, vaikkapa aamunavauksessa?  

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Käyttäkää puuvillan tutustumiseen Connected by Cotton -dioja (PDF), joihin voitte tutustua yhdessä tai pienryhmissä.

Valitkaa omista vaatteistanne tai asusteistanne yksi, jonka valmistuksessa on käytetty puuvillaa. Voitte tarkistaa raaka-aineet vaatteen lapusta tai esimerkiksi verkkosivuilta.

• Merkitkää seuraavaksi maailmankarttaan:
• Mistä olet ostanut tai saanut vaatteen?
• Missä vaate on ommeltu? Jos vaatteen valmistuspaikka ei selviä vaatteen hoito-ohjeesta eikä internetistä, selvittäkää, mitkä ovat yleisimmät maat, missä kyseisen merkin vaatteita valmistetaan.
• Missä kangas on todennäköisesti kudottu?
• Missä kangas on todennäköisesti värjätty?
• Missä puuvilla on todennäköisimmin viljelty ja poimittu?
• Mitkä maat ovat maailman suurimmat puuvillan tuottajat?
• Mitä reittiä pitkin vaate tai asuste lienee kuljetettu sinulle?

Selvittäkää lisämateriaaleista, mitä eri vaiheita puuvillasta tehdyn vaatteen tuotantoketjuun kuuluu. Kirjoittakaa tai kuvittakaa oman vaatteen tuotantoketju näkyväksi esimerkiksi sarjakuvana tai valokuvina.

Keskustelkaa lopuksi yhdessä:

• Oliko vaatteen tuotantoketjun jäljittäminen helppoa vai vaikeaa? Miksi?
• Pitäisikö tuotantoketjun olla helposti nähtävillä?
• Mitä uutta tietoa vaatteen tuotantoketjusta sait?
• Tiesitkö, kuinka monta työvaihetta vaatteen tuotantoketjuun kuuluu?
• Miten voisin tehdä vastuullisempia valintoja tehdessäni vaatehankintoja?

Lisätietoa puuvillan tuotantoketjuista löytyy Eettisen kaupan puolesta ry:n materiaalista ”Puuvillan polut globaalissa kaupassa”.

Voitte tutkia puuvillasta valmistettujen vaatteiden tuotantoketjun vaiheita Eettisen kaupan puolesta ry:n tuottamasta vaatekartasta.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Listatkaa yhdessä pienryhmissä, millaisia esineitä ja tavaroita olette käyttäneet tänään heräämisen jälkeen.  

Pohtikaa, mitä tarkoittaa raaka-aine. Listatkaa kaikki raaka-aineet, joita tiedätte.  

Yksi maailman yleisimmistä kulutustavaroiden raaka-aineista on puuvilla. Ympyröikää ensimmäisestä listasta ne tavarat, joiden raaka-aineena on käytetty puuvillaa. Jos ette ole varmoja, tarkistakaa tämä tavarasta tai esineestä (esimerkiksi vaatteen lapusta) tai tuotteen kotisivuilta.  

Laatikaa juliste tai muu esitys, esimerkiksi video tai Prezi, aiheesta ”Minä ja puuvilla”. Piirtäkää tai kuvatkaa kaikki puuvillaa sisältävät tavarat ja esineet, joita olette tänään käyttäneet. Kootkaa julisteet, videot tai Prezit yhteiseen ”Me ja puuvilla” -galleriaan. Tarkastelkaa esityksiä yhdessä ja pohtikaa, millaista arki olisi ilman puuvillaa.  

Tehtävän voi toteuttaa myös ottamalla 1–3 valokuvaa, jotka kuvaavat puuvillan merkitystä oppilaan elämässä. Kuvat kootaan yhteiseen galleriaan. Keksikää gallerialle kuvia yhdistävä nimi.  

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tutustukaa ensin Agenda 2030 -tavoitteisiin pienryhmissä tai pareittain. Tutustukaa yhdessä Kestävän kuluttamisen tavoitteeseen 12. Jaa pareille Agenda 2030 -tavoitteet 1, 7, 8, 9, 10, 13. Tässä harjoituksessa oppilaat määrittelevät kuluttamiseen liittyvän ongelman, joka analysoidaan ja valitaan sen perusteella, miten oppilaat voivat vaikuttaa ongelmaan omassa elämässään ja koulussa. Lopuksi arvioidaan, mitä on saatu aikaiseksi. Jaa tavoitteisiin tutustumisen jälkeen oppilaat pienryhmiin.

Vaihe 1: Mihin kuluttamiseen liittyvään asiaan haluamme vaikuttaa? Mikä asia sinua häiritsee kotona tai koulussa tai ystävien kesken? Minkä pitäisi muuttua? Kirjatkaa kaikki listaamanne asiat ylös. Kun aivoriihen tuotokset käydään yhdessä läpi, nähdään, millaisia teemoja ryhmästä nousee esille. Keskustelkaa niistä ja valitkaa yksi tai useampi aihe, joita lähdette tutkimaan.

Vaihe 2: Millainen on valitsemanne kuluttamiseen liittyvä ongelma? Mistä se mielestänne johtuu? Tiedättekö siitä jo tarpeeksi vai tarvitsetteko lisää taustatietoa? Jotta ongelmalle voisi tehdä jotain, pitää se ensin tuntea. On hyödynnettävä kaikki se tieto, mikä ryhmän jäsenillä jo on ja tuotava kaikkien ajatukset esille. Kerätkää keskustellen valitsemaanne ongelmaan liittyviä ajatuksia ja mielipiteitä: Miten ongelmaan voisi vaikuttaa? Pystyttekö ratkaisemaan koko ongelmaa? Voitteko vaikuttaa siihen jotenkin? Mitä ratkaisuehdotuksia tai vaikuttamisen tapoja keksitte?

Vaihe 3: Miten muutatte maailmaa teoillamme? Nyt on aika tehdä jotain konkreettista! Voitte suunnitella pienryhmissä vaikkapa kantaaottavan julisteen, aamunavauksen, kampanjan, tapahtuman, tietoiskun tai vaikkapa tarkistuslistan vastuullisesta kuluttamisesta koulussa. Ottakaa kantaa ja vaikuttakaa toiminnallanne valitsemaanne kuluttamiseen liittyvään ongelmaan tai epäkohtaan.

Vaihe 4: Mitä saimme aikaiseksi? Mitä seuraavaksi? Suunnitelkaa, miten voisitte jatkaa tästä eteenpäin. Ryhtykää toimeen heti tai suunnitelkaa yhdessä aikataulu, jolla ryhdytte toteuttamaan suunnitelmaa. Sopikaa opettajien ja koulun henkilökunnan tai muiden, koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa jatkon aikataulusta.

Lähde: Taksvärkin Vaikuta! -menetelmäoppaassa (2017) on tarkemmat ohjeet pitempään kriittisen pedagogiikan mukaiseen vaikuttamisprosessiin. Make a Difference! -menetelmäopas löytyy myös englanniksi.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Jaa alla olevat käsitteet pareille. Voit myös jakaa mukana olevat johdantotekstit. Oppilaat selvittävät tiedonhaulla koulun opetusmateriaaleista ja internetistä, mitä eri käsitteet tarkoittavat. Valmistakaa jokaisesta käsitteestä käsitekartta. Kootkaa käsitekartat lopuksi yhdeksi suureksi käsitekartaksi, jonka aiheena on ”Vastuullinen kuluttaminen”. 

Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus: Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten ja muiden elollisten olentojen tasavertaista kohtelua liittyen mahdollisuuksiin elää itselle sopivaa elämää. Kun esimerkiksi päätetään louhia vuoren rinteeseen uusi kaivos, mietitään usein sitä, että se tuo lisää työpaikkoja ja hyvinvointia lähialueen ihmisille. Samalla se voi kuitenkin tuhota esimerkiksi jonkin eläinlajin elinpiiriä tai sen tieltä voidaan joutua hakkaamaan metsää. Vaikka kyseinen vuori olisi jonkun mielestä vain kivikasa, se voi olla jonkun toisen maailmankuvassa elävä olento, pyhä paikka tai vaikkapa jumala (katso esim. de la Cadena, 2015, Earth Beings). Perustettu kaivos satuttaisi siis sekä luontoa että joidenkin ihmisten pyhää paikkaa, mutta toisi joillekin myös tavoiteltavaa taloudellista voittoa ja toimeentuloa. Ekososiaalista oikeudenmukaisuuta tarvitaan silloin, kun pohditaan, halutaanko tällaisia projekteja toteuttaa ja kenelle ne tuottavat hyviä ja kenelle huonoja seurauksia.  

Hiilijalanjälki: Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin tuotteen tai palvelun tai joskus jopa ihmisen aiheuttamaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan toisin sanoen sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan koko elinkaaren aikana syntyy. Myös esimerkiksi videoiden katselemisella YouTubesta on hiilijalanjälki. Videon mukana taustalla pyörivät esimerkiksi palvelimet, tietoverkon eri osat, reitittimet, modeemi, toistolaite sekä laitteen näyttö. Nämä kaikki kuluttavat sähköä ja sähkön tuotannosta aiheutuu yleensä kasvihuonekaasupäästöjä. Myös kaikkien näiden laitteiden rakentamisella ja itse videon kuvaamisella on oma hiilijalanjälkensä. Toisin sanoen kaikella toiminnalla on hiilijalanjälki, vaatiihan ihmisen elossa pysyminenkin energiaa. Energian saamme ruuasta, jonka kasvatus ja valmistaminen taas aiheuttaa päästöjä.  

Lähde: Yle. (26.6.2019). Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot.

Kestävä kehitys: Kehityksen voidaan ajatella olevan yhteiskunnallista muutosta kohti parempaa. Esimerkiksi silloin, kun aiempaa useampi lapsi pääsee kouluun, vähemmän ihmisiä elää köyhyydessä tai ihmisten elinikä pitenee, ajatellaan tapahtuneen kehitystä. Jotta kehitys olisi kestävää, täytyy sen olla ympäristöystävällistä ja tasa-arvoista ja se ei saa perustua velkaantumiseen tai resurssien, kuten luonnonvarojen, kokonaisvaltaiseen hävittämiseen. Kehitystä ei tapahdu ainoastaan niin kutsutuissa kehitysmaissa, vaan myös maat, kuten Suomi, voivat kehittyä parempaan suuntaan.  

Kiertotalous: Kiertotalouden tarkoitus on pitää materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä ja vähentää näin jätteen syntymistä. Parhaimmassa tilanteessa jätettä ei syntyisi ollenkaan, vaan kaikki materiaalit voitaisiin käyttää uudelleen. Esimerkiksi rikki menneestä vaatteesta valmistettaisiin uudelleen kangasta, josta voitaisiin tehdä uusia vaatteita. Kiertotaloudessa myös tavaroiden ostaminen vähenee ja ihmiset lainaavan ja jakavan tavaroitaan enemmän. Jos esimerkiksi useampi perhe voisi käyttää yhteistä ruohonleikkuria, ei jokaisen tarvitsisi ostaa omaa ja leikkureiden ei tarvitsisi seisoa suurinta osaa ajasta tyhjänpantteina.  

Lapsityövoima: YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa todetaan, että ”lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.” Yleensä, kun puhutaan lapsityövoimasta, puhutaankin juuri sellaisesta tilanteesta, jossa alaikäinen joutuu tekemään vaarallista tai terveydelle haitallista työtä koulunkäynnin sijasta. Valitettavasti miljoonat, useimmiten köyhien perheiden lapset joutuvat tekemään tällaista työtä. Työ vaarantaa heidän terveytensä ja kehityksensä ja samalla se usein estää heitä käymästä koulua. Ilman koulutusta lasten on vaikea päästä pois köyhyydestä aikuisinakaan ja heidän lapsensa voivat myöhemmin joutua samaan tilanteeseen.  

Kaikki lasten tekemä työ ei kuitenkaan ole haitallista lapsityövoimaa esimerkiksi Suomessa. Jos esimerkiksi 16-vuotias työskentelee kesällä jäätelökioskilla, sitä ei pidetä lapsityövoimana. Joissakin maissa lapsi tai nuori voi esimerkiksi auttaa vanhempiaan maatilan töissä koulun ohella. Jos hän ei auttaisi, perheellä ei olisi välttämättä varaa lähettää häntä kouluun, eli työ voi olla hänen elämässään todella tärkeää. Liian vaarallisiin tai raskaisiin töihin lapsia ei kuitenkaan saa laittaa. Lapsen päivästä pitäisi löytyä koulunkäynnin ja työn lisäksi aikaa myös leikille.  

Reilu kauppa: Reilu kauppa on kehittyvissä maissa viljeltävien ja valmistettavien tuotteiden sertifiointijärjestelmä. Sen tarkoitus on varmistaa, että viljelijät saavat työstään elämiseen riittävän korvauksen. Reilun kaupan viljelijöiden on noudatettava monenlaisia sääntöjä, esimerkiksi ympäristölle haitalliset torjunta-aineet ja lapsityövoiman käyttö on kiellettyä, ja työntekijöille on taattava järjestäytymisoikeus ja turvalliset työolot.  

Reilun kaupan tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja sertifikaatin piiriin pääsevillä viljelijöillä onkin usein paremmat oltavat, kuin muilla. Sertifikaatin saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, eivätkä kaikkein köyhimmät kehittyvien maiden viljelijät välttämättä pääse sen hyödyistä osalliseksi.  

Vastuullinen yritys: Vastuullinen toiminta on sellaista, joka ei vahingoita toista eikä itseä nyt tai tulevaisuudessa. Vastuullinen yritys toimii vastuullisesti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti. Tällainen yritys on taloudellisesti kannattava, sen työntekijöiden työolot ovat hyvät ja turvalliset, työstä saatava palkka riittää elämiseen, eikä yritys aiheuta ympäristölle kohtuutonta haittaa esimerkiksi saastuttamalla.  

Viherpesu: Viherpesusta puhutaan silloin, kun yritys pyrkii viestinnässään vaikuttamaan vastuulliselta ja erityisesti ympäristöystävälliseltä, mutta ei todellisuudessa kuitenkaan toimi kovinkaan vastuullisesti. Koska monet kuluttajat kuitenkin haluavat ostaa vain vastuullisia tuotteita, yritys pyrkii näyttämään vastuulliselta näyttääkseen hyvältä. Vastaavasti monesti puhutaan pinkkipesusta, kun yritys pyrkii näyttämään siltä, että se tukee vähemmistöjen oikeuksia, vaikka ei todellisuudessa tee mitään vähemmistöjen eteen.  

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tässä tehtävässä tarkastellaan kulutukseemme vaikuttavia mainoksia. Näemme, kuulemme ja luemme päivittäin satoja, jopa tuhansia mainosviestejä. Mainokset suorastaan ympäröivät meitä ja aivomme vastaanottavat päivittäin lukemattomia mainosviestejä, jotka kehottavat ostamaan ja kuluttamaan. Mainosten tarkoituksena on myydä tuotteita ja saada ihmiset ostamaan niitä, vaikka ne eivät olisikaan tarpeellisia. Tämän tehtävän tavoitteena on selvittää, millaisia tuotteita mainoksilla myydään ja mikä saa meidät ostamaan niitä, sekä oppia tarkastelemaan omia kulutustottumuksia ja alttiuttamme mainosten viesteille. 

Anna oppilaille sanoma- tai aikakauslehtiä tai ohjaa heidät selaamaan verkkolehteä. Valitkaa lehdistä mielestänne kaikkein tarpeettomimpia esineitä esittävät mainokset.  

• Mitä tuotetta mainoksessa myydään?
• Onko esine hyödyllinen tai tarpeeton, miksi?
• Onko esine pitkäikäinen, voiko sen helposti korjata tai huoltaa?
• Syntyykö tuotteesta paljon jätettä?
• Mitä mainos lupaa esineestä?
• Voisiko esineen korvata jollakin monikäyttöisemmällä tai pitkäkestoisemmalla asialla?

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tavoitteena on pohtia eri esineiden vaikutuksia ympäristöön. Mitkä valinnat ovat hyviä ja mitkä valinnat ovat ympäristön kannalta huonoja? Tulosta Kestävä valinta -kuvakortit (PDF). Halutessasi voit ottaa lisäksi mukaan muitakin materiaaleja esimerkiksi kotitaloustavaroita.  

Tarkastelkaa yhdessä kuvia. Koettakaa ryhmitellä ja löytää kuville pareja. Parit on lueteltu alla listassa. Miettikää, mitkä ovat parempia vaihtoehtoja ja mitkä huonompia ympäristön kannalta. Pohtikaa esimerkiksi näiden kysymysten avulla, mistä tunnistaa kestävän valinnan:

• Miltä tavara näyttää kymmenen vuoden päästä?  
• Voiko tavaraa käyttää monta kertaa vai vain yhden kerran?  
• Tuleeko tavarasta paljon/vähän roskaa, kun sen heittää pois? 

Lopuksi käykää yhdessä läpi valintaperusteitanne ja pohtikaa niitä. Miettikää samalla, millaisia valintoja teette päivittäin ja mitä mahdollisuuksia teillä olisi tehdä ympäristöystävällisempi valinta. Valinnat voivat olla esimerkiksi seuraavien asioiden välillä:  

• kertakäyttömuki – posliinimuki 
• lyhytikäinen lelu – kestävä lelu 
• muovikassi – kangaskassi
• pillimehupakkaus – retkipullo
• pieniä jogurttipurkkeja – 1 litran purkki
• runsaasti pakattu hedelmä – pakkaamaton hedelmä
• runsaasti pakattu lelu – vähän pakattu/pakkaamaton lelu 
• uusi vaate – vanhan vaatteen korjaaminen/tuunaaminen jne.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Harjoituksen tavoitteena on tarkastella millaisia esineitä ja asioita me tarvitsemme sekä millaisia tavaramääriä meidän on tarpeellista omistaa. Tarvitsemmeko kaikkea ja onko kaikki meille välttämätöntä? Harjoituksen tarkoituksena ei ole löytää ”oikeita vastauksia” vaan herätellä tarkastelemaan tavaroita ympärillämme.  

Tulosta ja leikkaa kuvat (PDF) ja tarkastele niitä ryhmän kanssa. 

Mitkä kuvissa olevista asioista ovat oppilaille tärkeimpiä? Mitkä ovat välttämättömiä? Mitä ilman voi elää? Voiko ihminen elää ilman jäätelöä? Entä ilman tavaroita? Voisimmeko esimerkiksi elää ilman puhelimia? Mikä on ero lauseilla ”Minä tarvitsen…” ja ”Minä haluan…”? Miten kaikkia kuvissa olevia asioita voi kuluttaa vastuullisesti? 

Äänestäkää, ovatko kuvissa olevat asiat meille tarpeellisia vai haluammeko niitä vain, koska ne ovat mukava lisä elämäämme. Muodosta tilaan mielipidejana niin, että toinen seinä tarkoittaa tarvetta ja vastakkainen seinä asioita, joita haluamme, mutta joita ilman voimme tarvittaessa olla. Jos tilaa on käytettävissä vain vähän tai ryhmä on suuri, tämän voi toteuttaa myös liikkumalla kyykkyyn ja kurkottelemalla kohti kattoa. 

Nosta vuorotellen esiin eri kuvia ja anna oppilaiden kävellä tilassa joko halun tai tarpeen seinustalle. Jana on liukuva eli harjoituksessa voi jäädä myös johonkin kohtaan seinien välille tai vaikka keskelle, jos päätöksen tekeminen on vaikeaa. Käykää lyhyt keskustelu jokaisen kuvan kohdalla siitä, miksi tämä asia on meille tarpeellinen tai miksi voisimme elää ilman sitä. Jotkut asiat voivat olla meille myös todella tärkeitä, vaikka voisimmekin elää ilman niitä.

Esimerkkikysymyksiä keskusteluun: 

• Tarvitsemmeko televisiota vai tekeekö se elämästämme mukavampaa?  
• Kuinka monta peliä tarvitsen? 
• Kuinka monta lelua tarvitsen? Kuinka monella lelulla leikin päivittäin/viikoittain? 

Pohtikaa, miksi haluamme aina uusia tavaroita ja asioita? Tekeekö tavara onnelliseksi? Tai onko tärkeää omistaa, koska “Kaikilla muillakin on…”? Riippuuko ystävyys siitä, mitä tavaroita tai vaatteita sinulla on?  

Jaotelkaa kuvissa olevat kuvat kahteen ryhmään: asiat, joita tarvitsemme ja asiat, joita haluamme. Jaotelkaa sen jälkeen kuvat kahteen uuteen ryhmään: asiat, joita voi ostaa ja asiat, joita ei voi ostaa. Kummassa ryhmässä on enemmän sellaisia asioita, joita haluamme? Kummassa ryhmässä on enemmän niitä asioita, joita tarvitsemme?

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Jaa luokka pienryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle yksi blogiteksti (tekstejä on yhteensä 8). 

Lukekaa blogiteksti yhdessä.  

Askarrelkaa tikkataulutyyppinen miellekartta, jossa on neljä rengasta. Jokaiseen renkaaseen tulee mahtua kirjoittamaan. Koko kartan voi leikata kirjoittajan kotimaan muotoiseksi, kunhan tikkataulu mahtuu siihen. Miellekarttaan voi halutessaan liittää valokuvia blogista. Miellekartan voi tehdä myös esimerkiksi Prezillä.  

Otsikoksi tulee blogin kirjoittajan nimi, ammatti ja maa, josta hän kirjoittaa. 

• Kirjatkaa keskelle miellekarttaa haasteita, joita kirjoittaja kertoo ilmastonmuutoksen aiheuttavan kotimaassaan.  
• Toiseen väliin kirjatkaa toimia, joita kirjoittaja tekee ilmastomuutoksen hillitsemiseksi yksin tai yhdessä muiden kanssa. 
• Kolmanteen väliin kirjatkaa asioita, jotka ovat auttaneet blogin kirjoittajaa saavuttamaan tavoitteitaan.  
• Ulkoreunalle kirjatkaa onnistumisia tavoitteissa, mikäli kirjoittaja kertoo niistä.  

Keskustelkaa pienryhmässä: Onko Suomessa samoja haasteita? Voisiko samat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi toimia Suomessa?  

Lopuksi esitelkää teokset muille.

Katso täältä lisää blogikirjoituksiin liittyviä tehtäviä.

Lähteet: Ilmastoterveisiä Etelästä -hanke ja Open ilmasto-opas.

Blogikirjoitukset:  

• Aurinkoenergia kiinnostaa yrityksiä Nigeriassa
• Malesiassa heräillään ilmaston muuttumiseen
• Intian ilmastoherätys antaa toivoa
• Nigeriassa on koulutettu satoja ilmastotoimittajia
• Ugandassa lapset oppivat aktiivisiksi kansalaisiksi leikkipuistoja suunnittelemalla
• Intiassa ilmastonmuutoksen seurauksia ratkotaan vesiturvallisuutta parantamalla
• Nepalin vuoristokylissä kasvatetaan ilmastotietoisuutta
• Mosambikissa ilmastonmuutoksen seurauksiin varaudutaan kehittämällä viljelymenetelmiä

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa Unicefin video Maailman suurin oppitunti, osa 2.

Listatkaa yhdessä taululle

• missä maissa videolla vierailtiin,
• mistä haasteista nuoret kertoivat,
• mitä tekoja nuoret tekivät kestävän kehityksen hyväksi ja
• mihin kestävän kehityksen tavoitteisiin ne voisivat liittyä.

Pyydä oppilaita miettimään, miten listatut haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen. Onko samoja haasteita Suomessa? Miten näihin haasteisiin voisi Suomessa vaikuttaa esimerkiksi omassa arjessa tai koulussa? Löytyikö videolta vinkkejä toimintaan?

Tehkää samaan tyyliin videoita pienryhmissä, joissa kerrotaan katsojalle

• missä ollaan
• jokin haaste ilmastonmuutokseen tai kestävään kehitykseen liittyen
• tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi tai kestävän kehityksen hyväksi

Jakakaa videot koulun sivuilla tai katsokaa ne yhdessä esimerkiksi aamunavauksessa.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Kootkaa yhteen isoon ajatuskarttaan tai esimeriksi Padlettiin oppilaiden kysymyksiä ilmastonmuutokseen liittyen. Selvittäkää, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. Käyttäkää apuna Open ilmasto-oppaan sanastoja keskeisten asioiden selvittämiseen:

• Yläkoulu
• Alakoulu

Katsokaa video ”Sanoista tekoihin”. 

Voitte katsoa myös muita sarjan videoita, joista voi hakea tietoa ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

Kirjatkaa ylös niin monta ihmisen vaikutusta luontoon ja ympäristöön kuin löydätte videoista ja Open ilmasto-oppaan aineistoista. Koittakaa sen jälkeen keksiä videon esimerkin mukaisesti jokaiselle ihmisen aiheuttamalle huonolle vaikutukselle ratkaisu tai keino vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, esimerkiksi: ilmansaasteet – pyöräily ja kävely.   

Tehkää ryhmän yhteinen video, jossa kerrotte keksimänne vastaukset ja vaikuttamistavat. Katsokaa lopuksi videot yhdessä ja innostukaa ilmastoteoista. Muuttakaa koulun käytäntöjä kestävän kehityksen mukaisiksi.    

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Jaa oppilaat pareihin tai pienryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle yksi tai kaksi käsitettä listalta:

• Yläkoulu (PDF)
• Alakoulu (PDF)

Tutustukaa myös laajempaan käsitelistaan.

Laatikaa ryhmissä isolle paperille käsitekartta ryhmän käsitteestä/käsitteistä:   

• Syyt: Mistä ryhmänne ilmiö (käsite) johtuu? Mikä sen on aiheuttanut? Mitkä asiat pahentavat sitä?  
• Seuraukset: Mitä ryhmänne ilmiöstä seuraa? Keihin se vaikuttaa erityisesti?   
• Vaikuttaminen: Miten ilmiöön voi vaikuttaa ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa? Miten kuka tahansa voi vaikuttaa siihen?  
• Vaikuttajat: Ketkä voivat vaikuttaa ongelmaan? Miten?   

Kootkaa käsitekartat yhteen ja esitelkää ne toisille.   

Tehtävä on muokattu Pinja Siparin toteuttamasta Open ilmasto-oppaan harjoituksesta.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Oppilas värittää lämpömittariin (PDF) asteikolla 1–100: Kuinka rohkealta tuntuu toimia itselle tärkeän asian puolesta? Kysymysten avulla oppilaat voivat miettiä muun muassa millaista tukea tarvitsee aikuisilta tai kavereilta, jotta rohkeusmittarin lukema olisi suurempi. Keskustelkaa yhdessä, pienryhmissä tai pareittain seuraavista kysymyksistä:

• Mitä tarvitsen, jotta voisin rohkeammin vaikuttaa minulle tärkeisiin asioihin?
• Kenen apua, neuvoja tai yhteistyötä tarvitsen, jotta rohkeusmittarin luku olisi suurempi?
• Voiko rohkeus olla eri tasolla eri päivinä?
• Mikä saa rohkeusmittarin lukeman nousemaan?
• Onko rohkeusmittarin lukemaollut aina sama vai muuttuiko se tehtävien myötä?
• Pitääkö rohkeusmittarin näyttää sataa, jotta voi uskaltaa vaikuttaa?
• Mitä mieltä olette väitteestä: Rohkeutta on se, että toimii, vaikka pelottaa?

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Ympäri Suomea ja maailmaa järjestetään ilmastolakkoja, joihin myös osa kouluista osallistuu. Jos ette pääse osallistumaan ilmastolakkoon paikan päälle, toteuttakaa se pienimuotoisesti koululla. Vaikuttaa voi myös koulussa luokkatasolle sopivalla tavalla, esimerkiksi järjestämällä ja kuvaamalla lelujen ilmastolakko, ottamalla kantaa kylteillä ja kuvilla ja kokoamalla kuvat galleriaan, julisteilla ja meemeillä, ilmastovaikuttamisen levy- ja videoraadilla, ilmastotekoja käsittelevällä aamunavauksella tai omalla ilmastokampanjalla.  

Vinkit ja tarkemmat ohjeet ilmastonmuutoksen käsittelyyn sekä oppilaiden vaikuttamistoimintaan koululla löytyvät Pinja Siparin toteuttamasta Open ilmasto-oppaasta.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Lukekaa Maailmankoulun kirjavinkkilistalta ilmastonmuutokseen ja sen hillitsemiseen liittyviä kirjoja. Valitkaa kirja, joka innostaa vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, tutkimaan ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta tai tekemään ilmastotekoja.   

Tehkää kirjoista suositusvlogeja tai -blogeja ja julkaiskaa ne omassa kirjavinkkausgalleriassa, ryhmän yhteisessä somekanavassa tai aamunavauksessa. Mikä kirjassa innosti vaikuttamaan? Miten haluat vaikuttaa itsellesi tärkeään asiaan kirjan lukemisen jälkeen? Mitä uutta tietoa tai uusia ideoita sait kirjasta? Jatkakaa kehittelemällä kirjoihin perustuvia vaikuttavuuskampanjoita tai mainoksia, jotka innostavat ilmastotekoihin. 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Kuvitelkaa, millainen maailma on vuonna 2030, kun Agenda 2030 -tavoitteet on saavutettu. Laatikaa vuodelta 2030 hyviä uutisia ilmastosta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Miten ilmastonmuutosta on torjuttu vuoteen 2030 mennessä? Miten kaikki 17 tavoitetta on saavutettu? Kenen teot ja valinnat ovat vaikuttaneet ilmastonmuutoksen hidastumiseen? Kertooko uutisenne yhdestä ihmisestä vai ihmisjoukosta? Laatikaa uutiseen uutisteksti, otsikko, kuvitus valokuvaamalla tai piirtämällä, sekä kuvatekstit. Uutinen voi sisältää myös tietonurkkauksen ilmastonmuutoksen historiasta, ilmastoaktivismista, nuorista vaikuttajista tai vinkkejä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Uutisen voi toteuttaa kynällä ja paperilla tai esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmalla tai ryhmän omassa blogissa. Tehkää uutisista omanlaisia tai käyttäkää valmista Ilmastouutiset pohjaa (PDF).   

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Piirtäkää tai leikatkaa paperista puun runko, jossa on oksia ja juuret. Leikatkaa tai repikää lehdenmuotoisia paperipaloja. Oppilaat kirjoittavat tai piirtävät hyvän elämän edellytyksistä lehtiin (1/lehti). Pyydä jokaista oppilasta valitsemaan kirjoittamistaan lehdistä 3–5 tärkeintä. Oppilaat kiinnittävät valitsemansa lehdet puun runkoon ja oksiin. Yli jääneet lehdet kiinnitetään puun juurelle “maahan”. Tarkastelkaa lopuksi, mitä asioita oppilaat pitävät tärkeimpinä. Mitkä oppilaiden kirjoittamista asioista löytyvät Agenda 2030 -tavoitteista? Mitä ehkä pitäisi vielä lisätä lehtiin? Anna oppilaiden poimia lisää ideoita tavoitteista. Miettikää lopuksi, mitä puu tarvitsee, jotta lehdet voivat kasvaa. Kenen vastuulla puun kasvaminen on? Miten jokainen meistä voi auttaa lehtiä kasvamaan?   

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa suomeksi tekstitetty video ilmastovaikuttaja Greta Thunbergin puheesta YK:n huippukokouksessa syyskuussa 2019. 

Selvittäkää, ketkä osallistuvat yleensä YK:n huippukokoukseen. Hakekaa hakutoiminnolla ja selatkaa Ylen sivuilta  Gretasta kertovia uutisia. Tutustukaa myös seuraaviin nuoriin ilmastovaikuttajiin: Autumn Peltier, (14 v.) Isra Hirsi (16 v.), Xiuhtezcatl Martinez (18 v.). Löydätte heistä tietoa etsimällä internetistä, vaikuttajien omista sosiaalisen median kanavista sekä YouTubesta. 

Valitse yksi neljästä nuoresta vaikuttajasta. Piirrä nuoren ilmastovaikuttajan elämästä lyhyt sarjakuva, jossa kuvaat, miten hän päätti ryhtyä vaikuttamaan itselleen tärkeään asiaan edistääkseen ilmastonmuutoksen torjumista ja millä tavalla hän vaikuttaa siihen.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa video “Media uutisoi ilmastoasioista puutteellisesti”.

Tehkää videon perusteella lista siitä, mitkä neljä asiaa ovat usein pielessä ilmastonmuutosta koskevissa uutisissa.  

Tehkää sen jälkeen pienryhmissä oma uutinen nuoresta ilmastoaktivistista (materiaalia löytyy tehtävästä 21: Nuoret ilmastovaikuttajat), ilmastolakoista tai oman koulunne ilmastoteoista, jossa yritätte välttää nämä neljää viestinnällistä ongelmaa.   

Uutisen voi toteuttaa videona, paperisena, tiedostona tai jollain muulla keinolla. Uutisessa pitää olla ainakin otsikko, kuva, kuvateksti, lähteet ja mahdollisesti väliotsikot. Miettikää uutista tehdessänne: Kuka on uutisen päähenkilö? Kenen tai keiden teoista uutinen kertoo? Kenelle uutinen on suunnattu? Ketkä ovat uutisen kohdeyleisöä? Miten uutisessa olevan asian voisi kertoa niin, että kaikki ymmärtävät sen? Tehkää omanlainen uutinen tai käyttäkää verkko-oppaasta löytyvää Ilmastosanomat-pohjaa. Kootkaa uutiset yhteen yhteiseksi lehdeksi tai julkaisuksi esimerkiksi ryhmän omaan blogiin.  

7.–9.-lk lisätehtävä: Tutustukaa Journalistin ohjeisiin, jotka kertovat, millaista on laadukas, eettisesti kestävä journalismi. 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa video ”Muuttuva luonto”.

Keskustelkaa videon perusteella kysymyksestä: Miksi meidän voi olla vaikeaa huomata ympäristön ja luonnon muuttumista sekä ilmastonmuutoksen etenemistä?   

Selvittäkää pienryhmissä, miten metsätalous, kaupungistuminen ja maatalous vaikuttavat elinympäristöihin. Kootkaa vastaukset ajatuskarttaan tai lyhyeen tutkimusraporttiin.   

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa video ”Monimuotoisuustieteen lyhyt oppimäärä”.

Videoon on valittavissa suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen tekstitys.   

Toteuttakaa videon tutkimusmallin mukainen pieni tutkimus. Tutkimuskysymykset voivat liittyä esimerkiksi koulun tai kodin ympäristöön. Voitte valita kysymykset myös ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen liittyvistä aiheista, kuten koralliriutat, mehiläiset, sademetsät ja niiden tuho, uhanalaiset lajit tai palmuöljyn käytön vaikutukset luontoon. Julkaiskaa tutkimusten tulokset esimerkiksi julisteina, tutkimusraportteina, videoina tai blogiteksteinä.   

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa peruskoulun kaikille luokka-asteille sopiva video ”Miksi monimuotoisuus on tärkeää?”

Videoihin on valittavissa suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen tekstitys.   

Tutkikaa, miksi a) korallit, b) mehiläiset c) sademetsät ja d) luonnon monimuotoisuus ovat koko maapallolle tärkeitä. Laatikaa näistä kolmesta aiheesta julisteita tai lyhyitä tietoiskuja, jotka kertovat, miksi niitä pitää suojella.   

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Kartoittakaa ensin epäkohtia, joihin oppilaat tahtovat muutosta, esimerkiksi tekemällä Nuoret vaikuttajat -tehtävä.

Suunnitelkaa valitsemastanne aiheesta vaikuttamiskampanja tai -tapahtuma. Tapahtuman tai kampanjan voi suunnitella ja toteuttaa pienryhmissä tai koko ryhmän kanssa. Keksikää tapahtumalle tai kampanjalle nimi ja mainoslause, jotka kuvaavat tapahtuman tai kampanjan aihetta ja tarkoitusta. Laatikaa eettiset periaatteet, joihin tapahtumassa tai kampanjassa sitoudutaan. Suunnitelkaa tapahtuma tai kampanja, jonka pystytte toteuttamaan.

Jos valitsitte suunnitella tapahtuman, suunnitelkaa tapahtumalle ohjelma:

• Millainen tapahtuma on kyseessä?
• Mikä on tapahtuman tarkoitus? Miksi aihe on tärkeä?
• Keitä tapahtumassa voisi olla esiintymässä tai puhumassa?
• Mitä osallistujat tekevät tapahtumassa?
• Kenelle tapahtuma on tarkoitettu ja kenelle sitä mainostetaan?
• Miten varmistatte, että tapahtuma on kaikille osallistujille avoin ja esteetön?
• Miten arvioitte tapahtuman onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista? 

Jos valitsitte kampanjan, suunnitelkaa, miten ja missä medioissa kampanja toteutetaan:

• Miten kampanja saisi mahdollisimman paljon näkyvyyttä?
• Mikä on kampanjan tarkoitus? Miksi aihe on tärkeä?
• Kenelle kampanja on suunnattu?
• Miten kampanjan kohderyhmän tavoittaa parhaiten?
• Miten kampanjan tavoittamat henkilöt voivat osallistua?
• Miten varmistatte, että kampanjan sanoma jää mieleen?
• Miten arvioitte kampanjan onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista?

Vaikuttamistavaksi tai osaksi tapahtumaa tai kampanjaa voi valita myös muita kokonaisuuksia, kuten televisio- tai lehtiuutinen, muu mediassa julkaistava kannanotto tai oma blogi, lehti tai kotisivu, vastamainos, animaatio, sarjakuva, valokuvanäyttely, seinämaalaus, musikaali, taidenäyttely, musiikkivideo, novelli- tai runokokoelma, epäkohtaan liittyvien ihmisten tapaaminen, kirjeiden lähettäminen tai nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen.

Suunnittelun jälkeen oppilaat jakavat tehtävät opettajan avulla. Tavoitteena on toteuttaa valittu vaikuttamistoiminta koko ryhmän voimin tai pienryhmissä. Vaikuttamistoiminta voi olla ryhmän tilanteen mukaan pienimuotoista, ryhmän tai koulun sisäistä, tai laajalle ulottuvaa ja koulun ulkopuolella näkyvää.

Tapahtuman tai kampanjan toteuttamisessa luokkaan voi kutsua vierailijaksi jonkin valittuun ilmiöön liittyvän kansalaisjärjestön edustajan tai häntä voi haastatella sähköpostilla. Järjestöjen työntekijöiltä voi esimerkiksi kysyä neuvoja, miten nuoret voivat vaikuttaa valitsemaansa ilmiöön tai kysyä lisätietoa aiheesta, tapahtumien järjestämisestä, kampanjoinnista ja vaikuttamisesta.

Sopikaa tapahtuman tai kampanjan dokumentoinnista ja suunnitelkaa, miten saatte tapahtumalle tai kampanjalle julkisuutta. Kouluun voidaan kutsua esimerkiksi kunnan päättäjiä, kansalaisyhteiskunnan edustajia, kansanedustajia tai viranomaisia. Oppilaat voivat itse järjestää tapaamisen esimerkiksi ministeriöön tai yleisötilaisuuden sopivaan ympäristöön.

Tapahtuman tai kampanjan arviointi: Vaikuttamistoiminnon toteuttamisen jälkeen oppilaat arvioivat toiminnan onnistumista. Kysymyksistä voi keskustella pienryhmissä, yhteisesti tai niihin voi vastata kirjallisesti.

• Mikä valitussa toimintatavassa onnistui, mikä ei mennyt odotusten mukaan?
• Mikä onnistui hyvin ja mitä vastaavassa toiminnassa kannattaisi tehdä toisin?
• Oliko valittu vaikuttamistapa merkittävä valitun epäkohdan ratkaisemiseksi? Miksi/miksi ei?
• Voisiko saman vaikuttamistavan kehittäminen tuoda tulosta? Mitä tarvittaisiin, jotta vaikuttamistapa onnistuisi paremmin ja laajemmin?

Pyytäkää palautetta myös asiantuntijoilta esimerkiksi kansalaisjärjestöistä.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista Myanmarissa, Palestiinassa, Sambiassa ja Nepalissa. Videot löytyvät videokirjastosta. Keskustelkaa videoista yhdessä tai pienryhmissä:

• Mihin asioihin nuoret vaikuttajat haluavat muutosta?
• Mitä keinoja nuoret vaikuttajat käyttävät ja mainitsevat muutoksen saavuttamiseksi?
• Mitä haasteita tai esteitä nuoret vaikuttajat kohtaavat?
• Onko nuorilla Suomessa mielestänne samanlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia?

Kirjatkaa kahden minuutin ajan ylös mahdollisimman monta asiaa, joihin haluaisitte vaikuttaa tai jotka mielestänne pitäisi muuttaa. Jokainen oppilas kirjoittaa oman listan. Verratkaa lopuksi listoja ja valitkaa kaikista listoista 3–5 aihetta, jotka listoissa mainitaan useimmin. Jatkakaa Meidän juttu! -tehtävällä.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa Taksvärkin Mielen vapaus -kampanjan traileri.

Äänestäkää ryhmässä väitteistä. Oletteko samaa mieltä, eri mieltä vai jotain siltä väliltä. Äänestyksen voi toteuttaa mielipidejanalla, jossa oppilaat kävelevät janaa pitkin siihen kohtaan, joka ilmaisee heidän mielipiteensä väitteestä. Janan toinen pää tarkoittaa ”täysin samaa mieltä”, toinen ”täysin eri mieltä”. Oppilas asettuu janalle siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa hänen näkemystään väitteeseen. Keskustelkaa väitteistä sekä nuorten näkemyksistä niihin.

Väitteet:

• Nuorilla on oikeus voida hyvin.
• Nuorilla on oikeus kyseenalaistaa ja vaikuttaa.
• Nuorten ongelmat ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa.
• Nuoret voivat muuttaa asioita.
• Pitää tunnistaa nuoria koskevat ongelmat, jotta ne voidaan ratkaista yhdessä.

Katsokaa Taksvärkin video ”Mielen vapaus – 5 nuorta”

Äänestäkää ja keskustelkaa videoon liittyvistä väitteistä. Pitävätkö nuorten väitteet paikkansa Suomessa? Miten oppilaat haluaisivat muuttaa väitteitä Suomessa ja omassa koulussa? Miten väitteisiin voisi vaikuttaa?

Väitteet:

• Nuorten työllistymismahdollisuudet ovat huonot.
• Nuorille pitää luoda uusia työllistymismahdollisuuksia.
• Nuorten ongelmia ovat tappelut ja alkoholin käyttö.
• Oppilaskunnan kautta voi vaikuttaa nuorten asioihin.
• Oppilaskunta kehittää yhteisiä toimintatapoja yhdessä koulun, päättäjien ja järjestöjen kanssa.
• Nuoret voivat vaikuttaa tiedotuskampanjoilla ja katuteatterilla.
• Nuoret voivat olla mukana säätämässä uusia toimivia lakeja.
• Joitain oppilaita syrjitään tai kiusataan kuukautisten takia.
• Syrjiminen tai kiusaaminen liittyy sukupuoleen usein/joskus.
• Syrjintää voi vastustaa kertomalla ihmisille tietoa, jotta he ymmärtävät paremmin.
• Nuorilla on suuri rooli heille tärkeisiin asioihin vaikuttamisessa.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa videokirjastosta videoita, jossa nuoret vaikuttajat kertovat elämästään sekä siitä, miten he haluavat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Videoiden katsomisen jälkeen listatkaa pienryhmissä tai pareittain epäkohtia, joihin oppilaat haluaisivat vaikuttaa. Miten voisimme vaikuttaa omilla teoillamme tukeaksemme videoiden nuoria? Listatkaa itsellenne tärkeitä asioita, joita tahtoisitte kehittää. Yrittäkää keksiä, miten listaamiinne asioihin voisi vaikuttaa Suomessa. Verratkaa listoja ja ideoita muiden parien ja pienryhmien kanssa. Onko Suomessa samanlaisia haasteita kuin videoiden nuorilla vaikuttajilla ja jos on, niin miten niihin voisi vaikuttaa?

Jatkakaa kirjoittamalla postikortti päättäjälle tai vaikuttajalle: kansanedustajalle, ministerille, kunnanvaltuutetulle, yrittäjälle, aktivistille tai muulle valta-asemassa olevalle tai vaikuttamistyötä tekevälle henkilölle. Ottakaa selvää, kuka teitä kiinnostavasta, tärkeästä asiasta päättää paikkakunnallanne tai Suomessa. Kertokaa korteissa lyhyesti ja tiiviisti, mihin mielestänne pitäisi vaikuttaa ja miten. Lähettäkää kortit.

Vaihtoehtoisesti kirjoittakaa nuorille vaikuttajille. Jokainen oppilas valitsee yhden nuoren vaikuttajan, jolle hän kirjoittaa kirjeen, postikortin, sähköpostin tai muunlaisen viestin. Kertokaa kirjeessä omasta päivästänne ja itsestänne ja kysykää henkilön elämästä, tulevaisuudesta ja unelmista. Kirjoittakaa kirjeeseen, mitä haluaisitte sanoa henkilölle kuultuanne hänen elämästään ja hänelle tärkeistä asioista, joihin hän haluaa vaikuttaa. Kertokaa viestissä myös, mihin asioihin itse tahdotte vaikuttaa omassa elämässänne ja millä keinoilla sen voi tehdä. Millaista itselle tärkeisiin asioihin vaikuttaminen on Suomessa? Kirjeen, kortin, viestin tai videon voi tehdä myös osana vieraan kielen opiskelua tai oppilaan kotikielellä. Viestin voi toteuttaa myös piirtämällä, jolloin tehtävää voi soveltaa myös kaikkein pienimmille oppilaille.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Ohjeista oppilaat piirtämään ja kirjoittamaan itsestään sankarikuvan ja esittelyn. Kuvan voi toteuttaa myös valokuvaamalla tai kuvanmuokkauksella. Kuva sekä esittely kertovat, mihin ja miten oppilas tahtoo vaikuttaa. Kuvat voivat olla myös humoristisia ja irrottelevia. Tehtävässä tärkeintä on, että oppilas näkee itsensä toimijana, joka voi vaikuttaa maailman epäkohtiin. Oppilas kirjoittaa itsestään lyhyen esittelyn, jossa hän kertoo, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen hän erityisesti tahtoo vaikuttaa ja millä keinoilla, millaisen maailman puolesta hän tahtoo toimia. Kuvista ja teksteistä kootaan sankarigalleria koulun seinälle tai virtuaalisesti esimerkiksi ryhmän omaan blogiin.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tutustukaa nuoriin, jotka ovat rohkeita maailmanmuuttajia! On kannustavaa ja inspiroivaa kuulla ihmisistä, jotka uskaltavat nostaa epäkohtia esiin ja puuttua niihin. Ottakaa selvää siitä, keitä he ovat? Millä keinoin he ovat toimineet? Mitä he ovat saavuttaneet? Miksi heidän esiin nostamansa kysymys on tärkeä? Mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin kukin listan nuori vaikuttaja toiminnallaan erityisesti vaikuttaa? Löydätte tietoa nuorista kirjojen ja artikkelien ohella internetistä, nuorten aktivistien omista sosiaalisen median kanavista sekä YouTubesta.

1. Greta Thunberg: Ruotsalainen Greta Thunbergryhtyi 15-vuotiaana koululakkoon istuakseen joka perjantai parlamenttitalon edessä ja protestoidakseen Ruotsin vähäisiä toimia ilmastokriisiin puuttumiseksi. Greta on saanut paljon kansainvälistäkin huomiota koululakollaan ja hän on kannustanut ihmisiä mukaan ilmastokampanjointiin eri puolilla Ruotsia sekä muissa maissa. Esimerkiksi Suomessa on myös järjestetty paikallisia mielenosoituksia sekä valtakunnallinen tapahtuma: Koko Suomi on ilmastolakossa Gretan kanssa!
2. Malala Yousafzai: Malala kampanjoi, kirjoittaa ja puhuu tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta. Hän haluaa nostaa esiin kaikkien lasten oikeuden käydä koulua. Malala on kaikkien aikojen nuorin Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Hän oli palkinnon myöntämisen hetkellä 17-vuotias. Lukekaa Malalan tarina esimerkiksi kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 104) tai katsokaa hänestä kertova Malala-elokuva.
3. Coy Mathis: Coyn tarina liittyy sukupuolen moninaisuuteen ja oikeuteen olla oma itsensä. Coy ja hänen vanhempansa ovat puolustaneet yhdessä Coyn oikeuksia elää ja toimia omana itsenään ja yhdenvertaisin mahdollisuuksin koulussaan. Tarinan voitte lukea kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 42).
4. Pazilaiti Simayijiang: Pazilaiti on nuori poliitikko, joka on toiminut aktiivisesti esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitossa sekä Helsingin nuorisoneuvostossa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Ruudin ydinryhmä. Nyt hän on feministisen puolueen varapuheenjohtaja. Pazilaitin tarinan voitte lukea kirjasta Anttonen & Karppinen (2018): Sankaritarinoita tytöille ja kaikille muille (s. 179).
5. Boyan Slat: Boyan huolestui 16-vuotiaana meriä saastuttavasta muoviroskasta ja alkoi pohtia erilaisia keinoja merten puhdistukseen. Boyan tutki ja selvitti asiaa ja käytti useita vuosia kehittääkseen merten puhdistukseen sopivaa teknologiaa. Hän onnistui luomaan roskapuomin, jota pidetään erittäin tehokkaana ja merkittävänä maailman merten puhdistustyötä edistävänä keksintönä. Boyanin tarina on luettavissa myös kirjasta Brooks (2018): Rohkeiden poikien kirja (s. 28). Voitte katsoa videon ja lukea Boyan Slatin työstä tältä Ylen uutissivulta.
6. Sakris Kupila: Sakris Kupila on transaktivisti ja lääketieteen (tohtori)opiskelija, joka toimii Setan puheenjohtajana vuosina 2019–2020. Hän on vaikuttanut monin tavoin sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sakris on toiminut muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kansainvälisen kampanjan keulakuvana Suomen translain uudistamiseksi sekä kouluttanut lääketieteen ammattilaisia transkysymyksistä.

Tehkää yksilötyönä, pareina tai pienryhmissä jokaisesta nuoresta vaikuttajasta henkilökuva ja lyhyt esittely, jotka kootaan lopuksi yhteiseen lehteen, blogiin tai galleriaan. Jatkakaa Sankarien tuhannet kasvot -tehtävällä ja kootkaa oppilaiden omakuvat ja omat esittelyt samaan galleriaan tunnettujen nuorten vaikuttajien kanssa. Kootkaa esittelyt galleriaan ryhmiteltynä sen mukaan, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen esitellyt henkilöt eniten liittyvät.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Valitkaa yksi Agenda 2030 -tavoitteista. Suunnitelkaa ja kirjoittakaa ryhmässä tai pareittain omat ohjeenne siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa valitsemansa tavoitteen saavuttamiseen omassa elämässään. Yrittäkää keksiä erityisesti sellaisia ohjeita, joita teidän koulussanne olisi mahdollista toteuttaa. 

Mallia ja ideoita voi katsoa seuraavista nuorten kirjoittamista ohjeista, joissa listataan, miten jokainen voi vaikuttaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen omalla toiminnalla.

• • Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Ympäristöllä ja sillä, miten toista ihmistä kohdellaan, on vaikutusta meidän kaikkien hyvinvointiin.
  • Sen sijaan, että tekisit johtopäätöksiä pelkän ulkonäön tai kulttuurin perusteella, pyri näkemään ja kohtaamaan ihmiset yksilöinä.
  • Uskalla auttaa ja välittää! Puuttumalla kiusaamistilanteisiin, toimit esimerkkinä muille ja annat tukea sitä tarvitsevalle.
  • Toimi tilanteissa niin kuin itse parhaaksi näet, älä mieti liikaa sitä mitä muut sinusta ajattelevat.
  • Mediassa keskitytään monesti vain negatiivisten asioiden käsittelyyn, jotka voivat lisätä tai synnyttää ennakkoluuloja. Pyri huomaamaan myös positiiviset kirjoitukset ja kommentit. Kyseenalaista ja ajattele itse.
  • Toiselle kipeistä ja vaikeista tai henkilökohtaisista asioista ei pidä vitsailla. Vitsien kanssa pitää olla varovainen, jos seurassa on ihmisiä, joita et tunne.

Kootkaa kaikkien ryhmien tai parien tekemät ohjeet yhteen niin, että samaan Agenda 2030 -tavoitteeseen liittyvät ohjeet ovat yhdessä. Lukekaa ja vertailkaa ohjeita. Mitä samaa kaikissa ohjeissa on? Ovatko kaikki ohjeet sellaisia, että niitä pystyy toteuttamaan kuka tahansa? Onko vaikuttamisessa esteitä? Mitä ne ovat? Miten eri tavoitteet ja niistä kirjoitetut ohjeet liittyvät toisiinsa? Voisivatko jotkin ohjeet kuulua myös johonkin toiseen tai kaikkiin tavoitteisiin?

Nuorten kirjoittamien ohjeiden lähde: Ennakkoluuloja – minullako? Rasismin ja antisemitismin vastainen oppimateriaali yläkouluun ja toiselle asteelle (Anne Frank House, Rauhankasvatusinstituutti ja Helsingin yliopisto)

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa videokirjastosta nuorten vaikuttajien videoita yhdessä tai omilta laitteilta. Keskustelkaa videoista. Listatkaa, mitä vaikuttamisen keinoja videoiden nuoret vaikuttajat käyttivät tai mainitsivat. Kuunnelkaa, mikä videoissa näkyviä nuoria motivoi toimimaan omassa yhteisössään. Löydättekö nuorten vaikuttajien valitsemat vaikuttamisen kohteet Agenda 2030 -tavoitteiden joukosta? Saitteko selville, mikä heitä motivoi? Mihin eri tavoitteisiin nuorten valitsemat vaikuttamisen kohteet liittyvät? Miten? 

Tehkää oppilaan omalla äidinkielellä tehtävät minuuttivideot. Videoilla voi tarkastella myös sitä, millaisia mahdollisuuksia oppilaalla on vaikuttaa itselle tärkeään Agenda 2030 –tavoitteeseen. Puhuttua tai kirjoitettua kieltä ei välttämättä tarvitse olla paljonkaan, sillä kuva ja ääni puhuvat hyvällä videolla puolestaan.   

Oppilaan ohje:  

• Valitse yksi paikka, jossa kuvaat koko videon.    
• Vastaa videolla kysymyksiin: Mitä näen? Mitä kuulen? Miltä minusta tuntuu? Mikä aika ja mikä paikka?    
• Mitä tapahtui? Mihin asiaan pystyin/en pystynyt vaikuttamaan? Miten haluaisin vaikuttaa?   
• Tee videoon suomenkielinen tekstitys tai kirjoita videon puhe muualle suomeksi.   

Kootkaa videopäiväkirjat yhteiseen videogalleriaan, josta oppilaat katsovat videot omalla laitteellaan tai katsokaa oppilaiden tekemiä videoita yhdessä. Keskustelkaa ja kirjatkaa ylös, millaisia tilanteita videoissa tulee esiin. Millaisissa tilanteissa huomasitte pystyvänne vaikuttamaan? Millaisissa tilanteissa huomasitte, että ette voi vaikuttaa? Kuka näissä tilanteissa on tehnyt päätöksen ja vaikuttanut puolestanne? Voisiko näissäkin tilanteissa löytyä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen? Missä tilanteissa se on järkevää tai tarpeellista?  

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa yhdessä tai anna oppilaiden katsoa omilla laitteilla videokirjaston videoita, joissa nuoret eri puolilta maailmaa kertovat elämästään ja heille tärkeistä asioista, joihin he tahtovat vaikuttaa elämässään. Listatkaa, mitä vaikuttamisen keinoja videoiden nuoret vaikuttajat käyttivät tai mainitsivat videoissa. Löydättekö nuorten vaikuttajien valitsemat vaikuttamisen kohteet Agenda 2030 -tavoitteiden joukosta? Mihin eri tavoitteisiin nuorten valitsemat vaikuttamisen kohteet liittyvät? Miten?  

Tutustukaa Agenda 2030 –tavoitteisiin. Jokainen oppilas valitsee niistä yhden, jonka kokee itselleen läheiseksi tai tärkeäksi ja johon hän tahtoo vaikuttaa. Oppilas dokumentoi elämäänsä ja toimintaympäristöjään muutaman tunnin tai yhden päivän ajan. Video kertoo, miten oppilas on päivän aikana pystynyt tai ei ole pystynyt vaikuttamaan valitsemansa tavoitteen toteutumiseen. On tärkeää huomata myös ne tilanteet, joissa jokin esti vaikuttamisen, ja pohtia, voiko estettä poistaa ja lieventää jatkossa. Tehtävän voi tehdä myös valokuvaamalla tai kirjoittamalla, jos videon kuvaaminen on oppilaalle vierasta tai teknisesti mahdotonta. 

Ohjeita vaikuttavan videon kuvaamiseen.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Jaa oppilaat pienryhmiin. Jokainen ryhmä keskustelee siitä, millaista on hyvä elämä nyt, aikuisena ja vanhana. Mitä asioita hyvään elämään tarvitaan? Mitkä asiat ovat aivan välttämättömiä? Mitkä taas eivät niin tärkeitä? Mitä elämässä pitää tapahtua ja mitä asioita saavuttaa, jotta elämä on tulevaisuudessa hyvää? Kenen apua siihen tarvitaan? 

Jokainen oppilas tai ryhmä piirtää oman kuvan tai kuvasarjan hyvästä elämästä nyt, aikuisena ja vanhana. Lopuksi kuvat esitellään muille. Keskustelkaa, oliko oppilaiden helppoa kuvitella, millaista on hyvä elämä tulevaisuudessa. Mitä voisimme tehdä, jotta kaikilla olisi hyvä elämä nyt ja tulevaisuudessa, aikuisena ja vanhana? Miten Agenda 2030 -tavoitteet vaikuttavat hyvän elämän rakentamiseen kaikille? 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Laskekaa, kuinka monta vuotta on vuoteen 2030. Laskekaa, kuinka vanhoja oppilaat silloin ovat. Pyydä oppilaita kuvittelemaan ja kuvailemaan, millaista elämä silloin on. Miten elämä on erilaista kuin nyt? Entä mikä on samanlaista? Minkä oppilaat toivovat kestävän tulevaisuuteen? Entä minkä asioiden pitäisi vielä muuttua? 

Tutkikaa Agenda 2030 -tavoitteiden ikoneja. Mitä kuvia tunnistatte? Mitä luulette kuvien tarkoittavan? Miksi kullekin tavoitteelle on valittu juuri tämä kuva? Selitä oppilaille symbolien merkitys ja tausta, esim. rauhan kyyhky ja sukupuolten tasa-arvon symboli. Kerro, että Agenda 2030 -tavoitteet ovat yhdessä sovittuja tärkeitä asioita, joiden toteutumiseen tarvitaan kaikkia maapallon ihmisiä.  

Suunnitelkaa yhdessä kuva tai kuvasarja, joka kuvaa yhteistä työtä hyvän elämän ja maapallon puolesta. Yhteistä osallistumista tavoitteiden saavuttamiseksi esittävän kuvan voi toteuttaa valokuvaamalla, piirtämällä tai jollakin muulla menetelmällä ryhmän yhteisenä tehtävänä tai pienryhmissä. Keksikää kuville iskulauseet. Kootkaa lopuksi kuvat yhteiseen hyvän elämän galleriaan.  

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

1. Jaa oppilaat kahteen vastakkaiseen riviin. Kerro oppilaille keskustelun aihe. Aiheen voit valita seuraavista: vaikuttaminen, kestävä kehitys, YK:n Agenda 2030 -tavoitteet tai yksittäinen tavoite, esimerkiksi tavoite 5. Sukupuolten tasa-arvo.   
2. Oppilaat sanovat vastapäätä olevalle oppilaalle vuorotellen yhden asian, joka liittyy keskusteltavaan aiheeseen.   
3. Toisen jonon ensimmäisenä oleva siirtyy viimeiseksi ja muut rivissä siirtyvät yhden pykälän eteenpäin. Vastakkaisessa rivissä seisovat oppilaat pysyvät paikallaan. Ideana on, että parit vaihtuvat, kun rivin kaikki oppilaat ovat sanoneet jotain.  
4. Rohkaise oppilaita keksimään mahdollisimman paljon erilaisia aiheeseen liittyviä asioita. Kerro, että oman sanomisen ja mielipiteen vaihtaminen sekä joltakulta toiselta kuullun asian sanominen on sallittua.  
5. Jonokeskustelun jälkeen jaa oppilaat pienryhmiin, joissa oppilaat kokoavat yhteen kuulemiaan asioita sekä kertovat, mitä keskustelun aihe tuo heille mieleen.   
6. Pienryhmäkeskustelun jälkeen aloitetaan koko ryhmän yhteinen keskustelu aiheesta tai siirrytään seuraavaan aihetta käsittelevään tehtävään.  

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Pyydä oppilaita valitsemaan ja nimeämään 2–3 itselleen kaikkein tärkeintä asiaa, joiden oppilaat toivovat olevan omassa elämässään kaikkein kestävimpiä. Kootkaa vastaukset yhteen esim. Padletilla, Mentimeterillä, Slidolla tai kirjoittamalla sanat lapuille ja keräämällä laput lopuksi yhteen. Ryhmitelkää laput niin, että samankaltaiset asiat ovat lähekkäin. Mitkä asiat toistuvat eniten?    

Kootkaa seuraavaksi sanapilvi asioista, joita oppilaiden mielestä pitää vielä kehittää omassa elämässä ja koko maailmassa.  

Verratkaa ryhmän sanapilviä Agenda 2030 -tavoitteisiin. Mitä samaa vastauksissanne ja Agenda 2030 -tavoitteissa on? Mitä erilaista? Mistä arvelette sen johtuvan, että juuri nämä 17 asiaa on valittu tärkeimmiksi yhteisiksi tavoitteiksi, jotka koskevat kaikkia maapallon ihmisiä? Miten tavoitteet koskettavat sinua? Mitkä tavoitteet tuntuvat läheisiltä? Mitkä kaukaisilta? Mistä arvelette sen johtuvan? 

Tehkää pienryhmissä tai pareittain lyhyitä tietoiskuja tai innostavia mainosjulisteita jokaisesta Agenda 2030 -tavoitteesta. Tavoitteet koskevat kaikkia maailman ihmisiä, mutta niitä ei saavuteta, jos ihmiset eivät tiedä mitä ne ovat tai miten ne voidaan saavuttaa. Kootkaa tietoiskut tai mainokset yhteen ja kutsukaa muita ryhmiä tutustumaan Agenda 2030 -näyttelyynne.  

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tulosta Agenda 2030 -tavoitteiden taulukko (PDF) tai tee sanoista esimerkiksi Padlet. Ohjeista oppilaita kirjoittamaan jokaisen avainsanan kohdalle omaan tai yhteiseen paperiin tai Padletiin:

• Mitä haluaisit tietää tavoitteesta?
• Voitko mielestäsi vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen?
• Mitä lisätietoa tarvitset tavoitteesta, jotta voit itse vaikuttaa sen toteutumiseen?
• Miksi tavoitteeseen vaikuttaminen on tärkeää?

Tarkastelkaa Agenda 2030 -tavoitteita (taulukko / listaus / linkki). Anna oppilaiden esittää kysymyksiä. Etsikää tietoa ja varmistakaa, että kaikki ymmärtävät tavoitteiden sisällön ja niissä käytetyn sanaston. Lisätietoa tavoitteista muun muassa ulkoministeriön sivuilta.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin: