UM: Photo: Milma Kettunen, Addis Abeba, Etiopia 2008

Tehtävät tavoitteittain

Tästä osiosta löydät kaikki verkko-oppaan tehtävät tavoitteittain luokiteltuna. Kun klikkaat auki yhden seitsemästätoista tavoitteesta, aukeaa kuvakkeen alle valikko tehtävistä, jotka liittyvät kyseisen kestävän kehityksen tavoitteeseen.

Vieraile sivustolla www.maailma2030.fi/agenda-2030, jolta saat lisää tietoa tavoitteista.

18. Terveyttä ja hyvinvointia

Tavoite: Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.

Harjoituksessa opetellaan kirjoittamaan ja pitämään kantaaottava puheenvuoro.

Harjoituksen voi tehdä yksin, pareittain tai pienryhmissä.  

Pyydä oppilaita pohtimaan ja kirjaamaan asioita ja epäkohtia, joihin he haluaisivat vaikuttaa. Vaikuttamisen kohde voi olla läheinen, omaan arkeen liittyvä tai jokin suurempi, maailmanlaajuinen asia. Se voi myös olla jokin Juurisyyt-harjoituksesta nousseista epäkohdista.  

Apukysymyksiä pohdintaan: Mikä asia tai epäkohta on mietityttänyt, puhututtanut tai tuntunut ärsyttävältä tai epäreilulta viime aikoina? Jos saisit vallan muuttaa yhteiskunnassa yhden asian, mitä muuttaisit? 

Suunnitelkaa aiheesta lyhyt puheenvuoro. Esitelkää ja perustelkaa oma mielipiteenne aiheesta puheenvuorossa. Apukysymyksiä puheenvuoron laadintaan:  

  1. Mihin asiaan haluan muutoksen?
  2. Miksi asia on tärkeä?  
  3. Keille asia on tärkeä?  
  4. Minkälainen muutos tarvittaisiin, jotta asia toteutuisi?  
  5. Ketkä ovat muutoksesta vastuussa – kuka voi saada aikaan muutoksen?  

Jokainen oppilas tai ryhmä pitää vuorollaan oman puheenvuoronsa. Opettaja tai joku oppilaista kirjaa näkyville puheenvuoroissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot. Lopuksi käydään läpi kaikki kannanotot ja pohditaan, miten kullekin niistä saataisiin parhaiten huomiota. Syntyisikö siitä uutinen tai mielipidekirjoitus? Kannattaisiko järjestää jokin tapahtuma tai tempaus, jotta epäkohta saisi huomiota ja sitä voitaisiin muuttaa? Pohditaan yhdessä tai pienryhmissä, mitä asioita ryhdytään ajamaan ja miten. Kirjatkaa myös erilaisia keinoja vaikuttaa tai saada vaikuttamiskohteelle huomiota.   

Lähde: Pidä silmät auki – jutuntekijän opas, s. 9 (2017). 

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Harjoituksessa ideoidaan ratkaisuja ongelmiin ja harjoitellaan kansalaisvaikuttamisen taitoja.

Oppilaat jatkavat Juurisyyt-harjoitusta ryhmissä.  

Vaihe 1: Unelmakartta 

Pyydä oppilaita luomaan unelmakartta, johon he visioivat miltä maailma näyttäisi, jos Juurisyyt-harjoitteen epäkohta ratkeaisi. Apukysymyksiä: Mitä hyvää epäkohdan ratkeamisesta seuraisi? Miten ihmiset, luonto ja talous voisivat? Listaa hyvistä asioista seuraavia hyviä asioita.  

Tarkastelkaa sitten Juurisyyt-harjoituksessa tehtyä puuta. Minkä puussa pitää muuttua, jotta positiivinen unelma olisi mahdollinen? Listatkaa muutosvaatimukset. 

Vaihe 2: Aivomyrsky 

Seuraavaksi oppilaat ideoivat, millaisilla erilaisilla ja moninaisilla keinoilla muutoksen voisi saada aikaan ja positiiviseen lopputulokseen voisi päästä. Kannusta oppilaita ajattelemaan rohkeasti ja luovasti, sekä listaamaan niin paljon ideoita, kuin he keksivät, sensuroimatta niitä vielä tässä vaiheessa. 

Vaihe 3: Siivilöinti 

Kun ideat on listattu, pyydä oppilaita tarkastelemaan ideoita kriittisesti: 

  • Ratkooko idea ongelman juurisyitä?  
  • Aiheuttaisiko idea ongelmia jossakin toisaalla? 
  • Ottaako idea huomioon ne ihmiset, joita ongelma ja sen ratkaisu koskettaa? 
  • Voisiko idea saada aikaan haluamanne kaltaisen muutoksen? 
  • Voisiko onnistumista arvioida? Miten? 
  • Olisiko idea toteuttamiskelpoinen? Miksi? Miksi ei? 

Pyydä ryhmiä sitten valitsemaan ratkaisuideoistaan yksi, joka vaikuttaa vahvalta. 

Vaihe 4: Ideasta toiminnaksi 

Seuraavaksi pienryhmissä tehdään suunnitelma sille, miten idean voisi toteuttaa. 

Tukikysymykset suunnitelman teolle: 

  • RAAMIT: Millä laajuudella haluatte toteuttaa suunnitelmanne: yksilötaso, oma lähiympäristö, Suomi, Eurooppa, maailma…? 
  • IHMISET: Kenet täytyy saada mukaan: asiantuntijaksi, toteuttamaan, tukemaan, kuulemaan suunnitelmasta? 
  • MITEN: Millä keinoilla suunnitelmaa toteutetaan? 

Lopuksi pyydä oppilaita vielä pohtimaan, onko suunnitelma realistinen ja vaikuttava. 

  • HAASTEET: Mitä haasteita suunnitelman toteuttamisessa voi olla? Miten haasteet voisi ratkaista?  
  • ARVIOINTI: Millä tavalla toteutumista voi arvioida? 

Vaihe 4: Kaikki mukaan! 

Valmistakaa esitys toimintasuunnitelmastanne muulle luokalle. Esityksen tavoitteena on saada kaikki innostumaan suunnitelmastanne.  

Esityksessä kertokaa haluamallanne tavalla seuraavat asiat:  

  • Millainen on maailma, josta unelmoitte: ”Olisipa meillä maailma, jossa…” 
  • Mihin ongelmaan olette ideoineet ratkaisua: ”Mutta valitettavasti ongelmana on…” 
  • Millaista toimintaa olette suunnitelleet: ”Voimme kuitenkin muuttaa maailmaa näin…” 
  • Miten muut voivat osallistua kampanjaan ja miksi heidän kannattaa osallistua: ”Ja Sinäkin voit tulla mukaan…” 

Esitys voi olla missä tahansa muodossa: videoitu esitys (esim. vlogi), puhuttu selostus, mininäytelmä, tarina, yhteiskunnallinen mainos, kuunnelma tai seinäsarjakuva, ja se voi sisältää esimerkiksi osallistavan minitietovisan, haaste- tai arvauspelin, adressin tai vaikkapa kansalaisaloitteen. 

Keskustelkaa lopuksi yhdessä koko luokan kanssa:  

Millä keinoilla saitte muut innostumaan toimintasuunnitelmaanne? Millaiset esitykset innostivat sinua mukaan? Miten tieto ja ymmärrys asiasta sekä empatian lisääntyminen voi muuttaa maailmaa? Mikä lisäsi toimintasuunnitelman uskottavuutta?  

Lähde: Harjoitus pohjautuu Rauhankoulun harjoitteisiin. 

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Harjoituksessa syvennytään tutkimaan, mitkä syyt aiheuttavat ja ylläpitävät jotakin epäkohtaa. Kun ilmiön taustoja ymmärtää syvällisesti, voi valistuneemmin miettiä ratkaisuja sen muuttamiseksi.

Aloittakaa katsomalla Maailman suurin oppitunti -video YK:n kestävän kehityksen tavoitteistaPyydä oppilaita kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen toteutumiseen liittyviin haasteisiin.

Listatkaa yhdessä taululle, millaisista haasteista videossa kerrottiin. 

Jaa oppilaat pienryhmiin. Pyydä jokaista ryhmää valitsemaan yksi haaste taululta, tai miettimään jokin muu haaste tai epäkohta, jonka jokainen ryhmässä tunnistaa ja johon haluaisi vaikuttaa.  

Vaihe 1: Puu. Jokainen pienryhmä saa yhden A3- tai A2-kokoisen paperin, tusseja sekä tarralappuja. Paperille piirretään iso puunrunko, jolla on juuret, runko ja oksisto. Puun runkoon ryhmä kirjoittaa valitsemansa vaikuttamiskohteen eli epäkohdan, johon yritetään vaikuttaa. Harjoituksen voi tehdä myös esimerkiksi PadletillaFlingalla tai Prezillä. 

Vaihe 2: Puun juuret ja oksat. Ryhmä keskustelee ja kirjaa tarralapuille ongelmaan liittyviä syitä ja seurauksia, syyt yhden värisille lapuille ja seuraukset toisen värisille. Epäkohdan aiheuttavat syyt kiinnitetään puun juurakkoon. Epäkohdasta johtuvat seuraukset kiinnitetään puun oksiin.  

Pyydä oppilaita pohtimaan syitä ongelmien taustalla. Esimerkiksi puhtaan veden puutteen syynä voi olla kuivuus, jonka syynä on ilmastonmuutos, jonka syynä on ihmisen toimet, ja niin edelleen. Näitä syvemmälle meneviä syitä voi lisätä syvemmälle juurakkoon, jolloin päästään käsiksi ongelmien juurisyihin. Palaako jokin seuraus syihin luoden negatiivisen kierteen? 

Vaihe 3: Puun esittely. Pienryhmät esittelevät valmiin puunsa muille pienryhmille. Muut ryhmät kommentoivat sekä esittävät kysymyksiä ja täydennyksiä. Ryhmät täydentävät omaa puutaan muiden kommenttien perusteella. 

Vaihe 4: Tiedonhankinta. Ryhmät etsivät lisätietoa eri lähteistä, jotta pystyvät paremmin ymmärtämään ilmiötä ja sen taustalla vaikuttavia syitä. Ryhmä kirjaa puuhun uusia ajatuksia, joita he saavat lisätietoa etsimällä. 

Asiantuntijoiden haastatteleminen. Tiedonhankintaa on mahdollista tässä vaiheessa täydentää asiantuntijoiden haastattelemisella puhelimitse, sähköpostilla tai kasvotusten. Oppilaat pohtivat yhdessä muun ryhmän ja opettajien kanssa, keitä asiantuntijoita he voivat haastatella saadakseen lisätietoa valitsemastaan ilmiöstä. Tarkentakaa ensin, kuka tai ketkä voisivat olla ilmiön asiantuntijoita ja miten heihin saisi yhteyden.  

Kun ilmiöstä alkaa olla paljon tietoa, ryhmä esittää ideoita siitä, mitkä olisivat parhaita tapoja muuttaa tilannetta ja ratkoa ongelmaa. Asiantuntijalta voi kysyä myös neuvoja siitä, kuinka epäkohtaan voi vaikuttaa. Tekeekö joku taho jo asialle jotakin? Miten nuoret voisivat vaikuttaa valitsemaansa ilmiöön tai kerätä sille huomiota? Millaisia vaikuttamisen keinoja voisi hyödyntää?  

Työskentelyä voi jatkaa VAIKUTA: Unelmista totta tai VAIKUTA: Jos minä saisin päättää… harjoituksilla. 

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Keskustelkaa ja äänestäkää koulun arjessa olevista asioista, joita oppilaat haluaisivat kehittää.

Harjoitelkaa oman mielipiteen kertomista, perustelua, äänestämistä ja uusien ideoiden keksimistä lasten kokouksessa.

Pyydä oppilaita kertomaan koulun arjesta kysymyksiä tai epäkohtia, joita he haluaisivat kehittää.

  1. Epäkohdan esiintuominen: Kun oppilas keksii jonkin epäkohdan tai kehittämiskohteen, pyydä häntä kertomaan
  • miksi epäkohta on epäkohta – miten se vaikuttaa oppilaisiin?
  • mitä hyvää sen muuttamisesta voisi seurata?
  1. Muiden kuuleminen: Pyydetään muilta mielipiteitä mainittuun epäkohtaan. Oman mielipiteen tai näkemyksen voi kertoa paitsi sanoin, myös esimerkiksi piirtämällä, valokuvaamalla tai osoittamalla kuvasta.
  2. Äänestäminen: Kun kaikki epäkohdat on esitelty, oppilaat voivat äänestää, mihin kaikkiin epäkohtiin tartutaan. Äänestys voi tapahtua esim. näin: ”Oppilas, joka on samaa mieltä voi nousta seisomaan / nostaa peukun ylös / nostaa hymynaamakortin esille”
  3. Ratkaisun etsiminen: Kun riittävän moni on sitä mieltä, että epäkohtaan tulisi puuttua, keskustellaan yhdessä
  • kuka siihen voisi puuttua?
  • voivatko oppilaat itse tehdä asialle jotain?
  • kenelle asiasta pitäisi kertoa (esim. muille oppilaille, vanhemmille, opettajille…)

Lopuksi voidaan taas äänestää, mikä toimenpide valitaan, ja sopia sen toteuttamisesta.

Keskustelussa on tärkeä tuoda esille, että jokaisen mielipide on tärkeä ja että kysymyksiin ei ole oikeaa tai väärää vastausta. On tärkeää tehdä tilanteesta turvallinen: jokaisella on oikeus muodostaa ihan oma mielipide (vaikka vieruskaveri olisikin eri mieltä) ja kertoa siitä. Toisten mielipiteitä ei saa arvostella.

Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Yhteistyö ja kumppanuus

Tarkastelkaa opetusmateriaaleja yhdenvertaisuuden silmälasien läpi. Millaisia havaintoja teette?

Tutkikaa opetusmateriaaleja, kuten oppikirjoja ja muuta luokassa käyttämäänne materiaalia, yhdenvertaisuuden silmälasien läpi.  

  • Onko eri sukupuolia kuvissa yhtä paljon? Laskekaa ja verratkaa.
  • Tekevätkö eri sukupuoliin kuuluvat ihmiset samoja vai eri asioita?
  • Millaisissa ammateissa eri sukupuoliin kuuluvat ihmiset on kuvattu?
  • Esiintyykö kuvissa etnisesti monenlaisia ihmisiä?
  • Onko kuvissa fyysisesti vammaisia ihmisiä?
  • Onko kuvissa eri ikäisiä ihmisiä?
  • Millainen on kirjan mukaan suomalainen ihminen?
  • Millaisia perheitä kuvissa on? Onko muita vaihtoehtoja kuin äiti, isä, tyttö ja poika?
  • Millaisia ihmisiä kuvista puuttuu?
  • Miksi on tärkeää, että kuvissa olisi monenlaisia ihmisiä tekemässä monenlaisia asioita?
Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Yhteistyö ja kumppanuus

Perehtykää vallankäyttäjiin sekä vallankäytön tapoihin tekemällä yhteiskunnallisen vallan käyttäjistä ajatuskartta. Jatkakaa haastattelemalla vallankäyttäjiä.

Vaihe 1: Ketkä käyttävät valtaa?  

Pyydä oppilaita kirjaamaan lapuille vallankäyttäjiä, jotka päättävät oppilaiden elämään vaikuttavista asioista koulussa ja sen ulkopuolella. Oppilaat kirjoittavat yhden tahon nimen kullekin lapulle ja käyvät kiinnittämässä lappuja luokan seinälle omaan tahtiin. Sanoja voi koota myös digitaalisesti.  

Esitä oppilaille apukysymyksiä: Kuka/ketkä säätävät lait? Kuka valvoo, että lakeja noudatetaan? Kuka päättää terveydenhuollosta? Kuka/ketkä päättävät, mitä koulussa opetetaan? Mikä/mitkä/ketkä viestivät tehdyistä päätöksistä kansalaisille?   

Oppilaiden tekemää listaa voidaan täydentää ajankohtaisilla uutisilla ja yhteiskunnallisista keskusteluista heräävillä kysymyksillä. Ohjaa oppilaita kiinnittämään huomiota siihen, kuinka paljon heidän elämäänsä keskeisesti liittyvistä asioista tehdään koko ajan päätöksiä ja mitä valtaa käyttäviä tahoja seinältä vielä puuttuu. 

Kun oppilaat ovat tuoneet kaikki lappunsa seinälle, kysy, olisiko sinne tarpeen lisätä esimerkiksi seuraavia tahoja: puolueet, media, armeija, eduskunta, valtioneuvosto, kunnanvaltuusto, kansalaisjärjestöt, oikeuslaitos, poliisi, oppilaitokset, uskonnolliset yhdyskunnat, huoltajat, opettajat, valmentajat, yritykset, yms. Varmista samalla, että oppilailla on käsitys kaikista seinällä olevista vallankäyttäjistä. 

Vaihe 2: Miten valtaa käytetään?  

Jaa oppilaat pienryhmiin ja jaa kullekin ryhmälle yksi yhteiskunnallinen vallankäyttäjä, johon he tutustuvat tarkemmin. Kukin pienryhmä tekee ajatuskartan, jonka keskelle merkitään kyseisen tahon nimi (esim. kunnanvaltuusto, puolue, ym.) ja ympärille kirjataan kaikki ne asiat, joihin se käyttää valtaa yhteiskunnassa. Etsikää tietoa internetistä ja muista tietolähteistä. Kun ajatuskartat ovat valmiita, kootkaa ne näyttelyksi seinälle tai käytävälle.  

Keskustelkaa yhdessä: Onko kaikki vallankäyttö yhteiskunnassa näkyvää? Mitkä valtaa käyttävistä toimijoista ja tahoista olivat etukäteen tuttuja? Mistä kuulitte nyt ensimmäisen kerran? Onko vallankäytöstä vaikeaa/helppoa löytää tietoa?   

Vaihe 3: Miten minä voin vaikuttaa vallankäyttäjiin?  

Pyydä oppilaita keksimään ja kirjaamaan omat tapansa ja mahdollisuutensa vaikuttaa eri valtaa käyttäviin tahoihin ja kiinnittämään laput ajatuskarttojen viereen seinälle.  

Tämän jälkeen keskustelkaa, mitkä tavat vaikuttaa ovat helppoja ja mitkä taas vaikeita toteuttaa, mitkä hyödyllisiä tai haitallisia. Voit myös jatkaa henkilöimällä valtaa ja pyytää oppilaita kirjaamaan yksittäisten ihmisten nimiä, joita he tietävät toimivan kussakin valtaa käyttävässä tahossa.  

Keskustelkaa, mitä piirteitä oppilaiden tunnistamissa vallankäyttäjissä on (ikä, sukupuoli, etnisyys, toimintakyky, ulkonäkö, puhetapa, ammatti, koulutus). Mitä tämä kertoo vallan jakautumisesta? 

Vaihe 4: Paneelikeskustelu  

Järjestäkää koululla paneelikeskustelu, johon kutsutte yhteiskunnallista valtaa käyttävien tahojen edustajia. Osa keskustelijoista voi olla myös koulun omasta oppilaskunnasta. Näkökulma voi olla esim. Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu päätöksenteossa?  

Jokainen luokassa miettii kysymyksiä panelisteille. Äänestäkää jatkoon 10 kysymystä, jotka haluatte esittää paneelille. Valitkaa ainakin kaksi vetäjää keskustelulle – voitte järjestää vetäjien valinnastakin vaalit, jossa jokainen halukas saa ilmoittautua ehdokkaaksi ja kertoa miksi olisi hyvä vetäjä. Osan kysymyksistä voi jakaa yleisössä oleville oppilaille. Kaikki kysymykset voi myös jakaa siten, että parit tulevat vuorollaan esittämään yhden kysymyksen panelisteille.  

Hyvä koulutus
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoituksessa etsitään ymmärrystä siihen, mikä motivoi ja innostaa vaikuttamaan.

Katsokaa videot Palestiinassa toimivasta lasten ja nuorten sirkuskoulusta ja gazalaisesta sairaalaklovnista. Pyydä oppilaita etsimään vastauksia seuraavaan kysymykseen videoilta: Mikä motivoi sirkuskoulun ohjaajaa ja sairaalaklovnia toimintaan?  

Kerätkää yhdessä taululle vastauksia.  

Pohtikaa, minkälaista toimintaa oppilaiden omassa elämässä on, jossa ihmiset toimivat vaikuttaakseen jonkin asian eteen (esimerkiksi oppilaskunta, vanhempainyhdistys, kansalaisjärjestöt, harrastustoiminta). Ovatko omat vanhemmat, isovanhemmat tai muut tutut mukana jossakin toiminnassa, jossa pyritään vaikuttamaan johonkin asiaan? Ovatko oppilaat itse mukana jossakin sellaisessa toiminnassa? 

Haastatelkaa lähialueen vaikuttajia pienryhmissä – harrastuskerhojen ohjaajia, vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia ihmisiä, kansalaisjärjestöjen toimijoita, kunnanvaltuuston jäseniä. Esimerkkikysymyksiä:   

  • Kuka olet ja missä toiminnassa olet mukana?
  • Mitä tavoitteita toiminnallanne on?
  • Miksi olet toiminnassa mukana?
  • Mitä se antaa sinulle?
  • Millaisia haasteita toiminnassa on?
  • Millaisia onnistumisen kokemuksia sinulla on toiminnasta?
  • Voiko kuka tahansa osallistua toimintaanne?

Haastattelut voi videoida, äänittää tai kirjata ylös. Tehkää haastatteluista sarjakuvia, videoita, lehtijuttuja tai pieniä esityksiä. Tuotokset voi jakaa sopivassa mediassa, esimerkiksi luokassa, aamunavauksessa tai vaikka koulun sivuilla. 

Terveyttä ja hyvinvointia
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoitteessa tutustutaan vaikuttamistoiminnan rakenteeseen pähkinänkuoressa ja harjoitellaan kansalaisvaikuttamisen taitoja.

Katsotaan video Unicefin video Maailman suurin oppitunti, osa 2, jossa nuoret eri puolilla maailmaa ovat ryhtyneet vaikuttamaan. 

Pyydä oppilaita painamaan mieleensä mitä pulmia nuoret videolla kohtasivat ja miten he niitä ratkoivat. 

Kirjaa oppilaiden huomiot taululle yksinkertaisen rakenteen sisään: 

BALI  

ONGELMA: Muoviroskat maailman merissä 

RATKAISU: Kampanja, rantojen siivouspäivät, vetoomukset poliitikoille 

TAVOITE: Meret ja rannat pysyvät puhtaana. Poliitikot kieltävät kertakäyttömuovipussit. 

Tehkää jokaisesta videon pulmasta vastaava taulukko. Näin saatte erityisesti ratkaisuja taululle paljon. Ne ovat keinoja, joilla maailma voi muuttaa.   

Pyydä oppilaita sitten miettimään, mihin maailman pulmiin he haluaisivat itse puuttua. Kirjatkaa ideoita taululle. Valitkaa pulmista muutamia, ja ideoikaa niille pienryhmissä ratkaisuja videolla nähtyjen esimerkkien innostamana, keinovalikoimaa avuksi käyttäen. 

Ovatko jotkut ideat sellaisia, joita oppilaat voisivat toteuttaa omassa luokassa? Voisiko niistä kertoa koko koululle, vaikkapa aamunavauksessa?  

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Harjoitteessa opitaan vaikuttamisen keinoista myanmarilaisilta nuorilta, ja harjoitellaan ryhmässä työskentelyä ja esiintymistä.

Jaa luokka kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä katsoo videokirjastosta videon, joka kertoo myanmarilaisesta nuoresta, joka toimii aktiivisesti jonkin tavoitteen parissa. Pyydä oppilaita vastaamaan videon katsomisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin kirjaamalla vastauksensa ylös: 

  • Kuka on videon päähenkilö?
  • Millaisessa toiminnassa hän on mukana?
  • Mitä tavoitteita toiminnalla on?
  • Mistä toiminta sai alkunsa?
  • Mitä keinoja hän käyttää tavoitteen saavuttamiseksi?
  • Minkälaisista haasteista hän kertoo?
  • Minkälaisista onnistumisista hän kertoo?

Seuraavaksi ryhmät tekevät videolla esiin tulleista vaikuttamisen keinoista kertovan esityksen muulle luokalle. Jos keinoja on esimerkiksi kolme, oppilaat tekevät kolmen kohtauksen mininäytelmän. Mininäytelmän sijaan voi tehdä myös sarjan liikkumattomia patsaskuvia, jossa tilanne on jähmettynyt paikoilleen. Silloin yksi oppilas toimii vuorollaan kertojana, joka auttaa tulkitsemaan patsaskuvaa. Kertojan roolia on hyvä vaihdella, jotta useampi oppilas pääsee ääneen. Esityksessä jokaisella oppilaalla tulee olla jokin rooli, ja esityksestä tulee käydä ilmi, mistä vaikuttamisen keinoista on kyse.  

Purkukeskustelu: Olivatko vaikuttamisen keinot tuttuja? Ovatko oppilaat itse hyödyntäneet samoja keinoja jonkin tavoitteen saavuttamiseksi? Onko joku kohdistanut näitä keinoja heihin itseensä? Ovatko he nähneet keinoja käytettävän jossakin, esimerkiksi mediassa? Listatkaa vielä yhteisesti muita vaikuttamisen keinoja, joita oppilaat tietävät. Esimerkiksi 

  • eettinen kuluttaminen, kierrättäminen ja boikotointi
  • influensserit: asenteiden muuttaminen ihmisiin vetoavien esikuvien avulla
  • tiedon, empatian ja muutospaineen lisääminen, jotta ihmiset muuttaisivat käyttäytymistään (tiedottaminen, tempaukset, kampanjat – myös visuaaliset keinot, esimerkiksi meemit, giffit ja taide).
  • poliittinen vaikuttaminen: lisätä tietoa, empatiaa ja muutospainetta vallassa olevia kohtaan, jotta he muuttaisivat lakeja – vetoomukset, kansalaisaloitteet, adressit (esim. Avaaz ja SumOfUs), mielenosoitukset ja lobbaus.
  • yleisen tietoisuuden lisääminen: mediakampanjat, mainokset, sosiaalisen median hyödyntäminen, mielipidekirjoitukset
  • järjestössä, yhdistyksessä tai kansalaisliikkeessä mukana oleminen
  • jonkin toiminnan tukeminen, esimerkiksi osallistumalla varainkeruuseen
  • ehdolle asettuminen, ehdokkaan tukeminen, äänestäminen oppilaskunnassa ja nuorisovaltuustossa.
Terveyttä ja hyvinvointia
Sukupuolten tasa-arvo
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Yhteistyö ja kumppanuus

Harjoitteessa tutustutaan omaan itseen vaikuttajana, keskustelemalla lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.

Alussa kaikki oppilaat seisovat rivissä samalla lähtöviivalla. Opettaja lukee väitteen ja jos oppilas on samaa mieltä väitteestä, hän ottaa askeleen eteenpäin. Keskustelkaa etukäteen, koskevatko väitteet koulua vai yhteiskuntaa laajemmin.

Väittämät:

  • Olen kiinnostunut vaikuttamaan yhteisiin asioihin
  • Minulla on uusia ideoita asioiden kehittämiseksi
  • Aikuiset ovat kiinnostuneita mielipiteistäni
  • Osallistun päätösten tekoon
    • kotona
    • koulussa
    • harrastuksissa
    • oppilaskunnassa
    • nuorisovaltuustossa
    • kunnassa
  • Saan tarpeeksi tietoa kouluni oppilaskunnan tekemistä päätöksistä
  • Saan palautetta ja kiitosta toiminnastani
  • Tunnen, että voin vaikuttaa

Kuinka pitkälle pääsit? Mitkä olivat helppoja askelia? Mitä askelia et pystynyt ottamaan? Mitä pitäisi tapahtua, että voisit ottaa puuttuvat askeleet? Miltä näyttää ryhmän tilanne? Onko se tasa-arvoinen vai onko siinä selkeitä eroja? 

Lähde: Koordinaatti: Citisense method.

Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Yhteistyö ja kumppanuus

Tutkikaa karttojen vaikutusta maailmankuvaamme ja siihen, millaisia ennakkoluuloja meillä voi olla eri maista.

Kartta on laivamatkustusta varten kehitetty piirros maailmasta. Yleisimmin käytössä oleva, kouluissa käytetty Mercatorin projektioon perustuva maailmankartta ei näytä maapallon mantereiden ja maiden mittasuhteita oikein vaan vääristää pohjoisen pallospuoliskon näyttämään todellista suuremmalta. Lisäksi se asettaa pohjoisen maat eteläisen pallospuoliskon maiden “yläpuolelle”. Suurempi koko sekä sijainti ylempänä heijastuvat globaalisti ihmisten ajatteluun tärkeydestä.

Jaa oppilaat noin kolmen henkilön pienryhmiin. Anna oppilaille suuret, A2- tai A3-kokoiset paperit. Pyydä oppilaita piirtämään paperille maailmankartta. Aikaa piirtämiseen on noin 3–5 minuuttia.

Pyydä ryhmiä näyttämään piirroksensa muille ja kysy ryhmiltä:

  • Mistä kohdasta aloititte piirtämisen?
  • Mitä on piirroksessanne keskellä/laitamilla?
  • Mitkä alueet oli helpoin/vaikein piirtää?
  • Vastaavatko kokosuhteet todellisuutta?

Keskustelkaa karttojen maailmankuvasta ja sen vaikutuksista:

  • Voisiko kartta olla esitetty toisinpäin eli etelä ylhäällä ja pohjoinen alhaalla?
  • Miksi Eurooppa on kartassa keskellä?
  • Millainen maailmankartta olisi, jos esimerkiksi Australia olisi keskellä?
  • Vaikuttaako maailmankartta ihmisten mielikuviin maailmasta? Miten?
  • Vaikuttaako maailmankartta siihen, miten näemme pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon maat?

Tutkikaa hakutuloksia hakusanalla: 40 maps that will help you make sense of the world. Löydätte samat kartat usealta eri verkkosivustolta. Kartoissa on kuvattu maailmaa eri näkökulmista ja eri asioita korostaen. Tutustukaa karttojen välittämään maailmankuvaan. Keskustelkaa, mitkä kartoista saivat oppilaat oivaltamaan jotain uutta. Tutkikaa yhdessä karttoja ja keskustelkaa siitä, mitä ne kertovat maailmasta.

Yhteistyö ja kumppanuus
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta

Laatikaa innostavia ja vaikuttamiseen kannustavia voimalauseita tasa-arvosta. Tehkää niistä julisteita.

Katsokaa videokirjastosta video Myanmarissa asuvasta Rose Kyawista ja hänen tekemästään työstä Women for Women -säätiössä.  

Hakekaa yhdessä tietoa ja pohtikaa, millaisia tasa-arvo-ongelmia Suomessa onMiten ne eroavat videolla näkyviin tulevista Myanmarin tasa-arvo-ongelmista? 

Tehkää yhdessä juliste, johon kirjaatte voimalauseita ja kuvia liittyen tasa-arvoon. Miksi tasa-arvo on tärkeää? Miten kaikki voivat vaikuttaa tasa-arvon paranemiseen? Mitä tasa-arvo mielestänne tarkoittaa? Miltä se näyttää? Toteuttakaa juliste piirtämällä, maalaamalla, valokuvaamalla tai jollakin kuvallisen suunnittelun tietokoneohjelmalla. Kun julisteet ovat valmiit, tehkää niistä julistenäyttely luokan seinille. 

Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Yhteistyö ja kumppanuus
Sukupuolten tasa-arvo
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Tutkikaa suomalaisuutta sekä siihen liittyviä oletuksia. Kuvittakaa itse moninaista suomalaisuutta omilla emojeilla.

Tämän harjoituksen tavoitteena on pohtia, mikä on meidän mielestämme suomalaista ja purkaa suomalaisuuteen liitettäviä stereotypioita.  

Tutkikaa yhdessä hymiöitä ja poimikaa joukosta mielestänne suomalaisuutta kuvaavia hymiöitä. Pohtikaa ja keskustelkaa alla olevien kysymysten avulla.

Millaisen käsityksen suomalaisuudesta saa esimerkiksi This is Finland hymiöiden perusteella? Tarkastelkaa listaa ja pohtikaa:

  • Minkä hymiöiden koette kuvaavan suomalaisuutta?
  • Mitä suomalaisia asioita hymiöt kuvaavat?
  • Mitä yhteistä on siinä, miten suomalaisia on kuvattu hymiöissä? Esimerkiksi ulkonäkö, ihonväri, vaatteet?
  • Mitä suomalaisuuteen kuuluvia asioita, henkilöitä tai tapoja hymiöistä puuttuu?
  • Suunnitelkaa ja kuvittakaa lukemisen jälkeen omat moninaista suomalaisuutta kuvaavat hymiöt.
Yhteistyö ja kumppanuus
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta

Harjoitelkaa erilaisten ryhmien muodostamista. Keskustelkaa ryhmässä olevien erojen ja yhtäläisyyksien arvokkuudesta.

Harjoituksen avulla pyritään tekemään näkyväksi sitä, miten moninainen ryhmä on, sekä tuomaan esille oppilaiden yksilöllisiä eroja positiivisessa ja arvostavassa hengessä.Pyydä oppilaita kulkemaan tilassa ensin aivan hiljaa. Kävellään rauhallisesti ja katsellaan vastaantulijoita ystävällisesti. Jatketaan kulkemista, mutta oppilaille kerrotaan jokin tervehtimistapa, esimerkiksi kättely, nyökkääminen, kumartaminen, moikkaaminen tai jokin muu tervehdys, jolla tervehditään vastaantulijoita kävellessä.  

Ohjaa oppilaita jatkamaan kävelyä eri tervehtimistapojen jälkeen. Anna oppilaille tehtäväksi haastatella vastaantulijoita ja muodostaa ryhmä sellaisten oppilaiden kanssa, joilla on sama ominaisuus kuin itsellä. Ehdota aina yhtä ominaisuutta kerrallaan ja sen mukaan oppilaat etsivät ryhmänsä aina uudelleen. Ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi saman väriset sukat, silmien väri, syntymäkuukausi, sisarusten lukumäärä, lemmikkieläimet/ei lemmikkieläintä, lempiruoka, äidinkieli ja niin edelleen.  

Harjoituksen purku: Keskustelkaa, millaisia ajatuksia ja tunteita harjoitus synnytti. Miksi välillä muodostuneet ryhmät olivat isoja ja välillä pieniä? Löysivätkö kaikki joka kerralla ryhmän helposti? Kerro oppilaille, että jokaisella voi olla myös monia ominaisuuksia, joita ei ole kenelläkään toisella. Ketään täsmälleen samanlaista ei ole toista, vaan olemme kaikki ihan ainutlaatuisia ja omanlaisinamme kaikki yhtä arvokkaita. 

Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Yhteistyö ja kumppanuus
Sukupuolten tasa-arvo
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Katsokaa video elektroniikan kierrättämisestä ja kiertotaloudesta. Vastatkaa sen jälkeen kysymyksiin ryhmissä tai pareittain.

Katsokaa video Eettinen läppäri, jakso 4.

Vastatkaa videon perusteella kysymyksiin:  

  • Mitä hyötyjä olisi siinä, että omistaisimme vähemmän? 
  • Millä muilla tavoilla voisimme käyttää laitteita kuin hankkimalla ne omaksi? 
  • Olisitko valmis käyttämään yhteistä läppäriä, jonka saisit lainaksi määräajaksi, jos saisit samalla läppärin, jonka pystyisi aina korjaamaan? 
  • Millä ehdoilla olisit valmis luopumaan kännykästä? 

Lähde: Eettisen kaupan puolesta ry, Eettisen läppärin jäljillä -verkkosivusto.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista

Listatkaa, mitä tiedätte tavallisista arjen elektronisista välineistä. Katsokaa video läppärin tuotannosta. Onko eettisesti tuotettua elektroniikkaa olemassa?

Pohdi omaa tai koulun läppäriä tai vastaavaa laitetta. Mistä raaka-aineista se on tehty? Listatkaa kaikki asiat, mitä tiedätte tai arvaatte laitteesta. Kuinka monesta eri raaka-aineesta arvelette läppärin koostuvan? Mistä puolelta maailmaa raaka-aineet ovat peräisin? Minkä arvelette olevan laitteen valmistuspaikka?  

Katsokaa pohdinnan ja listaamisen jälkeen video Eettinen läppäri, jakso 1.

Vastatkaa videon perusteella: Mistä eri raaka-aineista läppäri on tehty? Mistä raaka-aineet ovat peräisin?  

Pohtikaa seuraavaksi: Kuinka monta ihmistä tarvitaan yhden läppärin tekemiseen eri puolilla maailmaa?  

Selvittäkää: 

  • Mitä on koboltti? 
  • Mistä sitä löytyy? 
  • Miten sitä saadaan elektroniikkateollisuuden käyttöön? 
  • Miksi se on arvokasta? 
  • Mitä haasteita koboltin louhimiseen liittyy? 
  • Missä muissa laitteissa on käytetty kobolttia? 
  • Mitä kobolttia sisältäviä laitteita omistatte? 
  • Millainen maailma olisi ilman kobolttia? 

Tehkää löytämistänne vastauksista ajatuskartta tai esimerkiksi Prezi-esitys.  

Videon lähde: Eettisen kaupan puolesta ry, Eettisen läppärin jäljillä -verkkosivusto.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista

Eri puolilla maailmaa aktiiviset nuoret tekevät tekoja kestävämmän maailman puolesta. Mitä me voisimme oppia heiltä?

Katsokaa Unicefin video Maailman suurin oppitunti, osa 2.

Listatkaa yhdessä taululle

  • missä maissa videolla vierailtiin,
  • mistä haasteista nuoret kertoivat,
  • mitä tekoja nuoret tekivät kestävän kehityksen hyväksi ja
  • mihin kestävän kehityksen tavoitteisiin ne voisivat liittyä.

Pyydä oppilaita miettimään, miten listatut haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen. Onko samoja haasteita Suomessa? Miten näihin haasteisiin voisi Suomessa vaikuttaa esimerkiksi omassa arjessa tai koulussa? Löytyikö videolta vinkkejä toimintaan?

Tehkää samaan tyyliin videoita pienryhmissä, joissa kerrotaan katsojalle

  • missä ollaan
  • jokin haaste ilmastonmuutokseen tai kestävään kehitykseen liittyen
  • tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi tai kestävän kehityksen hyväksi

Jakakaa videot koulun sivuilla tai katsokaa ne yhdessä esimerkiksi aamunavauksessa.

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Yhteistyö ja kumppanuus

Kirjatkaa oppilaiden kysymyksiä ja ajatuksia ilmastonmuutoksesta. Katsokaa video ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta. Listatkaa tapoja vaikuttaa.  

Kootkaa yhteen isoon ajatuskarttaan tai esimeriksi Padlettiin oppilaiden kysymyksiä ilmastonmuutokseen liittyen. Selvittäkää, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. Käyttäkää apuna Open ilmasto-oppaan sanastoja keskeisten asioiden selvittämiseen:

Katsokaa video ”Sanoista tekoihin. 

Voitte katsoa myös muita sarjan videoita, joista voi hakea tietoa ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

Kirjatkaa ylös niin monta ihmisen vaikutusta luontoon ja ympäristöön kuin löydätte videoista ja Open ilmasto-oppaan aineistoista. Koittakaa sen jälkeen keksiä videon esimerkin mukaisesti jokaiselle ihmisen aiheuttamalle huonolle vaikutukselle ratkaisu tai keino vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, esimerkiksi: ilmansaasteet – pyöräily ja kävely.  

Tehkää ryhmän yhteinen video, jossa kerrotte keksimänne vastaukset ja vaikuttamistavat. Katsokaa lopuksi videot yhdessä ja innostukaa ilmastoteoista. Muuttakaa koulun käytäntöjä kestävän kehityksen mukaisiksi.   

Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Yhteistyö ja kumppanuus

Laatikaa tulevaisuuden ilmastouutisia vuodelta 2030.  

Kuvitelkaa, millainen maailma on vuonna 2030, kun Agenda 2030 -tavoitteet on saavutettu. Laatikaa vuodelta 2030 hyviä uutisia ilmastosta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Miten ilmastonmuutosta on torjuttu vuoteen 2030 mennessä? Miten kaikki 17 tavoitetta on saavutettu? Kenen teot ja valinnat ovat vaikuttaneet ilmastonmuutoksen hidastumiseen? Kertooko uutisenne yhdestä ihmisestä vai ihmisjoukosta? Laatikaa uutiseen uutisteksti, otsikko, kuvitus valokuvaamalla tai piirtämällä, sekä kuvatekstit. Uutinen voi sisältää myös tietonurkkauksen ilmastonmuutoksen historiasta, ilmastoaktivismista, nuorista vaikuttajista tai vinkkejä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Uutisen voi toteuttaa kynällä ja paperilla tai esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmalla, Prezillä tai ryhmän omassa blogissa. Tehkää uutisista omanlaisia tai käyttäkää valmista Ilmastosanomat-pohjaa.  

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Keksikää ja listatkaa hyvään elämään ja kestävään tulevaisuuteen tarvittavia asioita. Kootkaa asioista seinälle hyvän elämän puu. Pohtikaa, miten puun saa kasvamaan. 

Piirtäkää tai leikatkaa paperista puun runko, jossa on oksia ja juuret. Leikatkaa tai repikää lehdenmuotoisia paperipaloja. Oppilaat kirjoittavat tai piirtävät hyvän elämän edellytyksistä lehtiin (1/lehti). Pyydä jokaista oppilasta valitsemaan kirjoittamistaan lehdistä 35 tärkeintä. Oppilaat kiinnittävät valitsemansa lehdet puun runkoon ja oksiin. Yli jääneet lehdet kiinnitetään puun juurelle “maahan”. Tarkastelkaa lopuksi, mitä asioita oppilaat pitävät tärkeimpinä. Mitkä oppilaiden kirjoittamista asioista löytyvät Agenda 2030 -tavoitteista? Mitä ehkä pitäisi vielä lisätä lehtiin? Anna oppilaiden poimia lisää ideoita tavoitteista. Miettikää lopuksi, mitä puu tarvitsee, jotta lehdet voivat kasvaa. Kenen vastuulla puun kasvaminen on? Miten jokainen meistä voi auttaa lehtiä kasvamaan?  

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Katsokaa video ympäristönmuutoksesta. Käykää videosta keskustelu. Tehkää selvitys ihmisen vaikutuksista luontoon.  

Katsokaa video ”Muuttuva luonto.

Keskustelkaa videon perusteella kysymyksestä: Miksi meidän voi olla vaikeaa huomata ympäristön ja luonnon muuttumista sekä ilmastonmuutoksen etenemistä? 

Selvittäkää pienryhmissä, miten metsätalous, kaupungistuminen ja maatalous vaikuttavat elinympäristöihin. Kootkaa vastaukset ajatuskarttaan tai lyhyeen tutkimusraporttiin.  

Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Ilmastotekoja

Suunnitelkaa ja toteuttakaa valitsemastanne aiheesta vaikuttamiskampanja tai -tapahtuma, joka voi olla pienimuotoinen ja lyhytkestoinen tai jota voitte laajentaa laajemmaksi projektiksi.

Kartoittakaa ensin epäkohtia, joihin oppilaat tahtovat muutosta, esimerkiksi tekemällä Nuoret vaikuttajat -tehtävä.

Suunnitelkaa valitsemastanne aiheesta vaikuttamiskampanja tai -tapahtuma. Tapahtuman tai kampanjan voi suunnitella ja toteuttaa pienryhmissä tai koko ryhmän kanssa. Keksikää tapahtumalle tai kampanjalle nimi ja mainoslause, jotka kuvaavat tapahtuman tai kampanjan aihetta ja tarkoitusta. Laatikaa eettiset periaatteet, joihin tapahtumassa tai kampanjassa sitoudutaan. Suunnitelkaa tapahtuma tai kampanja, jonka pystytte toteuttamaan.

Jos valitsitte suunnitella tapahtuman, suunnitelkaa tapahtumalle ohjelma:

  • Millainen tapahtuma on kyseessä?
  • Mikä on tapahtuman tarkoitus? Miksi aihe on tärkeä?
  • Keitä tapahtumassa voisi olla esiintymässä tai puhumassa?
  • Mitä osallistujat tekevät tapahtumassa?
  • Kenelle tapahtuma on tarkoitettu ja kenelle sitä mainostetaan?
  • Miten varmistatte, että tapahtuma on kaikille osallistujille avoin ja esteetön?
  • Miten arvioitte tapahtuman onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista? 

Jos valitsitte kampanjan, suunnitelkaa, miten ja missä medioissa kampanja toteutetaan:

  • Miten kampanja saisi mahdollisimman paljon näkyvyyttä?
  • Mikä on kampanjan tarkoitus? Miksi aihe on tärkeä?
  • Kenelle kampanja on suunnattu?
  • Miten kampanjan kohderyhmän tavoittaa parhaiten?
  • Miten kampanjan tavoittamat henkilöt voivat osallistua?
  • Miten varmistatte, että kampanjan sanoma jää mieleen?
  • Miten arvioitte kampanjan onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista?

Vaikuttamistavaksi tai osaksi tapahtumaa tai kampanjaa voi valita myös muita kokonaisuuksia, kuten televisio- tai lehtiuutinen, muu mediassa julkaistava kannanotto tai oma blogi, lehti tai kotisivu, vastamainos, animaatio, sarjakuva, valokuvanäyttely, seinämaalaus, musikaali, taidenäyttely, musiikkivideo, novelli- tai runokokoelma, epäkohtaan liittyvien ihmisten tapaaminen, kirjeiden lähettäminen tai nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen.

Suunnittelun jälkeen oppilaat jakavat tehtävät opettajan avulla. Tavoitteena on toteuttaa valittu vaikuttamistoiminta koko ryhmän voimin tai pienryhmissä. Vaikuttamistoiminta voi olla ryhmän tilanteen mukaan pienimuotoista, ryhmän tai koulun sisäistä, tai laajalle ulottuvaa ja koulun ulkopuolella näkyvää.

Tapahtuman tai kampanjan toteuttamisessa luokkaan voi kutsua vierailijaksi jonkin valittuun ilmiöön liittyvän kansalaisjärjestön edustajan tai häntä voi haastatella sähköpostilla. Järjestöjen työntekijöiltä voi esimerkiksi kysyä neuvoja, miten nuoret voivat vaikuttaa valitsemaansa ilmiöön tai kysyä lisätietoa aiheesta, tapahtumien järjestämisestä, kampanjoinnista ja vaikuttamisesta.

Sopikaa tapahtuman tai kampanjan dokumentoinnista ja suunnitelkaa, miten saatte tapahtumalle tai kampanjalle julkisuutta. Kouluun voidaan kutsua esimerkiksi kunnan päättäjiä, kansalaisyhteiskunnan edustajia, kansanedustajia tai viranomaisia. Oppilaat voivat itse järjestää tapaamisen esimerkiksi ministeriöön tai yleisötilaisuuden sopivaan ympäristöön.

Tapahtuman tai kampanjan arviointi: Vaikuttamistoiminnon toteuttamisen jälkeen oppilaat arvioivat toiminnan onnistumista. Kysymyksistä voi keskustella pienryhmissä, yhteisesti tai niihin voi vastata kirjallisesti.

  • Mikä valitussa toimintatavassa onnistui, mikä ei mennyt odotusten mukaan?
  • Mikä onnistui hyvin ja mitä vastaavassa toiminnassa kannattaisi tehdä toisin?
  • Oliko valittu vaikuttamistapa merkittävä valitun epäkohdan ratkaisemiseksi? Miksi/miksi ei?
  • Voisiko saman vaikuttamistavan kehittäminen tuoda tulosta? Mitä tarvittaisiin, jotta vaikuttamistapa onnistuisi paremmin ja laajemmin?

Pyytäkää palautetta myös asiantuntijoilta esimerkiksi kansalaisjärjestöistä.

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Katsokaa nuorten vaikuttajien videoita. Listatkaa vaikuttamisen keinoja ja kohteita. Kootkaa yhteen epäkohtia, joihin oppilaat haluaisivat muutosta. Tämä harjoitus sopii itsenäiseksi tehtäväksi tai johdannoksi Meidän juttu! -tehtävään.

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista Myanmarissa, Palestiinassa, Sambiassa ja Nepalissa. Videot löytyvät videokirjastosta. Keskustelkaa videoista yhdessä tai pienryhmissä:

  • Mihin asioihin nuoret vaikuttajat haluavat muutosta?
  • Mitä keinoja nuoret vaikuttajat käyttävät ja mainitsevat muutoksen saavuttamiseksi?
  • Mitä haasteita tai esteitä nuoret vaikuttajat kohtaavat?
  • Onko nuorilla Suomessa mielestänne samanlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia?

Kirjatkaa kahden minuutin ajan ylös mahdollisimman monta asiaa, joihin haluaisitte vaikuttaa tai jotka mielestänne pitäisi muuttaa. Jokainen oppilas kirjoittaa oman listan. Verratkaa lopuksi listoja ja valitkaa kaikista listoista 3–5 aihetta, jotka listoissa mainitaan useimmin. Jatkakaa Meidän juttu! -tehtävällä.

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Katsokaa video nepalilaisista nuorista vaikuttajista. Ottakaa kantaa väitteisiin.

Katsokaa Taksvärkin Mielen vapaus -kampanjan traileri.

Äänestäkää ryhmässä väitteistä. Oletteko samaa mieltä, eri mieltä vai jotain siltä väliltä. Äänestyksen voi toteuttaa mielipidejanalla, jossa oppilaat kävelevät janaa pitkin siihen kohtaan, joka ilmaisee heidän mielipiteensä väitteestä. Janan toinen pää tarkoittaa ”täysin samaa mieltä”, toinen ”täysin eri mieltä”. Oppilas asettuu janalle siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa hänen näkemystään väitteeseen. Keskustelkaa väitteistä sekä nuorten näkemyksistä niihin.

Väitteet:

  • Nuorilla on oikeus voida hyvin.
  • Nuorilla on oikeus kyseenalaistaa ja vaikuttaa.
  • Nuorten ongelmat ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa.
  • Nuoret voivat muuttaa asioita.
  • Pitää tunnistaa nuoria koskevat ongelmat, jotta ne voidaan ratkaista yhdessä.

Katsokaa Taksvärkin video ”Mielen vapaus – 5 nuorta

Äänestäkää ja keskustelkaa videoon liittyvistä väitteistä. Pitävätkö nuorten väitteet paikkansa Suomessa? Miten oppilaat haluaisivat muuttaa väitteitä Suomessa ja omassa koulussa? Miten väitteisiin voisi vaikuttaa?

Väitteet:

  • Nuorten työllistymismahdollisuudet ovat huonot.
  • Nuorille pitää luoda uusia työllistymismahdollisuuksia.
  • Nuorten ongelmia ovat tappelut ja alkoholin käyttö.
  • Oppilaskunnan kautta voi vaikuttaa nuorten asioihin.
  • Oppilaskunta kehittää yhteisiä toimintatapoja yhdessä koulun, päättäjien ja järjestöjen kanssa.
  • Nuoret voivat vaikuttaa tiedotuskampanjoilla ja katuteatterilla.
  • Nuoret voivat olla mukana säätämässä uusia toimivia lakeja.
  • Joitain oppilaita syrjitään tai kiusataan kuukautisten takia.
  • Syrjiminen tai kiusaaminen liittyy sukupuoleen usein/joskus.
  • Syrjintää voi vastustaa kertomalla ihmisille tietoa, jotta he ymmärtävät paremmin.
  • Nuorilla on suuri rooli heille tärkeisiin asioihin vaikuttamisessa.
Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista. Kirjoittakaa videoiden nuorille vaikuttajille tai päättäjille viestejä asioista, joihin haluatte vaikuttaa.

Katsokaa videokirjastosta videoita, jossa nuoret vaikuttajat kertovat elämästään sekä siitä, miten he haluavat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Videoiden katsomisen jälkeen listatkaa pienryhmissä tai pareittain epäkohtia, joihin oppilaat haluaisivat vaikuttaa. Miten voisimme vaikuttaa omilla teoillamme tukeaksemme videoiden nuoria? Listatkaa itsellenne tärkeitä asioita, joita tahtoisitte kehittää. Yrittäkää keksiä, miten listaamiinne asioihin voisi vaikuttaa Suomessa. Verratkaa listoja ja ideoita muiden parien ja pienryhmien kanssa. Onko Suomessa samanlaisia haasteita kuin videoiden nuorilla vaikuttajilla ja jos on, niin miten niihin voisi vaikuttaa?

Jatkakaa kirjoittamalla postikortti päättäjälle tai vaikuttajalle: kansanedustajalle, ministerille, kunnanvaltuutetulle, yrittäjälle, aktivistille tai muulle valta-asemassa olevalle tai vaikuttamistyötä tekevälle henkilölle. Ottakaa selvää, kuka teitä kiinnostavasta, tärkeästä asiasta päättää paikkakunnallanne tai Suomessa. Kertokaa korteissa lyhyesti ja tiiviisti, mihin mielestänne pitäisi vaikuttaa ja miten. Lähettäkää kortit.

Vaihtoehtoisesti kirjoittakaa nuorille vaikuttajille. Jokainen oppilas valitsee yhden nuoren vaikuttajan, jolle hän kirjoittaa kirjeen, postikortin, sähköpostin tai muunlaisen viestin. Kertokaa kirjeessä omasta päivästänne ja itsestänne ja kysykää henkilön elämästä, tulevaisuudesta ja unelmista. Kirjoittakaa kirjeeseen, mitä haluaisitte sanoa henkilölle kuultuanne hänen elämästään ja hänelle tärkeistä asioista, joihin hän haluaa vaikuttaa. Kertokaa viestissä myös, mihin asioihin itse tahdotte vaikuttaa omassa elämässänne ja millä keinoilla sen voi tehdä. Millaista itselle tärkeisiin asioihin vaikuttaminen on Suomessa? Kirjeen, kortin, viestin tai videon voi tehdä myös osana vieraan kielen opiskelua tai oppilaan kotikielellä. Viestin voi toteuttaa myös piirtämällä, jolloin tehtävää voi soveltaa myös kaikkein pienimmille oppilaille.

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Oppilaat laativat itsestään sankarikuvan ja esittelyn, joissa näkyy, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen hän itse tahtoisi vaikuttaa.

Ohjeista oppilaat piirtämään ja kirjoittamaan itsestään sankarikuvan ja esittelyn. Kuvan voi toteuttaa myös valokuvaamalla tai kuvanmuokkauksella. Kuva sekä esittely kertovat, mihin ja miten oppilas tahtoo vaikuttaa. Kuvat voivat olla myös humoristisia ja irrottelevia. Tehtävässä tärkeintä on, että oppilas näkee itsensä toimijana, joka voi vaikuttaa maailman epäkohtiin. Oppilas kirjoittaa itsestään lyhyen esittelyn, jossa hän kertoo, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen hän erityisesti tahtoo vaikuttaa ja millä keinoilla, millaisen maailman puolesta hän tahtoo toimia. Kuvista ja teksteistä kootaan sankarigalleria koulun seinälle tai virtuaalisesti esimerkiksi ryhmän omaan blogiin.

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Tutustukaa alla listattuihin nuoriin vaikuttajiin. Laatikaa nuorista vaikuttajista esittelyt tai henkilökuvat ja kootkaa ne yhteiseksi galleriaksi tai julkaisuksi.

Tutustukaa nuoriin, jotka ovat rohkeita maailmanmuuttajia! On kannustavaa ja inspiroivaa kuulla ihmisistä, jotka uskaltavat nostaa epäkohtia esiin ja puuttua niihin. Ottakaa selvää siitä, keitä he ovat? Millä keinoin he ovat toimineet? Mitä he ovat saavuttaneet? Miksi heidän esiin nostamansa kysymys on tärkeä? Mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin kukin listan nuori vaikuttaja toiminnallaan erityisesti vaikuttaa? Löydätte tietoa nuorista kirjojen ja artikkelien ohella internetistä, nuorten aktivistien omista sosiaalisen median kanavista sekä YouTubesta.

  1. Greta ThunbergRuotsalainen Greta Thunbergryhtyi 15-vuotiaana koululakkoon istuakseen joka perjantai parlamenttitalon edessä ja protestoidakseen Ruotsin vähäisiä toimia ilmastokriisiin puuttumiseksi. Greta on saanut paljon kansainvälistäkin huomiota koululakollaan ja hän on kannustanut ihmisiä mukaan ilmastokampanjointiin eri puolilla Ruotsia sekä muissa maissa. Esimerkiksi Suomessa on myös järjestetty paikallisia mielenosoituksia sekä valtakunnallinen tapahtuma: Koko Suomi on ilmastolakossa Gretan kanssa!
  2. Malala Yousafzai: Malala kampanjoi, kirjoittaa ja puhuu tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta. Hän haluaa nostaa esiin kaikkien lasten oikeuden käydä koulua. Malala on kaikkien aikojen nuorin Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Hän oli palkinnon myöntämisen hetkellä 17-vuotias. Lukekaa Malalan tarina esimerkiksi kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 104) tai katsokaa hänestä kertova Malala-elokuva.
  3. Coy Mathis: Coyn tarina liittyy sukupuolen moninaisuuteen ja oikeuteen olla oma itsensä. Coy ja hänen vanhempansa ovat puolustaneet yhdessä Coyn oikeuksia elää ja toimia omana itsenään ja yhdenvertaisin mahdollisuuksin koulussaan. Tarinan voitte lukea kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 42).
  4. Pazilaiti Simayijiang: Pazilaiti on nuori poliitikko, joka on toiminut aktiivisesti esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitossa sekä Helsingin nuorisoneuvostossa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Ruudin ydinryhmä. Nyt hän on feministisen puolueen varapuheenjohtaja. Pazilaitin tarinan voitte lukea kirjasta Anttonen & Karppinen (2018): Sankaritarinoita tytöille ja kaikille muille (s. 179).
  5. Boyan Slat: Boyan huolestui 16-vuotiaana meriä saastuttavasta muoviroskasta ja alkoi pohtia erilaisia keinoja merten puhdistukseen. Boyan tutki ja selvitti asiaa ja käytti useita vuosia kehittääkseen merten puhdistukseen sopivaa teknologiaa. Hän onnistui luomaan roskapuomin, jota pidetään erittäin tehokkaana ja merkittävänä maailman merten puhdistustyötä edistävänä keksintönä. Boyanin tarina on luettavissa myös kirjasta Brooks (2018): Rohkeiden poikien kirja (s. 28). Voitte katsoa videon ja lukea Boyan Slatin työstä tältä Ylen uutissivulta.
  6. Sakris Kupila: Sakris Kupila on transaktivisti ja lääketieteen (tohtori)opiskelija, joka toimii Setan puheenjohtajana vuosina 2019–2020. Hän on vaikuttanut monin tavoin sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sakris on toiminut muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kansainvälisen kampanjan keulakuvana Suomen translain uudistamiseksi sekä kouluttanut lääketieteen ammattilaisia transkysymyksistä.

Tehkää yksilötyönä, pareina tai pienryhmissä jokaisesta nuoresta vaikuttajasta henkilökuva ja lyhyt esittely, jotka kootaan lopuksi yhteiseen lehteen, blogiin tai galleriaan. Jatkakaa Sankarien tuhannet kasvot -tehtävällä ja kootkaa oppilaiden omakuvat ja omat esittelyt samaan galleriaan tunnettujen nuorten vaikuttajien kanssa. Kootkaa esittelyt galleriaan ryhmiteltynä sen mukaan, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen esitellyt henkilöt eniten liittyvät.

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Oppilaat kirjoittavat pienryhmissä tai pareittain ohjeet valitsemansa Agenda 2030 -tavoitteen toteutumiseen ja vaikuttamiseen omassa koulussa. Kootkaa ohjeet yhteiseen kestävän tulevaisuuden ja vaikuttamisen galleriaan.

Valitkaa yksi Agenda 2030 -tavoitteista. Suunnitelkaa ja kirjoittakaa ryhmässä tai pareittain omat ohjeenne siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa valitsemansa tavoitteen saavuttamiseen omassa elämässäänYrittäkää keksiä erityisesti sellaisia ohjeita, joita teidän koulussanne olisi mahdollista toteuttaa. 

Mallia ja ideoita voi katsoa seuraavista nuorten kirjoittamista ohjeista, joissa listataan, miten jokainen voi vaikuttaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen omalla toiminnalla.

    • Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Ympäristöllä ja sillä, miten toista ihmistä kohdellaan, on vaikutusta meidän kaikkien hyvinvointiin.
    • Sen sijaan, että tekisit johtopäätöksiä pelkän ulkonäön tai kulttuurin perusteella, pyri näkemään ja kohtaamaan ihmiset yksilöinä.
    • Uskalla auttaa ja välittää! Puuttumalla kiusaamistilanteisiin, toimit esimerkkinä muille ja annat tukea sitä tarvitsevalle.
    • Toimi tilanteissa niin kuin itse parhaaksi näet, älä mieti liikaa sitä mitä muut sinusta ajattelevat.
    • Mediassa keskitytään monesti vain negatiivisten asioiden käsittelyyn, jotka voivat lisätä tai synnyttää ennakkoluuloja. Pyri huomaamaan myös positiiviset kirjoitukset ja kommentit. Kyseenalaista ja ajattele itse.
    • Toiselle kipeistä ja vaikeista tai henkilökohtaisista asioista ei pidä vitsailla. Vitsien kanssa pitää olla varovainen, jos seurassa on ihmisiä, joita et tunne.

Kootkaa kaikkien ryhmien tai parien tekemät ohjeet yhteen niin, että samaan Agenda 2030 -tavoitteeseen liittyvät ohjeet ovat yhdessä. Lukekaa ja vertailkaa ohjeita. Mitä samaa kaikissa ohjeissa on? Ovatko kaikki ohjeet sellaisia, että niitä pystyy toteuttamaan kuka tahansa? Onko vaikuttamisessa esteitä? Mitä ne ovat? Miten eri tavoitteet ja niistä kirjoitetut ohjeet liittyvät toisiinsa? Voisivatko jotkin ohjeet kuulua myös johonkin toiseen tai kaikkiin tavoitteisiin?

Nuorten kirjoittamien ohjeiden lähde: Ennakkoluuloja – minullako? Rasismin ja antisemitismin vastainen oppimateriaali yläkouluun ja toiselle asteelle (Anne Frank House, Rauhankasvatusinstituutti ja Helsingin yliopisto)

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista. Oppilaat tekevät oman lyhyen videon, jossa vastaavat oppilaan ohjeen kysymyksiin suomeksi, omalla äidinkielellä tai vieraalla kielellä.

Katsokaa videokirjastosta nuorten vaikuttajien videoita yhdessä tai omilta laitteilta. Keskustelkaa videoista. Listatkaa, mitä vaikuttamisen keinoja videoiden nuoret vaikuttajat käyttivät tai mainitsivat. Kuunnelkaa, mikä videoissa näkyviä nuoria motivoi toimimaan omassa yhteisössään. Löydättekö nuorten vaikuttajien valitsemat vaikuttamisen kohteet Agenda 2030 -tavoitteiden joukosta? Saitteko selville, mikä heitä motivoi? Mihin eri tavoitteisiin nuorten valitsemat vaikuttamisen kohteet liittyvät? Miten? 

Tehkää oppilaan omalla äidinkielellä tehtävät minuuttivideot. Videoilla voi tarkastella myös sitä, millaisia mahdollisuuksia oppilaalla on vaikuttaa itselle tärkeään Agenda 2030 –tavoitteeseen. Puhuttua tai kirjoitettua kieltä ei välttämättä tarvitse olla paljonkaan, sillä kuva ja ääni puhuvat hyvällä videolla puolestaan.  

Oppilaan ohje: 

  • Valitse yksi paikka, jossa kuvaat koko videon.   
  • Vastaa videolla kysymyksiin: Mitä näen? Mitä kuulen? Miltä minusta tuntuu? Mikä aika ja mikä paikka?   
  • Mitä tapahtui? Mihin asiaan pystyin/en pystynyt vaikuttamaan? Miten haluaisin vaikuttaa?  
  • Tee videoon suomenkielinen tekstitys tai kirjoita videon puhe muualle suomeksi.  

Kootkaa videopäiväkirjat yhteiseen videogalleriaan, josta oppilaat katsovat videot omalla laitteellaan tai katsokaa oppilaiden tekemiä videoita yhdessä. Keskustelkaa ja kirjatkaa ylös, millaisia tilanteita videoissa tulee esiin. Millaisissa tilanteissa huomasitte pystyvänne vaikuttamaan? Millaisissa tilanteissa huomasitte, että ette voi vaikuttaa? Kuka näissä tilanteissa on tehnyt päätöksen ja vaikuttanut puolestanne? Voisiko näissäkin tilanteissa löytyä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen? Missä tilanteissa se on järkevää tai tarpeellista?  

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Katsokaa videoita nuorista vaikuttajista. Listatkaa vaikuttamisen keinoja ja kohteita. Oppilaat valitsevat Agenda 2030 -tavoitteista yhden ja kuvaavat tavoitteeseen liittyvän My Day -videon.

Katsokaa yhdessä tai anna oppilaiden katsoa omilla laitteilla videokirjaston videoita, joissa nuoret eri puolilta maailmaa kertovat elämästään ja heille tärkeistä asioista, joihin he tahtovat vaikuttaa elämässään. Listatkaa, mitä vaikuttamisen keinoja videoiden nuoret vaikuttajat käyttivät tai mainitsivat videoissa. Löydättekö nuorten vaikuttajien valitsemat vaikuttamisen kohteet Agenda 2030 -tavoitteiden joukosta? Mihin eri tavoitteisiin nuorten valitsemat vaikuttamisen kohteet liittyvät? Miten?  

Tutustukaa Agenda 2030 tavoitteisiin. Jokainen oppilas valitsee niistä yhden, jonka kokee itselleen läheiseksi tai tärkeäksi ja johon hän tahtoo vaikuttaa. Oppilas dokumentoi elämäänsä ja toimintaympäristöjään muutaman tunnin tai yhden päivän ajan. Video kertoo, miten oppilas on päivän aikana pystynyt tai ei ole pystynyt vaikuttamaan valitsemansa tavoitteen toteutumiseen. On tärkeää huomata myös ne tilanteet, joissa jokin esti vaikuttamisen, ja pohtia, voiko estettä poistaa ja lieventää jatkossa. Tehtävän voi tehdä myös valokuvaamalla tai kirjoittamalla, jos videon kuvaaminen on oppilaalle vierasta tai teknisesti mahdotonta. 

Ohjeita vaikuttavan videon kuvaamiseen.

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Keskustelkaa pienryhmissä hyvästä elämästä nyt, aikuisena ja vanhana. Oppilaat piirtävät kuvan tai kuvasarjan hyvästä elämästä. Kuvat kootaan hyvän elämän ja kestävän tulevaisuuden näyttelyyn.

Jaa oppilaat pienryhmiin. Jokainen ryhmä keskustelee siitä, millaista on hyvä elämä nyt, aikuisena ja vanhana. Mitä asioita hyvään elämään tarvitaan? Mitkä asiat ovat aivan välttämättömiä? Mitkä taas eivät niin tärkeitä? Mitä elämässä pitää tapahtua ja mitä asioita saavuttaa, jotta elämä on tulevaisuudessa hyvää? Kenen apua siihen tarvitaan? 

Jokainen oppilas tai ryhmä piirtää oman kuvan tai kuvasarjan hyvästä elämästä nyt, aikuisena ja vanhana. Lopuksi kuvat esitellään muille. Keskustelkaa, oliko oppilaiden helppoa kuvitella, millaista on hyvä elämä tulevaisuudessa. Mitä voisimme tehdä, jotta kaikilla olisi hyvä elämä nyt ja tulevaisuudessa, aikuisena ja vanhana? Miten Agenda 2030 -tavoitteet vaikuttavat hyvän elämän rakentamiseen kaikille? 

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Tutkikaa Agenda 2030 -tavoitteita kuvaavia ikoneita ja tutustukaa kaikkia maailman ihmisiä koskeviin yhteisiin tavoitteisiin. Toteuttakaa kuva tai kuvasarja, joka kuvaa Agenda 2030 -tavoitteisiin vaikuttamista yhdessä.

Laskekaa, kuinka monta vuotta on vuoteen 2030. Laskekaa, kuinka vanhoja oppilaat silloin ovat. Pyydä oppilaita kuvittelemaan ja kuvailemaan, millaista elämä silloin on. Miten elämä on erilaista kuin nyt? Entä mikä on samanlaista? Minkä oppilaat toivovat kestävän tulevaisuuteen? Entä minkä asioiden pitäisi vielä muuttua? 

Tutkikaa Agenda 2030 -tavoitteiden ikoneja. Mitä kuvia tunnistatte? Mitä luulette kuvien tarkoittavan? Miksi kullekin tavoitteelle on valittu juuri tämä kuva? Selitä oppilaille symbolien merkitys ja tausta, esim. rauhan kyyhky ja sukupuolten tasa-arvon symboli. Kerro, että Agenda 2030 -tavoitteet ovat yhdessä sovittuja tärkeitä asioita, joiden toteutumiseen tarvitaan kaikkia maapallon ihmisiä.  

Suunnitelkaa yhdessä kuva tai kuvasarja, joka kuvaa yhteistä työtä hyvän elämän ja maapallon puolesta. Yhteistä osallistumista tavoitteiden saavuttamiseksi esittävän kuvan voi toteuttaa valokuvaamalla, piirtämällä tai jollakin muulla menetelmällä ryhmän yhteisenä tehtävänä tai pienryhmissä. Keksikää kuville iskulauseet. Kootkaa lopuksi kuvat yhteiseen hyvän elämän galleriaan.  

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Jonokeskustelu sopii johdattelevaksi tehtäväksi ajatusten herättämiseen sekä alkutilanteen tietotason kartoittamiseen.

  1. Jaa oppilaat kahteen vastakkaiseen riviin. Kerro oppilaille keskustelun aihe. Aiheen voit valita seuraavista: vaikuttaminen, kestävä kehitys, YK:n Agenda 2030 -tavoitteet tai yksittäinen tavoite, esimerkiksi tavoite 5. Sukupuolten tasa-arvo.   
  2. Oppilaat sanovat vastapäätä olevalle oppilaalle vuorotellen yhden asian, joka liittyy keskusteltavaan aiheeseen.  
  3. Toisen jonon ensimmäisenä oleva siirtyy viimeiseksi ja muut rivissä siirtyvät yhden pykälän eteenpäin. Vastakkaisessa rivissä seisovat oppilaat pysyvät paikallaan. Ideana on, että parit vaihtuvat, kun rivin kaikki oppilaat ovat sanoneet jotain.  
  4. Rohkaise oppilaita keksimään mahdollisimman paljon erilaisia aiheeseen liittyviä asioita. Kerro, että oman sanomisen ja mielipiteen vaihtaminen sekä joltakulta toiselta kuullun asian sanominen on sallittua. 
  5. Jonokeskustelun jälkeen jaa oppilaat pienryhmiin, joissa oppilaat kokoavat yhteen kuulemiaan asioita sekä kertovat, mitä keskustelun aihe tuo heille mieleen.  
  6. Pienryhmäkeskustelun jälkeen aloitetaan koko ryhmän yhteinen keskustelu aiheesta tai siirrytään seuraavaan aihetta käsittelevään tehtävään. 
Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Kootkaa lista tai sanapilvi elämän tärkeimmistä asioista. Tehkää tärkeisiin asioihin liittyviä tietoiskuja tai julisteita.

Pyydä oppilaita valitsemaan ja nimeämään 23 itselleen kaikkein tärkeintä asiaa, joiden oppilaat toivovat olevan omassa elämässään kaikkein kestävimpiä. Kootkaa vastaukset yhteen esim. PadletillaMentimeterilläSlidolla tai kirjoittamalla sanat lapuille ja keräämällä laput lopuksi yhteen. Ryhmitelkää laput niin, että samankaltaiset asiat ovat lähekkäin. Mitkä asiat toistuvat eniten?   

Kootkaa seuraavaksi sanapilvi asioista, joita oppilaiden mielestä pitää vielä kehittää omassa elämässä ja koko maailmassa. 

Verratkaa ryhmän sanapilviä Agenda 2030 -tavoitteisiin. Mitä samaa vastauksissanne ja Agenda 2030 -tavoitteissa on? Mitä erilaista? Mistä arvelette sen johtuvan, että juuri nämä 17 asiaa on valittu tärkeimmiksi yhteisiksi tavoitteiksi, jotka koskevat kaikkia maapallon ihmisiä? Miten tavoitteet koskettavat sinua? Mitkä tavoitteet tuntuvat läheisiltä? Mitkä kaukaisilta? Mistä arvelette sen johtuvan? 

Tehkää pienryhmissä tai pareittain lyhyitä tietoiskuja tai innostavia mainosjulisteita jokaisesta Agenda 2030 -tavoitteesta. Tavoitteet koskevat kaikkia maailman ihmisiä, mutta niitä ei saavuteta, jos ihmiset eivät tiedä mitä ne ovat tai miten ne voidaan saavuttaaKootkaa tietoiskut tai mainokset yhteen ja kutsukaa muita ryhmiä tutustumaan Agenda 2030 -näyttelyynne.  

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia

Tutkikaa Agenda 2030 -tavoitteita lyhyiden avainsanojen kautta. Listatkaa tapoja vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Tehtävän voi tehdä koko ryhmän kanssa yhteisesti, pienryhmissä tai pareissa.

Tulosta Agenda 2030 -tavoitteiden taulukko tai tee sanoista esimerkiksi Padlet. Ohjeista oppilaita kirjoittamaan jokaisen avainsanan kohdalle omaan tai yhteiseen paperiin tai Padletiin:

  • Mitä haluaisit tietää tavoitteesta?
  • Voitko mielestäsi vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen?
  • Mitä lisätietoa tarvitset tavoitteesta, jotta voit itse vaikuttaa sen toteutumiseen?
  • Miksi tavoitteeseen vaikuttaminen on tärkeää?

Tarkastelkaa Agenda 2030 -tavoitteita (taulukko / listaus / linkki). Anna oppilaiden esittää kysymyksiä. Etsikää tietoa ja varmistakaa, että kaikki ymmärtävät tavoitteiden sisällön ja niissä käytetyn sanaston. Lisätietoa tavoitteista muun muassa ulkoministeriön sivuilta.

Hyvä koulutus
Sukupuolten tasa-arvo
Puhdas vesi ja sanitaatio
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Vastuullista kuluttamista
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maanpäällinen elämä
Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Ei köyhyyttä
Yhteistyö ja kumppanuus
Ei nälkää
Terveyttä ja hyvinvointia