UM: Photo: Milma Kettunen, Addis Abeba, Etiopia 2008

Tehtävät tavoitteittain

Tästä osiosta löydät kaikki verkko-oppaan tehtävät tavoitteittain luokiteltuna. Kun klikkaat auki yhden seitsemästätoista tavoitteesta, aukeaa kuvakkeen alle valikko tehtävistä, jotka liittyvät kyseisen kestävän kehityksen tavoitteeseen.

Vieraile sivustolla www.maailma2030.fi/agenda-2030, jolta saat lisää tietoa tavoitteista.

18. Yhteistyö ja kumppanuus

Tavoite: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.

Harjoituksessa opetellaan kirjoittamaan ja pitämään kantaaottava puheenvuoro.

Harjoituksen voi tehdä yksin, pareittain tai pienryhmissä.  

Pyydä oppilaita pohtimaan ja kirjaamaan asioita ja epäkohtia, joihin he haluaisivat vaikuttaa. Vaikuttamisen kohde voi olla läheinen, omaan arkeen liittyvä tai jokin suurempi, maailmanlaajuinen asia. Se voi myös olla jokin Juurisyyt-harjoituksesta nousseista epäkohdista.  

Apukysymyksiä pohdintaan: Mikä asia tai epäkohta on mietityttänyt, puhututtanut tai tuntunut ärsyttävältä tai epäreilulta viime aikoina? Jos saisit vallan muuttaa yhteiskunnassa yhden asian, mitä muuttaisit? 

Suunnitelkaa aiheesta lyhyt puheenvuoro. Esitelkää ja perustelkaa oma mielipiteenne aiheesta puheenvuorossa. Apukysymyksiä puheenvuoron laadintaan:  

  1. Mihin asiaan haluan muutoksen?
  2. Miksi asia on tärkeä?  
  3. Keille asia on tärkeä?  
  4. Minkälainen muutos tarvittaisiin, jotta asia toteutuisi?  
  5. Ketkä ovat muutoksesta vastuussa – kuka voi saada aikaan muutoksen?  

Jokainen oppilas tai ryhmä pitää vuorollaan oman puheenvuoronsa. Opettaja tai joku oppilaista kirjaa näkyville puheenvuoroissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot. Lopuksi käydään läpi kaikki kannanotot ja pohditaan, miten kullekin niistä saataisiin parhaiten huomiota. Syntyisikö siitä uutinen tai mielipidekirjoitus? Kannattaisiko järjestää jokin tapahtuma tai tempaus, jotta epäkohta saisi huomiota ja sitä voitaisiin muuttaa? Pohditaan yhdessä tai pienryhmissä, mitä asioita ryhdytään ajamaan ja miten. Kirjatkaa myös erilaisia keinoja vaikuttaa tai saada vaikuttamiskohteelle huomiota.   

Lähde: Pidä silmät auki – jutuntekijän opas, s. 9 (2017). 

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoituksessa ideoidaan ratkaisuja ongelmiin ja harjoitellaan kansalaisvaikuttamisen taitoja.

Oppilaat jatkavat Juurisyyt-harjoitusta ryhmissä.  

Vaihe 1: Unelmakartta 

Pyydä oppilaita luomaan unelmakartta, johon he visioivat miltä maailma näyttäisi, jos Juurisyyt-harjoitteen epäkohta ratkeaisi. Apukysymyksiä: Mitä hyvää epäkohdan ratkeamisesta seuraisi? Miten ihmiset, luonto ja talous voisivat? Listaa hyvistä asioista seuraavia hyviä asioita.  

Tarkastelkaa sitten Juurisyyt-harjoituksessa tehtyä puuta. Minkä puussa pitää muuttua, jotta positiivinen unelma olisi mahdollinen? Listatkaa muutosvaatimukset. 

Vaihe 2: Aivomyrsky 

Seuraavaksi oppilaat ideoivat, millaisilla erilaisilla ja moninaisilla keinoilla muutoksen voisi saada aikaan ja positiiviseen lopputulokseen voisi päästä. Kannusta oppilaita ajattelemaan rohkeasti ja luovasti, sekä listaamaan niin paljon ideoita, kuin he keksivät, sensuroimatta niitä vielä tässä vaiheessa. 

Vaihe 3: Siivilöinti 

Kun ideat on listattu, pyydä oppilaita tarkastelemaan ideoita kriittisesti: 

  • Ratkooko idea ongelman juurisyitä?  
  • Aiheuttaisiko idea ongelmia jossakin toisaalla? 
  • Ottaako idea huomioon ne ihmiset, joita ongelma ja sen ratkaisu koskettaa? 
  • Voisiko idea saada aikaan haluamanne kaltaisen muutoksen? 
  • Voisiko onnistumista arvioida? Miten? 
  • Olisiko idea toteuttamiskelpoinen? Miksi? Miksi ei? 

Pyydä ryhmiä sitten valitsemaan ratkaisuideoistaan yksi, joka vaikuttaa vahvalta. 

Vaihe 4: Ideasta toiminnaksi 

Seuraavaksi pienryhmissä tehdään suunnitelma sille, miten idean voisi toteuttaa. 

Tukikysymykset suunnitelman teolle: 

  • RAAMIT: Millä laajuudella haluatte toteuttaa suunnitelmanne: yksilötaso, oma lähiympäristö, Suomi, Eurooppa, maailma…? 
  • IHMISET: Kenet täytyy saada mukaan: asiantuntijaksi, toteuttamaan, tukemaan, kuulemaan suunnitelmasta? 
  • MITEN: Millä keinoilla suunnitelmaa toteutetaan? 

Lopuksi pyydä oppilaita vielä pohtimaan, onko suunnitelma realistinen ja vaikuttava. 

  • HAASTEET: Mitä haasteita suunnitelman toteuttamisessa voi olla? Miten haasteet voisi ratkaista?  
  • ARVIOINTI: Millä tavalla toteutumista voi arvioida? 

Vaihe 4: Kaikki mukaan! 

Valmistakaa esitys toimintasuunnitelmastanne muulle luokalle. Esityksen tavoitteena on saada kaikki innostumaan suunnitelmastanne.  

Esityksessä kertokaa haluamallanne tavalla seuraavat asiat:  

  • Millainen on maailma, josta unelmoitte: ”Olisipa meillä maailma, jossa…” 
  • Mihin ongelmaan olette ideoineet ratkaisua: ”Mutta valitettavasti ongelmana on…” 
  • Millaista toimintaa olette suunnitelleet: ”Voimme kuitenkin muuttaa maailmaa näin…” 
  • Miten muut voivat osallistua kampanjaan ja miksi heidän kannattaa osallistua: ”Ja Sinäkin voit tulla mukaan…” 

Esitys voi olla missä tahansa muodossa: videoitu esitys (esim. vlogi), puhuttu selostus, mininäytelmä, tarina, yhteiskunnallinen mainos, kuunnelma tai seinäsarjakuva, ja se voi sisältää esimerkiksi osallistavan minitietovisan, haaste- tai arvauspelin, adressin tai vaikkapa kansalaisaloitteen. 

Keskustelkaa lopuksi yhdessä koko luokan kanssa:  

Millä keinoilla saitte muut innostumaan toimintasuunnitelmaanne? Millaiset esitykset innostivat sinua mukaan? Miten tieto ja ymmärrys asiasta sekä empatian lisääntyminen voi muuttaa maailmaa? Mikä lisäsi toimintasuunnitelman uskottavuutta?  

Lähde: Harjoitus pohjautuu Rauhankoulun harjoitteisiin. 

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoituksessa syvennytään tutkimaan, mitkä syyt aiheuttavat ja ylläpitävät jotakin epäkohtaa. Kun ilmiön taustoja ymmärtää syvällisesti, voi valistuneemmin miettiä ratkaisuja sen muuttamiseksi.

Aloittakaa katsomalla Maailman suurin oppitunti -video YK:n kestävän kehityksen tavoitteistaPyydä oppilaita kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen toteutumiseen liittyviin haasteisiin.

Listatkaa yhdessä taululle, millaisista haasteista videossa kerrottiin. 

Jaa oppilaat pienryhmiin. Pyydä jokaista ryhmää valitsemaan yksi haaste taululta, tai miettimään jokin muu haaste tai epäkohta, jonka jokainen ryhmässä tunnistaa ja johon haluaisi vaikuttaa.  

Vaihe 1: Puu. Jokainen pienryhmä saa yhden A3- tai A2-kokoisen paperin, tusseja sekä tarralappuja. Paperille piirretään iso puunrunko, jolla on juuret, runko ja oksisto. Puun runkoon ryhmä kirjoittaa valitsemansa vaikuttamiskohteen eli epäkohdan, johon yritetään vaikuttaa. Harjoituksen voi tehdä myös esimerkiksi PadletillaFlingalla tai Prezillä. 

Vaihe 2: Puun juuret ja oksat. Ryhmä keskustelee ja kirjaa tarralapuille ongelmaan liittyviä syitä ja seurauksia, syyt yhden värisille lapuille ja seuraukset toisen värisille. Epäkohdan aiheuttavat syyt kiinnitetään puun juurakkoon. Epäkohdasta johtuvat seuraukset kiinnitetään puun oksiin.  

Pyydä oppilaita pohtimaan syitä ongelmien taustalla. Esimerkiksi puhtaan veden puutteen syynä voi olla kuivuus, jonka syynä on ilmastonmuutos, jonka syynä on ihmisen toimet, ja niin edelleen. Näitä syvemmälle meneviä syitä voi lisätä syvemmälle juurakkoon, jolloin päästään käsiksi ongelmien juurisyihin. Palaako jokin seuraus syihin luoden negatiivisen kierteen? 

Vaihe 3: Puun esittely. Pienryhmät esittelevät valmiin puunsa muille pienryhmille. Muut ryhmät kommentoivat sekä esittävät kysymyksiä ja täydennyksiä. Ryhmät täydentävät omaa puutaan muiden kommenttien perusteella. 

Vaihe 4: Tiedonhankinta. Ryhmät etsivät lisätietoa eri lähteistä, jotta pystyvät paremmin ymmärtämään ilmiötä ja sen taustalla vaikuttavia syitä. Ryhmä kirjaa puuhun uusia ajatuksia, joita he saavat lisätietoa etsimällä. 

Asiantuntijoiden haastatteleminen. Tiedonhankintaa on mahdollista tässä vaiheessa täydentää asiantuntijoiden haastattelemisella puhelimitse, sähköpostilla tai kasvotusten. Oppilaat pohtivat yhdessä muun ryhmän ja opettajien kanssa, keitä asiantuntijoita he voivat haastatella saadakseen lisätietoa valitsemastaan ilmiöstä. Tarkentakaa ensin, kuka tai ketkä voisivat olla ilmiön asiantuntijoita ja miten heihin saisi yhteyden.  

Kun ilmiöstä alkaa olla paljon tietoa, ryhmä esittää ideoita siitä, mitkä olisivat parhaita tapoja muuttaa tilannetta ja ratkoa ongelmaa. Asiantuntijalta voi kysyä myös neuvoja siitä, kuinka epäkohtaan voi vaikuttaa. Tekeekö joku taho jo asialle jotakin? Miten nuoret voisivat vaikuttaa valitsemaansa ilmiöön tai kerätä sille huomiota? Millaisia vaikuttamisen keinoja voisi hyödyntää?  

Työskentelyä voi jatkaa VAIKUTA: Unelmista totta tai VAIKUTA: Jos minä saisin päättää… harjoituksilla. 

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoitteessa tutustutaan vaikuttamistoiminnan rakenteeseen pähkinänkuoressa ja harjoitellaan kansalaisvaikuttamisen taitoja.

Katsotaan video Unicefin video Maailman suurin oppitunti, osa 2, jossa nuoret eri puolilla maailmaa ovat ryhtyneet vaikuttamaan. 

Pyydä oppilaita painamaan mieleensä mitä pulmia nuoret videolla kohtasivat ja miten he niitä ratkoivat. 

Kirjaa oppilaiden huomiot taululle yksinkertaisen rakenteen sisään: 

BALI  

ONGELMA: Muoviroskat maailman merissä 

RATKAISU: Kampanja, rantojen siivouspäivät, vetoomukset poliitikoille 

TAVOITE: Meret ja rannat pysyvät puhtaana. Poliitikot kieltävät kertakäyttömuovipussit. 

Tehkää jokaisesta videon pulmasta vastaava taulukko. Näin saatte erityisesti ratkaisuja taululle paljon. Ne ovat keinoja, joilla maailma voi muuttaa.   

Pyydä oppilaita sitten miettimään, mihin maailman pulmiin he haluaisivat itse puuttua. Kirjatkaa ideoita taululle. Valitkaa pulmista muutamia, ja ideoikaa niille pienryhmissä ratkaisuja videolla nähtyjen esimerkkien innostamana, keinovalikoimaa avuksi käyttäen. 

Ovatko jotkut ideat sellaisia, joita oppilaat voisivat toteuttaa omassa luokassa? Voisiko niistä kertoa koko koululle, vaikkapa aamunavauksessa?  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Tunnistakaa ja listatkaa kuluttamiseen liittyviä epäkohtia, joihin oppilaat tahtovat vaikuttaa. Suunnitelkaa ja toteuttakaa vaikuttamiskampanja kestävään kuluttamiseen liittyen.

Tutustukaa ensin Agenda 2030 -tavoitteisiin pienryhmissä tai pareittain. Tutustukaa yhdessä Kestävän kuluttamisen tavoitteeseen 12. Jaa pareille Agenda 2030 -tavoitteet 1, 7, 8, 9, 10, 13. Tässä harjoituksessa oppilaat määrittelevät kuluttamiseen liittyvän ongelman, joka analysoidaan ja valitaan sen perusteella, miten oppilaat voivat vaikuttaa ongelmaan omassa elämässään ja koulussa. Lopuksi arvioidaan, mitä on saatu aikaiseksi. Jaa tavoitteisiin tutustumisen jälkeen oppilaat pienryhmiin.

Vaihe 1: Mihin kuluttamiseen liittyvään asiaan haluamme vaikuttaa? Mikä asia sinua häiritsee kotona tai koulussa tai ystävien kesken? Minkä pitäisi muuttua? Kirjatkaa kaikki listaamanne asiat ylös. Kun aivoriihen tuotokset käydään yhdessä läpi, nähdään, millaisia teemoja ryhmästä nousee esille. Keskustelkaa niistä ja valitkaa yksi tai useampi aihe, joita lähdette tutkimaan.

Vaihe 2: Millainen on valitsemanne kuluttamiseen liittyvä ongelma? Mistä se mielestänne johtuu? Tiedättekö siitä jo tarpeeksi vai tarvitsetteko lisää taustatietoa? Jotta ongelmalle voisi tehdä jotain, pitää se ensin tuntea. On hyödynnettävä kaikki se tieto, mikä ryhmän jäsenillä jo on ja tuotava kaikkien ajatukset esille. Kerätkää keskustellen valitsemaanne ongelmaan liittyviä ajatuksia ja mielipiteitä: Miten ongelmaan voisi vaikuttaa? Pystyttekö ratkaisemaan koko ongelmaa? Voitteko vaikuttaa siihen jotenkin? Mitä ratkaisuehdotuksia tai vaikuttamisen tapoja keksitte?

Vaihe 3: Miten muutatte maailmaa teoillamme? Nyt on aika tehdä jotain konkreettista! Voitte suunnitella pienryhmissä vaikkapa kantaaottavan julisteen, aamunavauksen, kampanjan, tapahtuman, tietoiskun tai vaikkapa tarkistuslistan vastuullisesta kuluttamisesta koulussa. Ottakaa kantaa ja vaikuttakaa toiminnallanne valitsemaanne kuluttamiseen liittyvään ongelmaan tai epäkohtaan.

Vaihe 4: Mitä saimme aikaiseksi? Mitä seuraavaksi? Suunnitelkaa, miten voisitte jatkaa tästä eteenpäin. Ryhtykää toimeen heti tai suunnitelkaa yhdessä aikataulu, jolla ryhdytte toteuttamaan suunnitelmaa. Sopikaa opettajien ja koulun henkilökunnan tai muiden, koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa jatkon aikataulusta.

Lähde: Taksvärkin Vaikuta! -menetelmäoppaassa (2017) on tarkemmat ohjeet pitempään kriittisen pedagogiikan mukaiseen vaikuttamisprosessiin. Make a Difference! -menetelmäopas löytyy myös englanniksi.

1. Ei köyhyyttä
2. Edullista ja puhdasta energiaa
3. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
4. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
5. Eriarvoisuuden vähentäminen
6. Vastuullista kuluttamista
7. Ilmastotekoja
8. Yhteistyö ja kumppanuus

Selvittäkää vastuullisen kuluttamisen käsitteiden kautta, mitä asioita kuluttamisessa kannattaa ottaa huomioon, jotta osataan tehdä vastuullisia valintoja. Laatikaa pienryhmissä tai pareittain käsitekarttoja ja kootkaa ne lopuksi yhteen.

Jaa alla olevat käsitteet pareille. Voit myös jakaa mukana olevat johdantotekstit. Oppilaat selvittävät tiedonhaulla koulun opetusmateriaaleista ja internetistä, mitä eri käsitteet tarkoittavat. Valmistakaa jokaisesta käsitteestä käsitekartta. Kootkaa käsitekartat lopuksi yhdeksi suureksi käsitekartaksi, jonka aiheena on ”Vastuullinen kuluttaminen”. 

Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus: Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten ja muiden elollisten olentojen tasavertaista kohtelua liittyen mahdollisuuksiin elää itselle sopivaa elämää. Kun esimerkiksi päätetään louhia vuoren rinteeseen uusi kaivos, mietitään usein sitä, että se tuo lisää työpaikkoja ja hyvinvointia lähialueen ihmisille. Samalla se voi kuitenkin tuhota esimerkiksi jonkin eläinlajin elinpiiriä tai sen tieltä voidaan joutua hakkaamaan metsää. Vaikka kyseinen vuori olisi jonkun mielestä vain kivikasa, se voi olla jonkun toisen maailmankuvassa elävä olento, pyhä paikka tai vaikkapa jumala (katso esim. de la Cadena, 2015, Earth Beings). Perustettu kaivos satuttaisi siis sekä luontoa että joidenkin ihmisten pyhää paikkaa, mutta toisi joillekin myös tavoiteltavaa taloudellista voittoa ja toimeentuloa. Ekososiaalista oikeudenmukaisuuta tarvitaan silloin, kun pohditaan, halutaanko tällaisia projekteja toteuttaa ja kenelle ne tuottavat hyviä ja kenelle huonoja seurauksia 

Hiilijalanjälki: Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin tuotteen tai palvelun tai joskus jopa ihmisen aiheuttamaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan toisin sanoen sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan koko elinkaaren aikana syntyy. Myös esimerkiksi videoiden katselemisella YouTubesta on hiilijalanjälki. Videon mukana taustalla pyörivät esimerkiksi palvelimet, tietoverkon eri osat, reitittimet, modeemi, toistolaite sekä laitteen näyttö. Nämä kaikki kuluttavat sähköä ja sähkön tuotannosta aiheutuu yleensä kasvihuonekaasupäästöjä. Myös kaikkien näiden laitteiden rakentamisella ja itse videon kuvaamisella on oma hiilijalanjälkensä. Toisin sanoen kaikella toiminnalla on hiilijalanjälki, vaatiihan ihmisen elossa pysyminenkin energiaa. Energian saamme ruuasta, jonka kasvatus ja valmistaminen taas aiheuttaa päästöjä.  

Lähde: Yle. (26.6.2019). Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot.

Kestävä kehitys: Kehityksen voidaan ajatella olevan yhteiskunnallista muutosta kohti parempaa. Esimerkiksi silloin, kun aiempaa useampi lapsi pääsee kouluun, vähemmän ihmisiä elää köyhyydessä tai ihmisten elinikä pitenee, ajatellaan tapahtuneen kehitystä. Jotta kehitys olisi kestävää, täytyy sen olla ympäristöystävällistä ja tasa-arvoista ja se ei saa perustua velkaantumiseen tai resurssien, kuten luonnonvarojen, kokonaisvaltaiseen hävittämiseen. Kehitystä ei tapahdu ainoastaan niin kutsutuissa kehitysmaissa, vaan myös maat, kuten Suomi, voivat kehittyä parempaan suuntaan.  

Kiertotalous: Kiertotalouden tarkoitus on pitää materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä ja vähentää näin jätteen syntymistä. Parhaimmassa tilanteessa jätettä ei syntyisi ollenkaan, vaan kaikki materiaalit voitaisiin käyttää uudelleen. Esimerkiksi rikki menneestä vaatteesta valmistettaisiin uudelleen kangasta, josta voitaisiin tehdä uusia vaatteita. Kiertotaloudessa myös tavaroiden ostaminen vähenee ja ihmiset lainaavan ja jakavan tavaroitaan enemmän. Jos esimerkiksi useampi perhe voisi käyttää yhteistä ruohonleikkuria, ei jokaisen tarvitsisi ostaa omaa ja leikkureiden ei tarvitsisi seisoa suurinta osaa ajasta tyhjänpantteina.  

Lapsityövoima: YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa todetaan, että ”lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.” Yleensä, kun puhutaan lapsityövoimasta, puhutaankin juuri sellaisesta tilanteesta, jossa alaikäinen joutuu tekemään vaarallista tai terveydelle haitallista työtä koulunkäynnin sijasta. Valitettavasti miljoonat, useimmiten köyhien perheiden lapset joutuvat tekemään tällaista työtä. Työ vaarantaa heidän terveytensä ja kehityksensä ja samalla se usein estää heitä käymästä koulua. Ilman koulutusta lasten on vaikea päästä pois köyhyydestä aikuisinakaan ja heidän lapsensa voivat myöhemmin joutua samaan tilanteeseen.  

Kaikki lasten tekemä työ ei kuitenkaan ole haitallista lapsityövoimaa esimerkiksi Suomessa. Jos esimerkiksi 16-vuotias työskentelee kesällä jäätelökioskilla, sitä ei pidetä lapsityövoimana. Joissakin maissa lapsi tai nuori voi esimerkiksi auttaa vanhempiaan maatilan töissä koulun ohella. Jos hän ei auttaisi, perheellä ei olisi välttämättä varaa lähettää häntä kouluun, eli työ voi olla hänen elämässään todella tärkeää. Liian vaarallisiin tai raskaisiin töihin lapsia ei kuitenkaan saa laittaa. Lapsen päivästä pitäisi löytyä koulunkäynnin ja työn lisäksi aikaa myös leikille.  

Reilu kauppa: Reilu kauppa on kehittyvissä maissa viljeltävien ja valmistettavien tuotteiden sertifiointijärjestelmä. Sen tarkoitus on varmistaa, että viljelijät saavat työstään elämiseen riittävän korvauksen. Reilun kaupan viljelijöiden on noudatettava monenlaisia sääntöjä, esimerkiksi ympäristölle haitalliset torjunta-aineet ja lapsityövoiman käyttö on kiellettyä, ja työntekijöille on taattava järjestäytymisoikeus ja turvalliset työolot.  

Reilun kaupan tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja sertifikaatin piiriin pääsevillä viljelijöillä onkin usein paremmat oltavat, kuin muilla. Sertifikaatin saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, eivätkä kaikkein köyhimmät kehittyvien maiden viljelijät välttämättä pääse sen hyödyistä osalliseksi.  

Vastuullinen yritys: Vastuullinen toiminta on sellaista, joka ei vahingoita toista eikä itseä nyt tai tulevaisuudessa. Vastuullinen yritys toimii vastuullisesti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti. Tällainen yritys on taloudellisesti kannattava, sen työntekijöiden työolot ovat hyvät ja turvalliset, työstä saatava palkka riittää elämiseen, eikä yritys aiheuta ympäristölle kohtuutonta haittaa esimerkiksi saastuttamalla.  

Viherpesu: Viherpesusta puhutaan silloin, kun yritys pyrkii viestinnässään vaikuttamaan vastuulliselta ja erityisesti ympäristöystävälliseltä, mutta ei todellisuudessa kuitenkaan toimi kovinkaan vastuullisesti. Koska monet kuluttajat kuitenkin haluavat ostaa vain vastuullisia tuotteita, yritys pyrkii näyttämään vastuulliselta näyttääkseen hyvältä. Vastaavasti monesti puhutaan pinkkipesusta, kun yritys pyrkii näyttämään siltä, että se tukee vähemmistöjen oikeuksia, vaikka ei todellisuudessa tee mitään vähemmistöjen eteen.  

1. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
2. Eriarvoisuuden vähentäminen
3. Vastuullista kuluttamista
4. Ilmastotekoja

Katsokaa video elektroniikan kierrättämisestä ja kiertotaloudesta. Vastatkaa sen jälkeen kysymyksiin ryhmissä tai pareittain.

Katsokaa video Eettinen läppäri, jakso 4.

Vastatkaa videon perusteella kysymyksiin:  

  • Mitä hyötyjä olisi siinä, että omistaisimme vähemmän? 
  • Millä muilla tavoilla voisimme käyttää laitteita kuin hankkimalla ne omaksi? 
  • Olisitko valmis käyttämään yhteistä läppäriä, jonka saisit lainaksi määräajaksi, jos saisit samalla läppärin, jonka pystyisi aina korjaamaan? 
  • Millä ehdoilla olisit valmis luopumaan kännykästä? 

Lähde: Eettisen kaupan puolesta ry, Eettisen läppärin jäljillä -verkkosivusto.

1. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
2. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
3. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
4. Vastuullista kuluttamista

Listatkaa, mitä tiedätte tavallisista arjen elektronisista välineistä. Katsokaa video läppärin tuotannosta. Onko eettisesti tuotettua elektroniikkaa olemassa?

Pohdi omaa tai koulun läppäriä tai vastaavaa laitetta. Mistä raaka-aineista se on tehty? Listatkaa kaikki asiat, mitä tiedätte tai arvaatte laitteesta. Kuinka monesta eri raaka-aineesta arvelette läppärin koostuvan? Mistä puolelta maailmaa raaka-aineet ovat peräisin? Minkä arvelette olevan laitteen valmistuspaikka?  

Katsokaa pohdinnan ja listaamisen jälkeen video Eettinen läppäri, jakso 1.

Vastatkaa videon perusteella: Mistä eri raaka-aineista läppäri on tehty? Mistä raaka-aineet ovat peräisin?  

Pohtikaa seuraavaksi: Kuinka monta ihmistä tarvitaan yhden läppärin tekemiseen eri puolilla maailmaa?  

Selvittäkää: 

  • Mitä on koboltti? 
  • Mistä sitä löytyy? 
  • Miten sitä saadaan elektroniikkateollisuuden käyttöön? 
  • Miksi se on arvokasta? 
  • Mitä haasteita koboltin louhimiseen liittyy? 
  • Missä muissa laitteissa on käytetty kobolttia? 
  • Mitä kobolttia sisältäviä laitteita omistatte? 
  • Millainen maailma olisi ilman kobolttia? 

Tehkää löytämistänne vastauksista ajatuskartta tai esimerkiksi Prezi-esitys.  

Videon lähde: Eettisen kaupan puolesta ry, Eettisen läppärin jäljillä -verkkosivusto.

1. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
2. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
3. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
4. Vastuullista kuluttamista

Eri puolilla maailmaa aktiiviset nuoret tekevät tekoja kestävämmän maailman puolesta. Mitä me voisimme oppia heiltä?

Katsokaa Unicefin video Maailman suurin oppitunti, osa 2.

Listatkaa yhdessä taululle

  • missä maissa videolla vierailtiin,
  • mistä haasteista nuoret kertoivat,
  • mitä tekoja nuoret tekivät kestävän kehityksen hyväksi ja
  • mihin kestävän kehityksen tavoitteisiin ne voisivat liittyä.

Pyydä oppilaita miettimään, miten listatut haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen. Onko samoja haasteita Suomessa? Miten näihin haasteisiin voisi Suomessa vaikuttaa esimerkiksi omassa arjessa tai koulussa? Löytyikö videolta vinkkejä toimintaan?

Tehkää samaan tyyliin videoita pienryhmissä, joissa kerrotaan katsojalle

  • missä ollaan
  • jokin haaste ilmastonmuutokseen tai kestävään kehitykseen liittyen
  • tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi tai kestävän kehityksen hyväksi

Jakakaa videot koulun sivuilla tai katsokaa ne yhdessä esimerkiksi aamunavauksessa.

1. Hyvä koulutus
2. Sukupuolten tasa-arvo
3. Puhdas vesi ja sanitaatio
4. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
5. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
6. Ilmastotekoja
7. Vedenalainen elämä
8. Maanpäällinen elämä
9. Yhteistyö ja kumppanuus

Laatikaa tulevaisuuden ilmastouutisia vuodelta 2030.  

Kuvitelkaa, millainen maailma on vuonna 2030, kun Agenda 2030 -tavoitteet on saavutettu. Laatikaa vuodelta 2030 hyviä uutisia ilmastosta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Miten ilmastonmuutosta on torjuttu vuoteen 2030 mennessä? Miten kaikki 17 tavoitetta on saavutettu? Kenen teot ja valinnat ovat vaikuttaneet ilmastonmuutoksen hidastumiseen? Kertooko uutisenne yhdestä ihmisestä vai ihmisjoukosta? Laatikaa uutiseen uutisteksti, otsikko, kuvitus valokuvaamalla tai piirtämällä, sekä kuvatekstit. Uutinen voi sisältää myös tietonurkkauksen ilmastonmuutoksen historiasta, ilmastoaktivismista, nuorista vaikuttajista tai vinkkejä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Uutisen voi toteuttaa kynällä ja paperilla tai esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmalla, Prezillä tai ryhmän omassa blogissa. Tehkää uutisista omanlaisia tai käyttäkää valmista Ilmastosanomat-pohjaa.  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Keksikää ja listatkaa hyvään elämään ja kestävään tulevaisuuteen tarvittavia asioita. Kootkaa asioista seinälle hyvän elämän puu. Pohtikaa, miten puun saa kasvamaan. 

Piirtäkää tai leikatkaa paperista puun runko, jossa on oksia ja juuret. Leikatkaa tai repikää lehdenmuotoisia paperipaloja. Oppilaat kirjoittavat tai piirtävät hyvän elämän edellytyksistä lehtiin (1/lehti). Pyydä jokaista oppilasta valitsemaan kirjoittamistaan lehdistä 35 tärkeintä. Oppilaat kiinnittävät valitsemansa lehdet puun runkoon ja oksiin. Yli jääneet lehdet kiinnitetään puun juurelle “maahan”. Tarkastelkaa lopuksi, mitä asioita oppilaat pitävät tärkeimpinä. Mitkä oppilaiden kirjoittamista asioista löytyvät Agenda 2030 -tavoitteista? Mitä ehkä pitäisi vielä lisätä lehtiin? Anna oppilaiden poimia lisää ideoita tavoitteista. Miettikää lopuksi, mitä puu tarvitsee, jotta lehdet voivat kasvaa. Kenen vastuulla puun kasvaminen on? Miten jokainen meistä voi auttaa lehtiä kasvamaan?  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa video ympäristönmuutoksesta. Käykää videosta keskustelu. Tehkää selvitys ihmisen vaikutuksista luontoon.  

Katsokaa video ”Muuttuva luonto.

Keskustelkaa videon perusteella kysymyksestä: Miksi meidän voi olla vaikeaa huomata ympäristön ja luonnon muuttumista sekä ilmastonmuutoksen etenemistä? 

Selvittäkää pienryhmissä, miten metsätalous, kaupungistuminen ja maatalous vaikuttavat elinympäristöihin. Kootkaa vastaukset ajatuskarttaan tai lyhyeen tutkimusraporttiin.  

1. Puhdas vesi ja sanitaatio
2. Edullista ja puhdasta energiaa
3. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
4. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
5. Ilmastotekoja

Suunnitelkaa ja toteuttakaa valitsemastanne aiheesta vaikuttamiskampanja tai -tapahtuma, joka voi olla pienimuotoinen ja lyhytkestoinen tai jota voitte laajentaa laajemmaksi projektiksi.

Kartoittakaa ensin epäkohtia, joihin oppilaat tahtovat muutosta, esimerkiksi tekemällä Nuoret vaikuttajat -tehtävä.

Suunnitelkaa valitsemastanne aiheesta vaikuttamiskampanja tai -tapahtuma. Tapahtuman tai kampanjan voi suunnitella ja toteuttaa pienryhmissä tai koko ryhmän kanssa. Keksikää tapahtumalle tai kampanjalle nimi ja mainoslause, jotka kuvaavat tapahtuman tai kampanjan aihetta ja tarkoitusta. Laatikaa eettiset periaatteet, joihin tapahtumassa tai kampanjassa sitoudutaan. Suunnitelkaa tapahtuma tai kampanja, jonka pystytte toteuttamaan.

Jos valitsitte suunnitella tapahtuman, suunnitelkaa tapahtumalle ohjelma:

  • Millainen tapahtuma on kyseessä?
  • Mikä on tapahtuman tarkoitus? Miksi aihe on tärkeä?
  • Keitä tapahtumassa voisi olla esiintymässä tai puhumassa?
  • Mitä osallistujat tekevät tapahtumassa?
  • Kenelle tapahtuma on tarkoitettu ja kenelle sitä mainostetaan?
  • Miten varmistatte, että tapahtuma on kaikille osallistujille avoin ja esteetön?
  • Miten arvioitte tapahtuman onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista? 

Jos valitsitte kampanjan, suunnitelkaa, miten ja missä medioissa kampanja toteutetaan:

  • Miten kampanja saisi mahdollisimman paljon näkyvyyttä?
  • Mikä on kampanjan tarkoitus? Miksi aihe on tärkeä?
  • Kenelle kampanja on suunnattu?
  • Miten kampanjan kohderyhmän tavoittaa parhaiten?
  • Miten kampanjan tavoittamat henkilöt voivat osallistua?
  • Miten varmistatte, että kampanjan sanoma jää mieleen?
  • Miten arvioitte kampanjan onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista?

Vaikuttamistavaksi tai osaksi tapahtumaa tai kampanjaa voi valita myös muita kokonaisuuksia, kuten televisio- tai lehtiuutinen, muu mediassa julkaistava kannanotto tai oma blogi, lehti tai kotisivu, vastamainos, animaatio, sarjakuva, valokuvanäyttely, seinämaalaus, musikaali, taidenäyttely, musiikkivideo, novelli- tai runokokoelma, epäkohtaan liittyvien ihmisten tapaaminen, kirjeiden lähettäminen tai nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen.

Suunnittelun jälkeen oppilaat jakavat tehtävät opettajan avulla. Tavoitteena on toteuttaa valittu vaikuttamistoiminta koko ryhmän voimin tai pienryhmissä. Vaikuttamistoiminta voi olla ryhmän tilanteen mukaan pienimuotoista, ryhmän tai koulun sisäistä, tai laajalle ulottuvaa ja koulun ulkopuolella näkyvää.

Tapahtuman tai kampanjan toteuttamisessa luokkaan voi kutsua vierailijaksi jonkin valittuun ilmiöön liittyvän kansalaisjärjestön edustajan tai häntä voi haastatella sähköpostilla. Järjestöjen työntekijöiltä voi esimerkiksi kysyä neuvoja, miten nuoret voivat vaikuttaa valitsemaansa ilmiöön tai kysyä lisätietoa aiheesta, tapahtumien järjestämisestä, kampanjoinnista ja vaikuttamisesta.

Sopikaa tapahtuman tai kampanjan dokumentoinnista ja suunnitelkaa, miten saatte tapahtumalle tai kampanjalle julkisuutta. Kouluun voidaan kutsua esimerkiksi kunnan päättäjiä, kansalaisyhteiskunnan edustajia, kansanedustajia tai viranomaisia. Oppilaat voivat itse järjestää tapaamisen esimerkiksi ministeriöön tai yleisötilaisuuden sopivaan ympäristöön.

Tapahtuman tai kampanjan arviointi: Vaikuttamistoiminnon toteuttamisen jälkeen oppilaat arvioivat toiminnan onnistumista. Kysymyksistä voi keskustella pienryhmissä, yhteisesti tai niihin voi vastata kirjallisesti.

  • Mikä valitussa toimintatavassa onnistui, mikä ei mennyt odotusten mukaan?
  • Mikä onnistui hyvin ja mitä vastaavassa toiminnassa kannattaisi tehdä toisin?
  • Oliko valittu vaikuttamistapa merkittävä valitun epäkohdan ratkaisemiseksi? Miksi/miksi ei?
  • Voisiko saman vaikuttamistavan kehittäminen tuoda tulosta? Mitä tarvittaisiin, jotta vaikuttamistapa onnistuisi paremmin ja laajemmin?

Pyytäkää palautetta myös asiantuntijoilta esimerkiksi kansalaisjärjestöistä.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa nuorten vaikuttajien videoita. Listatkaa vaikuttamisen keinoja ja kohteita. Kootkaa yhteen epäkohtia, joihin oppilaat haluaisivat muutosta. Tämä harjoitus sopii itsenäiseksi tehtäväksi tai johdannoksi Meidän juttu! -tehtävään.

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista Myanmarissa, Palestiinassa, Sambiassa ja Nepalissa. Videot löytyvät videokirjastosta. Keskustelkaa videoista yhdessä tai pienryhmissä:

  • Mihin asioihin nuoret vaikuttajat haluavat muutosta?
  • Mitä keinoja nuoret vaikuttajat käyttävät ja mainitsevat muutoksen saavuttamiseksi?
  • Mitä haasteita tai esteitä nuoret vaikuttajat kohtaavat?
  • Onko nuorilla Suomessa mielestänne samanlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia?

Kirjatkaa kahden minuutin ajan ylös mahdollisimman monta asiaa, joihin haluaisitte vaikuttaa tai jotka mielestänne pitäisi muuttaa. Jokainen oppilas kirjoittaa oman listan. Verratkaa lopuksi listoja ja valitkaa kaikista listoista 3–5 aihetta, jotka listoissa mainitaan useimmin. Jatkakaa Meidän juttu! -tehtävällä.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa video nepalilaisista nuorista vaikuttajista. Ottakaa kantaa väitteisiin.

Katsokaa Taksvärkin Mielen vapaus -kampanjan traileri.

Äänestäkää ryhmässä väitteistä. Oletteko samaa mieltä, eri mieltä vai jotain siltä väliltä. Äänestyksen voi toteuttaa mielipidejanalla, jossa oppilaat kävelevät janaa pitkin siihen kohtaan, joka ilmaisee heidän mielipiteensä väitteestä. Janan toinen pää tarkoittaa ”täysin samaa mieltä”, toinen ”täysin eri mieltä”. Oppilas asettuu janalle siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa hänen näkemystään väitteeseen. Keskustelkaa väitteistä sekä nuorten näkemyksistä niihin.

Väitteet:

  • Nuorilla on oikeus voida hyvin.
  • Nuorilla on oikeus kyseenalaistaa ja vaikuttaa.
  • Nuorten ongelmat ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa.
  • Nuoret voivat muuttaa asioita.
  • Pitää tunnistaa nuoria koskevat ongelmat, jotta ne voidaan ratkaista yhdessä.

Katsokaa Taksvärkin video ”Mielen vapaus – 5 nuorta

Äänestäkää ja keskustelkaa videoon liittyvistä väitteistä. Pitävätkö nuorten väitteet paikkansa Suomessa? Miten oppilaat haluaisivat muuttaa väitteitä Suomessa ja omassa koulussa? Miten väitteisiin voisi vaikuttaa?

Väitteet:

  • Nuorten työllistymismahdollisuudet ovat huonot.
  • Nuorille pitää luoda uusia työllistymismahdollisuuksia.
  • Nuorten ongelmia ovat tappelut ja alkoholin käyttö.
  • Oppilaskunnan kautta voi vaikuttaa nuorten asioihin.
  • Oppilaskunta kehittää yhteisiä toimintatapoja yhdessä koulun, päättäjien ja järjestöjen kanssa.
  • Nuoret voivat vaikuttaa tiedotuskampanjoilla ja katuteatterilla.
  • Nuoret voivat olla mukana säätämässä uusia toimivia lakeja.
  • Joitain oppilaita syrjitään tai kiusataan kuukautisten takia.
  • Syrjiminen tai kiusaaminen liittyy sukupuoleen usein/joskus.
  • Syrjintää voi vastustaa kertomalla ihmisille tietoa, jotta he ymmärtävät paremmin.
  • Nuorilla on suuri rooli heille tärkeisiin asioihin vaikuttamisessa.
1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista. Kirjoittakaa videoiden nuorille vaikuttajille tai päättäjille viestejä asioista, joihin haluatte vaikuttaa.

Katsokaa videokirjastosta videoita, jossa nuoret vaikuttajat kertovat elämästään sekä siitä, miten he haluavat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Videoiden katsomisen jälkeen listatkaa pienryhmissä tai pareittain epäkohtia, joihin oppilaat haluaisivat vaikuttaa. Miten voisimme vaikuttaa omilla teoillamme tukeaksemme videoiden nuoria? Listatkaa itsellenne tärkeitä asioita, joita tahtoisitte kehittää. Yrittäkää keksiä, miten listaamiinne asioihin voisi vaikuttaa Suomessa. Verratkaa listoja ja ideoita muiden parien ja pienryhmien kanssa. Onko Suomessa samanlaisia haasteita kuin videoiden nuorilla vaikuttajilla ja jos on, niin miten niihin voisi vaikuttaa?

Jatkakaa kirjoittamalla postikortti päättäjälle tai vaikuttajalle: kansanedustajalle, ministerille, kunnanvaltuutetulle, yrittäjälle, aktivistille tai muulle valta-asemassa olevalle tai vaikuttamistyötä tekevälle henkilölle. Ottakaa selvää, kuka teitä kiinnostavasta, tärkeästä asiasta päättää paikkakunnallanne tai Suomessa. Kertokaa korteissa lyhyesti ja tiiviisti, mihin mielestänne pitäisi vaikuttaa ja miten. Lähettäkää kortit.

Vaihtoehtoisesti kirjoittakaa nuorille vaikuttajille. Jokainen oppilas valitsee yhden nuoren vaikuttajan, jolle hän kirjoittaa kirjeen, postikortin, sähköpostin tai muunlaisen viestin. Kertokaa kirjeessä omasta päivästänne ja itsestänne ja kysykää henkilön elämästä, tulevaisuudesta ja unelmista. Kirjoittakaa kirjeeseen, mitä haluaisitte sanoa henkilölle kuultuanne hänen elämästään ja hänelle tärkeistä asioista, joihin hän haluaa vaikuttaa. Kertokaa viestissä myös, mihin asioihin itse tahdotte vaikuttaa omassa elämässänne ja millä keinoilla sen voi tehdä. Millaista itselle tärkeisiin asioihin vaikuttaminen on Suomessa? Kirjeen, kortin, viestin tai videon voi tehdä myös osana vieraan kielen opiskelua tai oppilaan kotikielellä. Viestin voi toteuttaa myös piirtämällä, jolloin tehtävää voi soveltaa myös kaikkein pienimmille oppilaille.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Oppilaat laativat itsestään sankarikuvan ja esittelyn, joissa näkyy, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen hän itse tahtoisi vaikuttaa.

Ohjeista oppilaat piirtämään ja kirjoittamaan itsestään sankarikuvan ja esittelyn. Kuvan voi toteuttaa myös valokuvaamalla tai kuvanmuokkauksella. Kuva sekä esittely kertovat, mihin ja miten oppilas tahtoo vaikuttaa. Kuvat voivat olla myös humoristisia ja irrottelevia. Tehtävässä tärkeintä on, että oppilas näkee itsensä toimijana, joka voi vaikuttaa maailman epäkohtiin. Oppilas kirjoittaa itsestään lyhyen esittelyn, jossa hän kertoo, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen hän erityisesti tahtoo vaikuttaa ja millä keinoilla, millaisen maailman puolesta hän tahtoo toimia. Kuvista ja teksteistä kootaan sankarigalleria koulun seinälle tai virtuaalisesti esimerkiksi ryhmän omaan blogiin.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutustukaa alla listattuihin nuoriin vaikuttajiin. Laatikaa nuorista vaikuttajista esittelyt tai henkilökuvat ja kootkaa ne yhteiseksi galleriaksi tai julkaisuksi.

Tutustukaa nuoriin, jotka ovat rohkeita maailmanmuuttajia! On kannustavaa ja inspiroivaa kuulla ihmisistä, jotka uskaltavat nostaa epäkohtia esiin ja puuttua niihin. Ottakaa selvää siitä, keitä he ovat? Millä keinoin he ovat toimineet? Mitä he ovat saavuttaneet? Miksi heidän esiin nostamansa kysymys on tärkeä? Mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin kukin listan nuori vaikuttaja toiminnallaan erityisesti vaikuttaa? Löydätte tietoa nuorista kirjojen ja artikkelien ohella internetistä, nuorten aktivistien omista sosiaalisen median kanavista sekä YouTubesta.

  1. Greta ThunbergRuotsalainen Greta Thunbergryhtyi 15-vuotiaana koululakkoon istuakseen joka perjantai parlamenttitalon edessä ja protestoidakseen Ruotsin vähäisiä toimia ilmastokriisiin puuttumiseksi. Greta on saanut paljon kansainvälistäkin huomiota koululakollaan ja hän on kannustanut ihmisiä mukaan ilmastokampanjointiin eri puolilla Ruotsia sekä muissa maissa. Esimerkiksi Suomessa on myös järjestetty paikallisia mielenosoituksia sekä valtakunnallinen tapahtuma: Koko Suomi on ilmastolakossa Gretan kanssa!
  2. Malala Yousafzai: Malala kampanjoi, kirjoittaa ja puhuu tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta. Hän haluaa nostaa esiin kaikkien lasten oikeuden käydä koulua. Malala on kaikkien aikojen nuorin Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Hän oli palkinnon myöntämisen hetkellä 17-vuotias. Lukekaa Malalan tarina esimerkiksi kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 104) tai katsokaa hänestä kertova Malala-elokuva.
  3. Coy Mathis: Coyn tarina liittyy sukupuolen moninaisuuteen ja oikeuteen olla oma itsensä. Coy ja hänen vanhempansa ovat puolustaneet yhdessä Coyn oikeuksia elää ja toimia omana itsenään ja yhdenvertaisin mahdollisuuksin koulussaan. Tarinan voitte lukea kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 42).
  4. Pazilaiti Simayijiang: Pazilaiti on nuori poliitikko, joka on toiminut aktiivisesti esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitossa sekä Helsingin nuorisoneuvostossa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Ruudin ydinryhmä. Nyt hän on feministisen puolueen varapuheenjohtaja. Pazilaitin tarinan voitte lukea kirjasta Anttonen & Karppinen (2018): Sankaritarinoita tytöille ja kaikille muille (s. 179).
  5. Boyan Slat: Boyan huolestui 16-vuotiaana meriä saastuttavasta muoviroskasta ja alkoi pohtia erilaisia keinoja merten puhdistukseen. Boyan tutki ja selvitti asiaa ja käytti useita vuosia kehittääkseen merten puhdistukseen sopivaa teknologiaa. Hän onnistui luomaan roskapuomin, jota pidetään erittäin tehokkaana ja merkittävänä maailman merten puhdistustyötä edistävänä keksintönä. Boyanin tarina on luettavissa myös kirjasta Brooks (2018): Rohkeiden poikien kirja (s. 28). Voitte katsoa videon ja lukea Boyan Slatin työstä tältä Ylen uutissivulta.
  6. Sakris Kupila: Sakris Kupila on transaktivisti ja lääketieteen (tohtori)opiskelija, joka toimii Setan puheenjohtajana vuosina 2019–2020. Hän on vaikuttanut monin tavoin sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sakris on toiminut muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kansainvälisen kampanjan keulakuvana Suomen translain uudistamiseksi sekä kouluttanut lääketieteen ammattilaisia transkysymyksistä.

Tehkää yksilötyönä, pareina tai pienryhmissä jokaisesta nuoresta vaikuttajasta henkilökuva ja lyhyt esittely, jotka kootaan lopuksi yhteiseen lehteen, blogiin tai galleriaan. Jatkakaa Sankarien tuhannet kasvot -tehtävällä ja kootkaa oppilaiden omakuvat ja omat esittelyt samaan galleriaan tunnettujen nuorten vaikuttajien kanssa. Kootkaa esittelyt galleriaan ryhmiteltynä sen mukaan, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen esitellyt henkilöt eniten liittyvät.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Oppilaat kirjoittavat pienryhmissä tai pareittain ohjeet valitsemansa Agenda 2030 -tavoitteen toteutumiseen ja vaikuttamiseen omassa koulussa. Kootkaa ohjeet yhteiseen kestävän tulevaisuuden ja vaikuttamisen galleriaan.

Valitkaa yksi Agenda 2030 -tavoitteista. Suunnitelkaa ja kirjoittakaa ryhmässä tai pareittain omat ohjeenne siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa valitsemansa tavoitteen saavuttamiseen omassa elämässäänYrittäkää keksiä erityisesti sellaisia ohjeita, joita teidän koulussanne olisi mahdollista toteuttaa. 

Mallia ja ideoita voi katsoa näistä nuorten kirjoittamista ohjeista, joissa listataan, miten jokainen voi vaikuttaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen omalla toiminnalla.

Lähde: Ennakkoluuloja – minullako? Rasismin ja antisemitismin vastainen oppimateriaali yläkouluun ja toiselle asteelle (Anne Frank House, Rauhankasvatusinstituutti ja Helsingin yliopisto) 

Kootkaa kaikkien ryhmien tai parien tekemät ohjeet yhteen niin, että samaan Agenda 2030 -tavoitteeseen liittyvät ohjeet ovat yhdessä. Lukekaa ja vertailkaa ohjeita. Mitä samaa kaikissa ohjeissa on? Ovatko kaikki ohjeet sellaisia, että niitä pystyy toteuttamaan kuka tahansa? Onko vaikuttamisessa esteitä? Mitä ne ovat? Miten eri tavoitteet ja niistä kirjoitetut ohjeet liittyvät toisiinsa? Voisivatko jotkin ohjeet kuulua myös johonkin toiseen tai kaikkiin tavoitteisiin? 

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista. Oppilaat tekevät oman lyhyen videon, jossa vastaavat oppilaan ohjeen kysymyksiin suomeksi, omalla äidinkielellä tai vieraalla kielellä.

Katsokaa videokirjastosta nuorten vaikuttajien videoita yhdessä tai omilta laitteilta. Keskustelkaa videoista. Listatkaa, mitä vaikuttamisen keinoja videoiden nuoret vaikuttajat käyttivät tai mainitsivat. Kuunnelkaa, mikä videoissa näkyviä nuoria motivoi toimimaan omassa yhteisössään. Löydättekö nuorten vaikuttajien valitsemat vaikuttamisen kohteet Agenda 2030 -tavoitteiden joukosta? Saitteko selville, mikä heitä motivoi? Mihin eri tavoitteisiin nuorten valitsemat vaikuttamisen kohteet liittyvät? Miten? 

Tehkää oppilaan omalla äidinkielellä tehtävät minuuttivideot. Videoilla voi tarkastella myös sitä, millaisia mahdollisuuksia oppilaalla on vaikuttaa itselle tärkeään Agenda 2030 –tavoitteeseen. Puhuttua tai kirjoitettua kieltä ei välttämättä tarvitse olla paljonkaan, sillä kuva ja ääni puhuvat hyvällä videolla puolestaan.  

Oppilaan ohje: 

  • Valitse yksi paikka, jossa kuvaat koko videon.   
  • Vastaa videolla kysymyksiin: Mitä näen? Mitä kuulen? Miltä minusta tuntuu? Mikä aika ja mikä paikka?   
  • Mitä tapahtui? Mihin asiaan pystyin/en pystynyt vaikuttamaan? Miten haluaisin vaikuttaa?  
  • Tee videoon suomenkielinen tekstitys tai kirjoita videon puhe muualle suomeksi.  

Kootkaa videopäiväkirjat yhteiseen videogalleriaan, josta oppilaat katsovat videot omalla laitteellaan tai katsokaa oppilaiden tekemiä videoita yhdessä. Keskustelkaa ja kirjatkaa ylös, millaisia tilanteita videoissa tulee esiin. Millaisissa tilanteissa huomasitte pystyvänne vaikuttamaan? Millaisissa tilanteissa huomasitte, että ette voi vaikuttaa? Kuka näissä tilanteissa on tehnyt päätöksen ja vaikuttanut puolestanne? Voisiko näissäkin tilanteissa löytyä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen? Missä tilanteissa se on järkevää tai tarpeellista?  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista. Listatkaa vaikuttamisen keinoja ja kohteita. Oppilaat valitsevat Agenda 2030 -tavoitteista yhden ja kuvaavat tavoitteeseen liittyvän My Day -videon.

Katsokaa yhdessä tai anna oppilaiden katsoa omilla laitteilla videokirjaston videoita, joissa nuoret eri puolilta maailmaa kertovat elämästään ja heille tärkeistä asioista, joihin he tahtovat vaikuttaa elämässään. Listatkaa, mitä vaikuttamisen keinoja videoiden nuoret vaikuttajat käyttivät tai mainitsivat videoissa. Löydättekö nuorten vaikuttajien valitsemat vaikuttamisen kohteet Agenda 2030 -tavoitteiden joukosta? Mihin eri tavoitteisiin nuorten valitsemat vaikuttamisen kohteet liittyvät? Miten?  

Tutustukaa Agenda 2030 tavoitteisiin. Jokainen oppilas valitsee niistä yhden, jonka kokee itselleen läheiseksi tai tärkeäksi ja johon hän tahtoo vaikuttaa. Oppilas dokumentoi elämäänsä ja toimintaympäristöjään muutaman tunnin tai yhden päivän ajan. Video kertoo, miten oppilas on päivän aikana pystynyt tai ei ole pystynyt vaikuttamaan valitsemansa tavoitteen toteutumiseen. On tärkeää huomata myös ne tilanteet, joissa jokin esti vaikuttamisen, ja pohtia, voiko estettä poistaa ja lieventää jatkossa. Tehtävän voi tehdä myös valokuvaamalla tai kirjoittamalla, jos videon kuvaaminen on oppilaalle vierasta tai teknisesti mahdotonta. 

Ohjeita vaikuttavan videon kuvaamiseen.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Keskustelkaa pienryhmissä hyvästä elämästä nyt, aikuisena ja vanhana. Oppilaat piirtävät kuvan tai kuvasarjan hyvästä elämästä. Kuvat kootaan hyvän elämän ja kestävän tulevaisuuden näyttelyyn.

Jaa oppilaat pienryhmiin. Jokainen ryhmä keskustelee siitä, millaista on hyvä elämä nyt, aikuisena ja vanhana. Mitä asioita hyvään elämään tarvitaan? Mitkä asiat ovat aivan välttämättömiä? Mitkä taas eivät niin tärkeitä? Mitä elämässä pitää tapahtua ja mitä asioita saavuttaa, jotta elämä on tulevaisuudessa hyvää? Kenen apua siihen tarvitaan? 

Jokainen oppilas tai ryhmä piirtää oman kuvan tai kuvasarjan hyvästä elämästä nyt, aikuisena ja vanhana. Lopuksi kuvat esitellään muille. Keskustelkaa, oliko oppilaiden helppoa kuvitella, millaista on hyvä elämä tulevaisuudessa. Mitä voisimme tehdä, jotta kaikilla olisi hyvä elämä nyt ja tulevaisuudessa, aikuisena ja vanhana? Miten Agenda 2030 -tavoitteet vaikuttavat hyvän elämän rakentamiseen kaikille? 

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutkikaa Agenda 2030 -tavoitteita kuvaavia ikoneita ja tutustukaa kaikkia maailman ihmisiä koskeviin yhteisiin tavoitteisiin. Toteuttakaa kuva tai kuvasarja, joka kuvaa Agenda 2030 -tavoitteisiin vaikuttamista yhdessä.

Laskekaa, kuinka monta vuotta on vuoteen 2030. Laskekaa, kuinka vanhoja oppilaat silloin ovat. Pyydä oppilaita kuvittelemaan ja kuvailemaan, millaista elämä silloin on. Miten elämä on erilaista kuin nyt? Entä mikä on samanlaista? Minkä oppilaat toivovat kestävän tulevaisuuteen? Entä minkä asioiden pitäisi vielä muuttua? 

Tutkikaa Agenda 2030 -tavoitteiden ikoneja. Mitä kuvia tunnistatte? Mitä luulette kuvien tarkoittavan? Miksi kullekin tavoitteelle on valittu juuri tämä kuva? Selitä oppilaille symbolien merkitys ja tausta, esim. rauhan kyyhky ja sukupuolten tasa-arvon symboli. Kerro, että Agenda 2030 -tavoitteet ovat yhdessä sovittuja tärkeitä asioita, joiden toteutumiseen tarvitaan kaikkia maapallon ihmisiä.  

Suunnitelkaa yhdessä kuva tai kuvasarja, joka kuvaa yhteistä työtä hyvän elämän ja maapallon puolesta. Yhteistä osallistumista tavoitteiden saavuttamiseksi esittävän kuvan voi toteuttaa valokuvaamalla, piirtämällä tai jollakin muulla menetelmällä ryhmän yhteisenä tehtävänä tai pienryhmissä. Keksikää kuville iskulauseet. Kootkaa lopuksi kuvat yhteiseen hyvän elämän galleriaan.  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Jonokeskustelu sopii johdattelevaksi tehtäväksi ajatusten herättämiseen sekä alkutilanteen tietotason kartoittamiseen.

  1. Jaa oppilaat kahteen vastakkaiseen riviin. Kerro oppilaille keskustelun aihe. Aiheen voit valita seuraavista: vaikuttaminen, kestävä kehitys, YK:n Agenda 2030 -tavoitteet tai yksittäinen tavoite, esimerkiksi tavoite 5. Sukupuolten tasa-arvo.   
  2. Oppilaat sanovat vastapäätä olevalle oppilaalle vuorotellen yhden asian, joka liittyy keskusteltavaan aiheeseen.  
  3. Toisen jonon ensimmäisenä oleva siirtyy viimeiseksi ja muut rivissä siirtyvät yhden pykälän eteenpäin. Vastakkaisessa rivissä seisovat oppilaat pysyvät paikallaan. Ideana on, että parit vaihtuvat, kun rivin kaikki oppilaat ovat sanoneet jotain.  
  4. Rohkaise oppilaita keksimään mahdollisimman paljon erilaisia aiheeseen liittyviä asioita. Kerro, että oman sanomisen ja mielipiteen vaihtaminen sekä joltakulta toiselta kuullun asian sanominen on sallittua. 
  5. Jonokeskustelun jälkeen jaa oppilaat pienryhmiin, joissa oppilaat kokoavat yhteen kuulemiaan asioita sekä kertovat, mitä keskustelun aihe tuo heille mieleen.  
  6. Pienryhmäkeskustelun jälkeen aloitetaan koko ryhmän yhteinen keskustelu aiheesta tai siirrytään seuraavaan aihetta käsittelevään tehtävään. 
1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Kootkaa lista tai sanapilvi elämän tärkeimmistä asioista. Tehkää tärkeisiin asioihin liittyviä tietoiskuja tai julisteita.

Pyydä oppilaita valitsemaan ja nimeämään 23 itselleen kaikkein tärkeintä asiaa, joiden oppilaat toivovat olevan omassa elämässään kaikkein kestävimpiä. Kootkaa vastaukset yhteen esim. PadletillaMentimeterilläSlidolla tai kirjoittamalla sanat lapuille ja keräämällä laput lopuksi yhteen. Ryhmitelkää laput niin, että samankaltaiset asiat ovat lähekkäin. Mitkä asiat toistuvat eniten?   

Kootkaa seuraavaksi sanapilvi asioista, joita oppilaiden mielestä pitää vielä kehittää omassa elämässä ja koko maailmassa. 

Verratkaa ryhmän sanapilviä Agenda 2030 -tavoitteisiin. Mitä samaa vastauksissanne ja Agenda 2030 -tavoitteissa on? Mitä erilaista? Mistä arvelette sen johtuvan, että juuri nämä 17 asiaa on valittu tärkeimmiksi yhteisiksi tavoitteiksi, jotka koskevat kaikkia maapallon ihmisiä? Miten tavoitteet koskettavat sinua? Mitkä tavoitteet tuntuvat läheisiltä? Mitkä kaukaisilta? Mistä arvelette sen johtuvan? 

Tehkää pienryhmissä tai pareittain lyhyitä tietoiskuja tai innostavia mainosjulisteita jokaisesta Agenda 2030 -tavoitteesta. Tavoitteet koskevat kaikkia maailman ihmisiä, mutta niitä ei saavuteta, jos ihmiset eivät tiedä mitä ne ovat tai miten ne voidaan saavuttaaKootkaa tietoiskut tai mainokset yhteen ja kutsukaa muita ryhmiä tutustumaan Agenda 2030 -näyttelyynne.  

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus

Tutkikaa Agenda 2030 -tavoitteita lyhyiden avainsanojen kautta. Listatkaa tapoja vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Tehtävän voi tehdä koko ryhmän kanssa yhteisesti, pienryhmissä tai pareissa.

Tulosta Agenda 2030 -tavoitteiden taulukko tai tee sanoista esimerkiksi Padlet. Ohjeista oppilaita kirjoittamaan jokaisen avainsanan kohdalle omaan tai yhteiseen paperiin tai Padletiin:

  • Mitä haluaisit tietää tavoitteesta?
  • Voitko mielestäsi vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen?
  • Mitä lisätietoa tarvitset tavoitteesta, jotta voit itse vaikuttaa sen toteutumiseen?
  • Miksi tavoitteeseen vaikuttaminen on tärkeää?

Tarkastelkaa Agenda 2030 -tavoitteita (taulukko / listaus / linkki). Anna oppilaiden esittää kysymyksiä. Etsikää tietoa ja varmistakaa, että kaikki ymmärtävät tavoitteiden sisällön ja niissä käytetyn sanaston. Lisätietoa tavoitteista muun muassa ulkoministeriön sivuilta.

1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
14. Vedenalainen elämä
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
17. Yhteistyö ja kumppanuus