Tasa-arvo ja ihmisoikeudet

Tavoitteena on tutustua YK:n lapsen oikeuksiin ja ymmärtää, että oikeudet kuuluvat kaikille lapsille.  

Keskustelkaa ensin ryhmässä, mitä ”oikeus” tarkoittaa. Mitä tarkoittaa, että jollakulla on oikeus johonkin? Kenellä voi olla oikeuksia? 

Esitä ryhmälle väittämiä, joista oppilaat äänestävät kyllä tai ei. Äänestäminen tapahtuu menemällä kyykkyyn = ei tai 
kurkottelemalla kohti kattoa = kyllä.   

Harjoituksen purku: Keskustelkaa jokaisen väittämän jälkeen lyhyesti siitä, onko kyseessä kaikkia lapsia Suomessa ja maailmassa koskeva yhteinen oikeus. Käykää läpi jokaisen väitteen kohdalla, liittyykö se johonkin lapsen oikeuteen. Tehtävän toteuttamista helpottaa, jos lapsen oikeudet ovat harjoitteen ajan näkyvillä kaikille osallistujille. Ne löytyvät esimerkiksi Planilta. 

Väittämät:   

• Minulla on oikeus omaan nimeen.
• Minulla on oikeus leikkiä kavereiden kanssa.
• Minulla on oikeus lyödä kaveria, jos suutun hänelle.
• Minulla on oikeus syödä jäätelöä aamupalaksi.
• Minulla on oikeus asua turvallisessa kodissa.
• Minulla on oikeus valvoa niin myöhään kuin haluan.
• Minulla on oikeus liittyä yhdistykseen, esimerkiksi Luonto-Liittoon tai partiolippukuntaan.
• Minulla on oikeus valita itse, miten pukeudun.
• Minulla on oikeus syödä päivittäin terveellistä ruokaa.
• Minulla on oikeus pelata tietokonepelejä joka päivä.
• Minulla on oikeus päästä lääkäriin, jos tulen kipeäksi.
• Minulla on oikeus ajatella asioita itse ja muodostaa omat mielipiteeni.
• Minulla on oikeus jäädä pois koulusta, jos minua ei huvita mennä kouluun.
• Minulla on oikeus käydä koulua ja oppia uusia asioita.

Oikeus on lupa johonkin tai lupaus jostakin. Esimerkiksi oikeus koulutukseen tarkoittaa, että jokainen lapsi saa käydä koulua ja oikeus turvallisuuteen tarkoittaa, että ketään lasta ei saa satuttaa. Esimerkkejä on monia: esimerkiksi oikeus mielipiteeseen tarkoittaa, että jokainen saa muodostaa oman mielipiteensä asioista. Oikeuksien vastinparina tulee aina velvollisuuksia. Kun on oikeus mielipiteeseen, vastinpariksi tulee velvollisuus kertoa mielipiteensä niin, että ei vahingoita toisia. Kun on oikeus koulutukseen, vastinpariksi tulee velvollisuus käydä koulussa ja antaa kaikkien opiskella rauhassa.

Oikeuksia on monenlaisia ja monen tasoisia. Osa oikeuksista on kirjoitettu myös lakeihin. Jotkut oikeuksista ovat sellaisia, että ne voidaan ottaa lapselta väliaikaisesti pois yleisen edun tai lapsen oman edun takia. Lapselle saatetaan esimerkiksi antaa oikeus valita itse, milloin hän tekee kotitehtävät. Mutta jos huomataan, että lapsi ei tee ollenkaan kotitehtäviään eikä hän siten myöskään opi tarpeeksi, oikeus valita itse kotitehtävien tekoaika voidaan ottaa pois ja ne tehdään aikuisen ilmoittamana ajankohtana tai yhdessä aikuisen kanssa. Toiset oikeuksista taas ovat sellaisia, että niitä ei kukaan voi koskaan ottaa keneltäkään pois. Tällaisia ovat ihmisoikeudet, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle maailmaan syntyneelle ihmiselle. Myös sellaisille, jotka eivät vielä edes ole kuulleet niistä mitään! 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tämän harjoituksen tavoitteena on pohtia, mikä on meidän mielestämme suomalaista ja purkaa suomalaisuuteen liitettäviä stereotypioita.  

Tutkikaa yhdessä hymiöitä ja poimikaa joukosta mielestänne suomalaisuutta kuvaavia hymiöitä. Pohtikaa ja keskustelkaa alla olevien kysymysten avulla.

Millaisen käsityksen suomalaisuudesta saa esimerkiksi This is Finland hymiöiden perusteella? Tarkastelkaa listaa ja pohtikaa:

• Minkä hymiöiden koette kuvaavan suomalaisuutta?
• Mitä suomalaisia asioita hymiöt kuvaavat?
• Mitä yhteistä on siinä, miten suomalaisia on kuvattu hymiöissä? Esimerkiksi ulkonäkö, ihonväri, vaatteet?
• Mitä suomalaisuuteen kuuluvia asioita, henkilöitä tai tapoja hymiöistä puuttuu?
• Suunnitelkaa ja kuvittakaa lukemisen jälkeen omat moninaista suomalaisuutta kuvaavat hymiöt.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Oikeus perheeseen on ihmisoikeus. Perheet voivat ja saavat olla monen näköisiä ja muotoisia.  

Tehtävän tavoitteena on huomioida perheiden monimuotoisuus ja avartaa perheisiin usein liitettäviä stereotypioita ja normeja. Tehtävän avulla havainnollistetaan se, että perheitä on hyvin monenlaisia.   

Kokoa pussillinen pieniä leikkihahmoja, esimerkiksi nukkekodin asukkaita tai pieniä nukkeja. Vaihtoehtoisesti voitte tehdä harjoituksen myös esimerkiksi erivärisistä pahveista leikatuilla kuvioilla.  

Anna oppilaille pussi, jossa on mahdollisimman paljon erilaisia leikkihahmoja. Ohjaa keskustelua esimerkiksi seuraavilla apukysymyksillä: Onko kaikissa tekemissänne perheissä lapsia? Miten perheet ovat muodostuneet? Minkä kokoisia perheet ovat – montako lasta ja aikuista niissä on? Mitä sukupuolia eri perheenjäsenet ovat? Millaisessa kodissa perheet voisivat asua?” 

Keskustelkaa eri perhemuodoista Monimuotoiset perheet -julisteen pohjalta ja tehkää oppilaiden muodostamista perheistä ryhmän oma ”Monimuotoiset perheet” -juliste.  

Monimuotoiset perheet –julisteen sekä lisätietoja perheiden moninaisuudesta löydät esimerkiksi Monimuotoiset perheet -verkoston verkkosivuilta. 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tulosta ja leikkaa Ihmisoikeuskortit. Jaa luokka 4–6 oppilaan pienryhmiin. Jaa yksi korttisarja jokaiselle ryhmälle.

Pyydä oppilaita levittämään kortit pöydälle tekstipuoli ylöspäin. Tutkikaa kortteja ja koettakaa järjestää ne tärkeysjärjestykseen seuraavasti: kootkaa korteista pyramidi niin, että ylimmäksi tulee ryhmän mielestä tärkein oikeus, sen alle kaksi seuraavaksi tärkeintä, niiden alle kolme seuraavaksi tärkeintä ja niin edelleen. 

Mitä havaitsette? Liittyvätkö eri oikeudet toisiinsa? Onko oikeuksia mahdollista ryhmitellä? 

Pohtikaa, mitä tapahtuisi, jos pyramidin keskeltä poistaisi yhden oikeuden. Mitä vaikutuksia sen poistamisella olisi muihin oikeuksiin? 

Lähde: Ihmisoikeudet.net: Oikeuspyramidi -tehtävä. 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tehtävä sopii jatkoksi monimuotoisten perheiden tarkastelulle. Kerro oppilaille, että tässä harjoituksessa ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia. Tässäkin huomataan, että perheitä on todella monenlaisia ja jotkut asiat voivat olla monelle meistä yhteisiä, joissakin asioissa kaikki perheet ovat omanlaisiaan.   

Peukutus: Ohjeista oppilaita äänestämään peukullaan, pitääkö kertomasi väittämä paikkaansa hänen perheensä kohdalla. Peukku pystyssä tarkoittaa: “Pitää paikkaansa”, peukku alaspäin puolestaan: “Ei pidä paikkaansa”. Peukku vaakatasossa tarkoittaa: “En tiedä”.    

• Minun perheessäni kaikki tykkäävät jäätelöstä.  
• Minun perheessäni onlemmikki.  
• Minun perheessäni puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä.  
• Minun perheessäni tykätään laulaa yhdessä.  
• Minun perheessäni vietetään joskus siivouspäivää.  
• Minun perheessäni kaikki tykkäävät nukkua viikonloppuisin aamulla pitkään.  
• Minun perheessäni on akvaario.  
• Minun perheeni asuu lähellä koulua.  
• Minun perheessäni syödään usein aamupalaksi puuroa.  
• Minun perheessäni asuu myös yksi tai useampi isovanhempi.   
• Minun perheessäni kerrotaan joskus vitsejä.  

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tutustu turvallisimman tilan ohjeisiin. 

Pohdi oma ryhmäsi tuntien, mikä olisi hyvä tapa sopia turvallisemman tilan säännöistä luokassa. Toimivatko nämä ohjeet ryhmässänne vai teettekö yhdessä teille sopivat? Ohjeissa voi olla sanoja tai aihepiirejä, jotka eivät ole kaikille tuttuja, joten tässä kohtaa on tärkeä käydä ne läpi ja varmistaa että kaikki ymmärtävät, mitä niillä tarkoitetaan.  

Käykää läpi turvallisen tilan ohjeet yhdessä tai tehkää teidän ryhmänne omat säännöt näiden pohjalta. Työskentelyn voi aloittaa esimerkiksi listaamalla yksilöinä tai pareittain paperille, mistä kullekin tulee turvallinen olo. Tehtävää voi jatkaa miettimällä ja kirjoittamalla, miten kirjatut asiat näkyvät fyysisessä tilassa sekä tilassa olevien ihmisten käyttäytymisessä. Sitten opettaja kerää paperit ja ryhmittelee ne sekä antaa kullekin ryhmälle kokoavan otsikon. Tällainen taustatyöskentely auttaa näkemään, mikä ryhmässä oleville on turvallisessa tilassa tärkeää.  

Kun olette laatineet oman ryhmänne turvallisen tilan ohjeet, sopikaa ohjeiden noudattamisesta. Varmistakaa, että kaikille oppilaille on selvää, miten toimia, jos tulee loukattu tai turvaton olo.   

Turvallisemman tilan tarkoitus on taata, että kaikki saavat olla omia itsejään eikä heitä sen vuoksi syrjitä tai kiusata. Turvallisemman tilan ohjeet tekevät sen huomaamisesta helpompaa, milloin pitää pyytää anteeksi tai muuttaa käytöstä. Turvallisemman tilan ohjeiden tarkoitus on tehdä yhteisistä tiloista yhdenvertaisempia ja turvallisempia vähemmistöihin ja syrjintää kohtaaviin ryhmiin kuuluville.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tehtävä auttaa tutkimaan moninaisuutta lähiympäristössä: mitä eroja ja toisaalta myös yhtäläisyyksiä meissä ihmisissä on?  

Jaa oppilaat neljän hengen ryhmiin. Jaa oppilaille valmiiksi tulostetut kukat tai ohjeista heidät piirtämään mallin mukainen kukka.  

Ohjaa oppilaita pohtimaan ja nimeämään jokin tärkeä ominaisuus itsessä, jota muilla ryhmän jäsenillä ei todennäköisesti ole. Oppilaat kirjaavat tämän ominaisuuden kukan suuriin, pyöreisiin terälehtiin. Kukan pieniin terälehtiin oppilaat kirjoittavat ominaisuuden, joka yhdistää kahta ryhmän jäsenistä toisiinsa. Lopuksi oppilaat pohtivat ja kirjoittavat kukan keskellä olevaan ympyrään ominaisuuksia, jotka ovat heille kaikille yhteisiä. Ohjaa oppilaita kirjoittamaan ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä ja pysyviä, ei esimerkiksi vaatteiden värejä tai tavaroita, joita oppilaat omistavat.   

Kootkaa kukat yhdessä tutkittavaksi esimerkiksi seinälle tai pöydälle. Millaisia yhdistäviä tekijöitä teillä ryhmässänne on? Entä millaisia erityisiä ominaisuuksia löytyy ryhmästä? Todetkaa, että kaikki kirjatut ominaisuudet ovat hienoja ja tärkeitä. Keskustelkaa, millaista oli löytää erilaisia ja samanlaisia ominaisuuksia toisten kanssa.  

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tämä harjoitus pyrkii tuomaan näkyville rakenteellisen syrjinnän seurauksia ja erityisesti sitä, miten vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä kuvataan tarinoissa ja mediassa. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan kuvia ja tarinoita kriittisesti. Lukijan ja katsojan on tärkeää oppia kysymään, keitä kuvataan, keiden tarinoita kerrotaan sekä ketkä jätetään useammin syrjään tai näkymättömäksi?  

Valitse kuvamateriaaleista yksi tai mahdollisuuksien mukaan useampi ja tutustukaa siihen yhdessä tai pienryhmissä:   

• Taiteilija Irmeli Huhtalan vastamainokset: Maitotyttö- ja Koti etsii ihmistä –vastamainokset, Kuka saa olla mainoksen suomalainen? -blogi, Häiriköt päämaja (2016).
• Ihmisoikeusliiton kuvasarja: Millaista on olla saamelaisnuori 2010-luvun Suomessa?

Pohdittavaksi: Näiden kuvien ja tarinoiden yksi tärkeä tarkoitus on nostaa esiin ihmisiä, joita ei usein kirjoissa, lehdissä ja mainoksissa nähdä. Eri vähemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset jäävät usein näkymättömiin tai heitä kuvataan ongelmakeskeisesti tai ennakkoluuloja vahvistaen. Keskustelkaa siitä, mitä havaitsitte näissä kuvissa ja tarinoissa. Löytyykö samanlaisia kuvia teidän oppikirjoistanne? Entä mainoksista, joita näette? Minkä näköisiä ihmisiä oppikirjoissa tavallisimmin on näkyvillä? Entä mainoksissa? 

Lisätehtävä: Kirjoita tulevaisuuden itsellesi kirje, jossa kerrot, mikä yhdenvertaisuusasia on juuri nyt sinulle tärkeä. Kerro tulevaisuuden itsellesi kirjeessä, minkä yhdenvertaisuuskysymyksen kanssa olet valmis työskentelemään itsesi sekä muiden hyväksi. Kenen asia yhdenvertaisuus sinun mielestäsi on? Mikä voisi motivoida sinua puhumaan tai toimimaan yhdenvertaisuuden puolesta? Opettaja kerää kirjeet, mutta ei lue niitä. Opettaja jakaa kirjeet kirjoittajille takaisin sovitun ajanjakson jälkeen. 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa videokirjastosta video myanmarilaisesta Rose Kyawista kertomassa työstään Women for Women -säätiössä.

Katsokaa video ja keskustelkaa, millaista työtä Rose Kyaw tekee kotimaassaan edistääkseen naisten oikeuksia ja tasa-arvon toteutumista.

Tutustukaa tämän jälkeen kolmen suomalaisen, naisten oikeuksia edistävän järjestön verkkosivuihin. Järjestöjä ovat esimerkiksi Naisasialiitto Unioni, Ruskeat Tytöt sekä Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 60 jäsenjärjestöä.

Selvittäkää kolmen suomalaisen järjestön osalta mitä nämä järjestöt tekevät edistääkseen naisten oikeuksien toteutumista? Millaisia työmenetelmiä järjestöt käyttävät ja mitä järjestöt pyrkivät saamaan aikaan? 

Vertailkaa myanmarilaisen ja suomalaisten järjestöjen toimintaa ja tavoitteita. Mitä yhteistä löydätte, entä millä tavalla järjestöt eroavat toisistaan? Mihin naisten oikeuksia edistäviä järjestöjä tarvitaan Suomessa? Entä Myanmarissa? Voitte myös etsiä naisten oikeuksia edistäviä järjestöjä muista maista ja etsiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niiden toiminnasta.  

Verratkaa näitä järjestöjä vielä lopuksi YK:n naisjärjestöön UN Womeniin. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä tällä kertaa löydätte?  

Jos perustaisitte oman naisten oikeuksia edistävän järjestön, mitä se järjestö tekisi ja mihin se erityisesti pyrkisi toiminnallaan vaikuttamaan? 

Lisätehtävä: Etsikää aiempien järjestöjen tapaan tietoa järjestöistä, jotka yrittävät puuttua miesten ja sukupuolivähemmistöjen kokemiin tasa-arvo-ongelmiin. Tutustukaa esimerkiksi Suomen kontekstissa toimiviin Trasekiin, Setaan ja Miehet ry:hyn. Kansainvälisinä toimijoina voitte tutustua esimerkiksi TGEU:hun, ILGA Worldiin ja YK:n Free & Equal -kampanjaan. 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Katsokaa videokirjastosta video Myanmarissa asuvasta Rose Kyawista ja hänen tekemästään työstä Women for Women -säätiössä.  

Hakekaa yhdessä tietoa ja pohtikaa, millaisia tasa-arvo-ongelmia Suomessa on. Miten ne eroavat videolla näkyviin tulevista Myanmarin tasa-arvo-ongelmista? 

Tehkää yhdessä juliste, johon kirjaatte voimalauseita ja kuvia liittyen tasa-arvoon. Miksi tasa-arvo on tärkeää? Miten kaikki voivat vaikuttaa tasa-arvon paranemiseen? Mitä tasa-arvo mielestänne tarkoittaa? Miltä se näyttää? Toteuttakaa juliste piirtämällä, maalaamalla, valokuvaamalla tai jollakin kuvallisen suunnittelun tietokoneohjelmalla. Kun julisteet ovat valmiit, tehkää niistä julistenäyttely luokan seinille. 

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Kartta on laivamatkustusta varten kehitetty piirros maailmasta. Yleisimmin käytössä oleva, kouluissa käytetty Mercatorin projektioon perustuva maailmankartta ei näytä maapallon mantereiden ja maiden mittasuhteita oikein vaan vääristää pohjoisen pallospuoliskon näyttämään todellista suuremmalta. Lisäksi se asettaa pohjoisen maat eteläisen pallospuoliskon maiden “yläpuolelle”. Suurempi koko sekä sijainti ylempänä heijastuvat globaalisti ihmisten ajatteluun tärkeydestä.

Jaa oppilaat noin kolmen henkilön pienryhmiin. Anna oppilaille suuret, A2- tai A3-kokoiset paperit. Pyydä oppilaita piirtämään paperille maailmankartta. Aikaa piirtämiseen on noin 3–5 minuuttia.

Pyydä ryhmiä näyttämään piirroksensa muille ja kysy ryhmiltä:

• Mistä kohdasta aloititte piirtämisen?
• Mitä on piirroksessanne keskellä/laitamilla?
• Mitkä alueet oli helpoin/vaikein piirtää?
• Vastaavatko kokosuhteet todellisuutta?

Keskustelkaa karttojen maailmankuvasta ja sen vaikutuksista:

• Voisiko kartta olla esitetty toisinpäin eli etelä ylhäällä ja pohjoinen alhaalla?
• Miksi Eurooppa on kartassa keskellä?
• Millainen maailmankartta olisi, jos esimerkiksi Australia olisi keskellä?
• Vaikuttaako maailmankartta ihmisten mielikuviin maailmasta? Miten?
• Vaikuttaako maailmankartta siihen, miten näemme pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon maat?

Tutkikaa hakutuloksia hakusanalla: 40 maps that will help you make sense of the world. Löydätte samat kartat usealta eri verkkosivustolta. Kartoissa on kuvattu maailmaa eri näkökulmista ja eri asioita korostaen. Tutustukaa karttojen välittämään maailmankuvaan. Keskustelkaa, mitkä kartoista saivat oppilaat oivaltamaan jotain uutta. Tutkikaa yhdessä karttoja ja keskustelkaa siitä, mitä ne kertovat maailmasta.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Tutustukaa Gazassa asuvan Deena Nassarin, Länsirannalla asuvan Mohammad Dwikatin sekä Myanmarissa asuvan Hein Min Oon tekemään työhön. Katsokaa videokirjastosta Deenan, Mohammadin sekä Hein Minin videot ja miettikää yhdessä, mitä yhteistä kolmen nuoren tekemällä työllä on? Kirjatkaa ylös, millaista lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä videoissa näkyy. Miten näiden kolmen nuoren tekemässä työssä näkyy tasa-arvon ja lapsen oikeuksien toteutumisen tavoittelu?

Lapsen oikeuksien sopimus pähkinänkuoressa: Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus.

Lapsen oikeus esimerkiksi terveydenhuoltoon tai koulutukseen ei ole mielipidekysymys, vaan lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus. Suomi on sitoutunut noudattamaan lapsen oikeuksien sopimusta.

Sopimuksessa on neljä yleistä periaatetta: syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen.

Lapsen oikeuksien sopimuksesta löytyy lisätietoa verkosta suomeksi hakusanalla lapsen oikeudet ja ruotsiksi hakusanoilla barnets rättigheter tai barnkonventionen.

Lisätehtävä: Tutustukaa myös muihin ihmisoikeusaktivisteihin: Mohandas Gandhi, Nelson Mandela, Kalle Könkkölä, Anna Politkovskaja, Ngawang Sangdrol, Koko Hubara, Harvey Milk, Denis Mukwege. Kootkaa kuvagalleria, jossa kuvien lisäksi esittelette valitsemanne aktivistit ja heidän työnsä. Näistä aktivisteista löytyy kuvia sekä tietoa internetistä. Listatkaa, mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin tämän tehtävän ihmisoikeusaktivistit erityisesti työllään ovat halunneet vaikuttaa.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin:

Seisotaan piirissä. Yksi henkilö sanoo ääneen väitteitä. Piirissä olijat ottavat askeleen eteenpäin kohti piirin keskustaa, jos ovat omalla kohdallaan samaa mieltä väitteen kanssa. Kunkin vastauksen jälkeen palataan aina takaisin piiriin suunnilleen alkuperäiselle paikalle.

• Minun mielestäni on kiinnostavaa oppia lisää tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista.
• Minä opin tänään uusia asioita tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista.
• Pystyisin tämän oppimiskokonaisuuden jälkeen kertomaan kavereilleni tasa-arvosta.
• Minun mielestäni nuoret voivat vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen.
• Minun mielestäni on tärkeää, että kaikki maailman nuoret olisivat keskenään tasa-arvoisia.

Liittyy seuraaviin tavoitteisiin: